Vuosi 2023 jäi vuosikymmenen ainoaksi kokonaiseksi kalenterivuodeksi, kun toimialaa ei kuritettu rajoituksilla. Monille alan toimijoille viime vuosi oli euromääräisesti ennätysvuosi, ja vuosi 2024 käynnistyy niin, ettei enää pidetä koronan perumia tilaisuuksia vaan alkavan vuoden toteutuksia on voitu valmistella ennakoitavasti ja suunnitellusti.
Mutta ei vuosi missään tapauksessa ala ilman haasteita. Suomi on taantumassa, mikä heijastuu nopeasti suhdanneherkälle tapahtuma-alalle, sillä kustannusnousu alalla on yleistä inflaatiotasoa huomattavasti voimakkaampaa. Jos kustannusnousun vie suoraan hintoihin, on iso riski, että se näkyy vastaavasti kysynnässä.
Arvonlisäveron korotus on isku tapahtuma-alalle
Orpon hallitus on tuomassa tapahtumalippuihin arvonlisäveron korotuksen 10 prosentista 14 prosenttiin, mikä tarkoittaa isojen tapahtumien osalta jopa satojen tuhansien lisäkustannusta. Keväällä järjestettävä kehysriihi on käytännössä viimeinen hetki, jossa päätös alvin korottamisesta voidaan vielä ottaa uudelleen harkintaan.
Poliittisten puheiden perusteella alvin nostopäätöksen peruminen ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä. Poliittinen ilmapuntari näyttää ennemminkin siltä, että hallitus tekee lisää leikkauksia ja veronkorotuksia. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö Tapahtumateollisuus pitäisi nyt keväällä alv-asiaa aktiivisesti esillä.
Veronkorotuksen vastapainoksi olemme jokaisessa sopivassa hetkessä esittäneet muun muassa nostoa kulttuuriedun tasoon, joka joka on ollut 15 vuotta samalla tasolla. Sen ostovoiman palauttaminen vuoden 2009 tasolle tarkoittaisi edun korottamista nykyisestä 400 eurosta yli 600 euroon.
Ja myös luovemmatkin ratkaisut, kuten tapahtumapalveluiden saaminen kotitalousvähennyksen piiriin tai elämyspalveluiden sähköveron alentaminen, olisivat alan kannalta tervetulleita.
Useita alaan liittyviä lainsäädännön muutoksia käynnissä
Vuoteen 2024 liittyy paljon myös muita lainsäädännöllisiä hankkeita, jotka ovat tapahtuma-alan edunvalvonnan kannalta kiinnostavia, jopa kriittisiä. Alkuvuonna lausunnolle tulee rakentamislain muutos, jossa tullaan rajaamaan tapahtumapystytys rakennuslupavaatimuksen ulkopuolelle. Näin varmistetaan, ettei tapahtumiin liittyvä byrokratia lisäänny ja tee tapahtumien järjestämisestä raskasta, jopa mahdotonta.
Samaa tavoitetta kohti mennään myös sillä, että sosiaali- ja terveysministeriö on uudistamassa asetusta rakennustyön turvallisuudesta. Kyseinen asetus on se pahamaineinen lainkohta, johon perustuen ala on joutunut viime kesän ja syksyn aikana erilaisten aluehallintoviraston tiukentuneiden tulkintojen kohteeksi.
Ministeriö on uudistamassa asetusta, mutta kuten lainsäädäntötyössä yleensä, kiireellisetkin muutokset vievät aikansa. Positiivista asiassa on kuitenkin se, että tapahtuma-alan näkökulmista ollaan kiinnostuneita ja tavoitteena on alan kannalta tarkoituksenmukainen sääntely. Vuoteen mahtuu myös iso liuta muita olennaisia lakihankkeita, joita toimialan puolesta seurataan aina järjestyksenvalvonnan sääntelystä rahapelaamisen vapauttamiseen.
