Tampereen seudun ammattiopisto Tredun opiskelija Helli Leppikangas voitti tarjoilijoiden ammattitaidon Suomen mestaruuden Espoossa torstaina. Taitaja 2023 -kisan tarjoilijasarjassa toiseksi sijoittui Tuomo Laurila Perhosta ja kolmanneksi Saana Keränen Gradiasta.
Finaalissa mitattiin taitoja, jotka pohjautuvat ravintola- ja catering-alan perustutkinnon asiakaspalvelun osaamisalan vaatimuksiin. Kilpailutehtävät oli laadittu yhteistyössä työelämän edustajien kanssa.
Avecmedian asiantuntijana tässä jutussa on hallitseva Vuoden tarjoilija ja Michelin-tähtiravintola Finnjävel Salongin hovimestari Joonas Heino. Kokenut kisaaja ja kisavalmentaja Heino valmensi Taitaja-kisaajia työssään Perho Liiketalousopistossa vuosien ajan.
Heino osallistui Taitaja 2023 -finaaliin tuomarin roolissa. Tänä vuonna kilpailijoita oli ilmoittautunut aiempaa vähemmän: vain 16 osallistui semifinaaliin, mistä syystä myös finalistien määrää pudotettiin ja mukaan valittiin kuusi parasta. Hyvä uutinen on se, että finalistit edustivat kivasti kouluja eri puolilta Suomea.
”Hienoa että viisi perinteisesti vahvaa koulua eivät täysin dominoi kilpailua, vaan edustusta on muualtakin. On hyvä, että saadaan myös pienempiä kouluja mukaan, se on positiivista kilpailulle ja alalle”, Heino sanoo Avecille.
”Pelkäsin ennakkoon, että koulukohtaiset erot voisivat näkyä. Lähinnä se, kuinka paljon resursseja kouluilla on käyttää kisoihin. Pahimmillaan se voisi tarkoittaa, että ei ole pystytty harjoittelemaan kaikkia osa-alueita. Pelkoni oli turha: kisan edetessä tekeminen on ollut hyvin tasaista ja siinä on korostunut kisaajien oma motivaatio ja kyky oppia ja tehdä.”
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Fine dining -illallinen yhtenä tehtävänä
Tarjoilijakilpailussa oli viisi moduulia. Ensi kertaa kisassa testattiin vahvasti olutosaamista viinitietämyksen sijaan.
Keskimmäisenä kilpailupäivänä tarjoilijoilla oli edessään kenties vaativin tehtävä, illallistarjoilu seurueelle korkeatasoisessa ruokaravintolassa. Illallistehtävää edelsivät valmistelut, muun muassa kattaus ja liinojen taittelua testaava apupöydän valmistelu.
Avecmedia pääsi yhtenä kilpailun kumppaneista mukaan tehtävään. Toimittajien tehtävä oli helppo: ottaa vastaan kaikki, mitä kilpailija numero viisi tarjoilee. Samalla tarjoutui mahdollisuus seurata lähietäisyydeltä yhden kilpailijan työskentelyä.
Tosielämän tilannetta myötäilevään tehtävään tuo haastetta kilpailijoiden nuori ikä sekä tosiseikka, että heiltä saattaa vielä puuttua kokonaan vastaava työkokemus.
”Työelämälähtöiset taidot korostuvat. Moni kilpailija voi olla vielä täysipäiväinen opiskelija, jolla ei ole työkokemusta. Tässä tehtävässä varmasti näkee eron, millaista kokemusta kenelläkin on, ja se luo osaltaan jännitystä”, Heino aprikoi.
Hänestä mielenkiintoisinta illallistehtävässä on tarkkailla asiakaspalvelua ja sitä, miten rennosti kilpailijat pystyvät toimimaan.
”Perinteisessä tarjoilujärjestyksessä pysyminen on helppo piste. Kun tehdään salissa ruoanvalmistustehtäviä, tekniset taidot korostuvat. Eroja voi syntyä riippuen siitä, miten paljon kilpailijaa jännittää. Tällaiset asiat korostuvat kisoissa, mutta samoihin asioihin asiakas kiinnittää huomiota myös ravintolassa”, Heino toteaa.
