Kevin Manun tie Boon Namin keittiöön on ollut satojatuhansia kilometrejä pitkä. Manu aloitti uransa kotimaassaan Irlannissa työskentelemällä kokkina eri hotelleissa. Kokkikoulusta valmistuttuaan seikkailunhaluinen Manu karisti kotimaansa pölyt jaloistaan, muutti Yhdysvaltoihin ja sen jälkeen Espanjaan.

Manu yhdisti kaksi intohimoaan, ruoanlaiton ja matkustelun, työskentelemällä kokkina ympäri maailmaa kiertävillä Seabournin luksusjahdeilla. Kahden vuoden seilaamisen jälkeen hän asui vielä Australiassa ja Lontoossa ennen kuin saapui vakituisen työpaikan perässä Suomeen.

”Työskentelin kahdeksan ja puoli vuotta Farangissa, kunnes muutama vuosi sitten työkaverini Tomi Björck ja Serko Rantanen perustivat Boon Namin ja tarjosivat minulle mahdollisuutta ryhtyä osakkaaksi ja ravintolan keittiöpäälliköksi. Täällä sitä nyt ollaan”, Manu kertoo.

Työskennellessään maailmalla Manu tarkkaili jatkuvasti, miten eri keittiöpäälliköt toimivat ja miten he kohtelivat alaisiaan, myös Manua itseään. Oma keittiömestarin persoona muovautui omien esihenkilöiden parhaimpien toimintatapojen, omien ajatusten ja Manun oman persoonallisuuden mukaan.

”Minulle tärkeintä ovat hyvinvoivat työntekijät ja turvallinen työilmapiiri. Työntekijät eivät saa pelätä, että esihenkilö suuttuu heille, jos he tekevät virheen, tai tiuskii, kun heillä on kysyttävää. Työntekijöitä on myös kannustettava eteenpäin urallaan.”

Manu kokee tärkeänä kohottaa ryhmähenkeä järjestämällä työn ulkopuolisia illanistujaisia, jotka Manun tiimin tapauksessa tarkoittavat hyvää pizzaa ja grillailua. Keittiötiimin hitsautuminen yhteen on äärimmäisen tärkeää koko ravintolan toiminnan kannalta.

”Työntekijöiden hyvinvointi heijastelee ehdottomasti ravintolan ruoan laatuun. Kun työntekijä on onnellinen työssään, hän suhtautuu tekemisiinsä intohimolla, mikä puolestaan näkyy asiakkaan lautasella”, Manu sanoo.

Keittiötiimin saa tekemään parhaansa, kun heitä johtaa esimerkillä, osana tiimiä. Manu toivoo, että hänen alaisensa voisivat oppia häneltä hyvän johtamisen mallin.

”En usko, että esihenkilö, joka vain istuu ja jakelee käskyjä, on hyvä mentori. Hyvä esimies kannustaa alaisiaan kokeilemaan uusia innovaatioita ja ehdottamaan uusia ideoita, koskivat ne sitten ruokalistaa tai ravintolan toimintaa.”

Manu painottaa johtajan kykyä vastaanottaa ja sisäistää alaisiltaan saamaansa palautetta. Erityisen tärkeää tämä on tilanteessa, jossa alainen päättää vaihtaa työpaikkaa. On uskallettava kysyä, miten onnistui esihenkilönä ja mitä voisi tehdä paremmin.

”Palautekeskustelu on puolin ja toisin tärkeää, sillä se auttaa alaista kasvamaan ja myös minua kehittymään työssäni. Jos jotain kehitettävää ilmenee, yritän aina käsitellä ja sisäistää asian heti.”

---

---