EU-vaalit on paikka vaikuttaa
Toimintavuoteen ja edunvalvonnan horisontteihin vaikuttaa sekin, että kesäkuussa järjestetään europarlamenttivaalit. Vaalit luovat tilaisuuden keskustella kansainvälisestä sääntelystä, tapahtuma-alan kohtaamista haasteista sisämarkkinoilla ja yritysten kansainvälistymisestä.
Vaalit ovat hyvä tilaisuus toimialan omien tavoitteiden kirkastamiselle, sillä nämä ovat ensimmäiset EU-vaalit sitten toimialajärjestön perustamisen. Vaikka työ kansallisen sääntelyn osalta on vasta päässyt hyvin alkuun, on alalla paljon voitettavaa siinä, että pidämme omia tavoitteitamme esillä myös näissä vaaleissa.
Taten toiminta kehittyy vuonna 2024
Viime vuonna Tapahtumateollisuus ry:n toiminta oragnisoitiin uudelleen, ja tänä vuonna keskitytään kehittämiseen.
Vuosi käynnistyy isosti, kun 5.–6.2.2024 Hämeenlinnan Verkatehtaalla järjestetään Tapahtumateollisuus NYT -toimialaseminaari.
Vaikka Tapahtumateollisuus NYT on järjestetty myös aiemmin, toteutus on ollut aiemmin yksipäiväinen ja se on tapahtunut koronan varjossa. Tällä kertaa pääsemme käymään yhteisiä keskusteluita ja kehittämään toimialaa laajasti kaksi kokonaista seminaaripäivää.
Agendalla on niin sääntelyn kehittäminen, kasvu ja kaupunkien rooli kuin osaaminen, hankinnat, markkinointi ja moni muu aihe. Seminaari toteutetaan laajassa yhteistyössä kumppaniorganisaatioiden kanssa, ja kaikki ohjelmaosuudet toteutetaan keskustelevasti.
Tarkoitus on, että niin osallistujat kuin toimialayhteisökin olisi tilaisuuden jälkeen monta tärkeää yhteistä keskustelua viisaampi, ja käytyjen keskusteluiden lopputuloksia hyödynnetään alan kehittämisessä ja edunvalvonnassa.
Maailmaa ei tietenkään yhdellä seminaarilla valmiiksi tehdä, mutta tämä on Tapahtumateollisuus ry:n vuoden kohokohta, ja olemme laittaneet paljon vaivaa ja ajatusta rakentaaksemme ohjelman, joka tukee osallistujien liiketoiminnan kehittämistä, alan keskinäistä verkostoitumista ja yhteistä asiaamme.
Myös myöhempään vuoteen on ladattu paljon odotusta toiminnan kehittämisestä. Erityisesti työryhmätyöskentelyä on tarkoitus kehittää tänä vuonna, ja pian onkin käynnistymässä haku useisiin uusiin työryhmiin, joiden kautta lyödään viisaita päitä yhteen vastuullisuuteen, hyviin liiketoimintakäytäntöihin, tiedolla johtamiseen, koulutuksen kehittämiseen ja turvallisuuteen liittyen.
Näistä työryhmistä on tarkoitus viestiä myös aktiivisemmin muun jäsenistön suuntaan, jotta työ yhteisen toimialamme kehittämiseksi tulee näkyvämmäksi ja vasen käsi tietäisi entistä paremmin, mitä oikea käsi tekee.
Esimerkiksi koulutuksen kehittämiseen liittyen Tapahtumateollisuus on saanut Messusäätiöltä avustusta, jonka myötä on tarkoitus perustaa toimialan ja oppilaitosten väliselle vuoropuhelulle verkosto ja vauhdittaa alan tutkintokoulutuksen kehittämistä. Osana tuota työtä avustuksella on tarkoitus järjestää kaksi työpajaa, joiden kautta saadaan koottua alan viisaus ammatillisen ja korkeakoulutuksen sisältöihin liittyen.