Jännittäviä tehtäviä riitti illallisen mittaan. Esimerkiksi porsaanseläkkeen transeeraus (viipalointi) ja tarjoilu vadilta saivat kilpailijoiden kädet tärisemään. Kokonaisuutena kilpailijat hallitsivat tilanteen kuitenkin hyvin.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Miten tuomari näkee kilpailun palvelevan työelämää? Miksi ylipäätään kisailla?
”Kilpailuun on hyvä osallistua useasta eri syystä. Ensinnäkin kannattaa lähteä mukaan verkostoitumisen takia. Kisoissa oppii tuntemaan paljon erilaisia ihmisiä ympäri Suomen ja jopa kansainvälisellä tasolla. Kisoissa myös oppii asioita, joita ei muualla pääse tekemään; usein vaaditaan taitoja, joita ei pääse arjessa harjoittamaan. Kaikkein tärkeintä on itsensä haastaminen. Kisaamisen myötä pystyy katsomaan omaa osaamistaan tarkemmin. Jo se, että uskaltaa lähteä kilpailemaan, kertoo omasta osaamisesta”, Joonas Heino summaa.
Heino korostaa ennen kaikkea asiakaspalvelun merkitystä pohtiessaan, mitä sellaisia taitoja kisassa mitataan, joita tarvitaan myös työelämässä.
”Asiakaspalvelu on painopiste, ja se korostuu koko ajan enemmän. Etenkin opiskelijakisassa mitataan myös paineensietokykyä. Ammatilliset vaatimukset tulevat suoraan opetussuunnitelmasta, ja jos haluaa menestyä, on oltava kiitettävän arvoinen. Vitostasoa täällä kaikki havittelevat!”
Voiko kisamenestys hyödyttää suoraan työelämässä – mitä hyötyä taidoista on töissä?
”Mukavuusalueen ulkopuolelle itsensä laittaminen luo itsevarmuutta. Uskon, että kun olet työskennellyt niin, että tuomarit arvioivat tekemistäsi, sinulla on rohkeutta tähdätä pidemmälle, esimerkiksi kynnys lähteä töihin ulkomaille voi madaltua kisakokemuksen myötä”, Heino sanoo.
Kilpailuvietti on usein vahva, ja samoja kilpailijoita tai ainakin osa heistä nähdään suurella todennäköisyydellä tulevina vuosina Vuoden tarjoilija -kisassa ja myöhemmin ties missä.
Taitaja on vuosittain järjestettävä ammattitaidon suomenmestaruuskilpailu. Ammattiin opiskelevat nuoret kilpailevat mestaruudesta ammatillisiin perustutkintoihin perustuvissa lajeissa kuten kokki, leipuri ja tarjoilija. Opiskelijat voivat 22-vuotiaiksi asti osallistua kisaan, joka toimii ammatillisen koulutuksen näyteikkunana. Ensimmäinen Taitaja-kilpailu järjestettiin vuonna 1988.
Taitaja 2023 tarjosi opiskelijoille mahdollisuuden mittauttaa ammattitaitonsa sadassa eri lajissa. Kilpailun järjesti tänä vuonna Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia. Alan oppilaitosten tiiviistä yhteistyöstä kertoo, että ensi vuonna Taitajan järjestävä Savon ammattiopisto oli Espoossa mukana järjestelyissä.
Taitaja 2023 -kisan tarjoilijasarjan tulokset
1. Helli Leppikangas, Tampereen seudun ammattiopisto Tredu
2. Tuomo Laurila, Perho-liiketalousopisto
3. Saana Keränen, Gradia
4. Katarina Tyllin, Riveria
5. Lucas Hollming, Perho-liiketalousopisto
6. Katri Ollikainen, Hyria
Avec on Taitaja-kisan mediakumppani.
