Maaliskuussa 2023 Suomeen muuttaneet kolmekymppiset Xinyi Huang ja Zhaolin Zhou ostivat Helsingin keskustasta kahvila-ravintola El Fantin ja avasivat sen uudistuneena saman vuoden syyskuussa. El Fant sijaitsee Katariinankadulla, Senaatintorin ja Helsingin tuomiokirkon vieressä.
Ensin aviopari työskenteli ravintolassa kahdestaan. Nyt siellä on töissä viidestä kuuteen henkilöä.
El Fantilla on ollut useita omistajia aiemmin, ja osa asiakkaista on käynyt ravintolassa jo ennen kuin pariskunta osti sen. Osa on uusia asiakkaita, jotka ovat löytäneet El Fantin esimerkiksi Instagramin kautta.
Aivan aluksi Xinyi ja Zhaolin remontoivat ravintolan lattiasta kattoon.
”Säilytimme vain nimen ja kahvipapujen toimittajan. Kaiken muun vaihdoimme”, Zhaolin sanoo.
Xinyi suunnitteli ravintolalle uuden logon, ja hän myös vastaa ravintolan sisustuksesta. Zhaolin hoitaa tilauksia ja on ravintolan yhteyshenkilö.
”Teimme myös markkinointistrategian, jotta saisimme asiakkaita”, Zhaolin kertoo.
Pariskunta löysi työntekijät Duunitori-palvelun kautta.
”Haastattelimme useita kokkeja, jotka olivat kotoisin eri maista. Kokkimme on myös aasialainen. Emme tehneet sitä tarkoituksella, mutta huomasimme, että olemme samalla aaltopituudella hänen kanssaan”, Xinye kertoo.
Kokki puolestaan osasi suositella muita työntekijöitä.
”Tiimimme toimii nyt todella hyvin”, Xinye sanoo.
Zhaolin lisää huomanneensa, että Suomessa on toimiva suosittelukulttuuri.
”Ravintolapäällikkö on kokin suosittelema, ja saimme häneltä puolestaan suosituksia tarjoilijoista. Suhteilla on täällä suuri merkitys”, hän sanoo.
Jostain asioista on toisaalta vaikea saada tietoa.
”Esimerkiksi, missä on uusia ravintoloita tai jotain tapahtumia. En tiedä, mistä sellaista tietoa saisi”, Xinye pohtii.
”Suomalaiset ovat hyvin lämminhenkisiä ja avoimia, mutta sosiaalisesti hieman outoja. Suomalaisilla on Kiinassakin maine introvertteinä”, Zhaolin nauraa.
Xinye ja Zhaolin sanovat, että ravintolassa työskentely väsyttää, koska se on heille uutta. Vapaa-ajalla he lähinnä lepäilevät. Zhaolinin intohimo on musiikki, ja hän soittaa bassoa. Talvella Xinye nauttii kotielämästä, leipomisesta ja kirpputorikierroksista. Hän toivoo, että pääsee syksyllä metsään keräämään sieniä. Sitä ennen El Fantin kesä on täynnä suomalaisiin erikoisuuksiin keskittyneitä illallisia ja livemusiikkia terassilla.
El Fantista on suora pääsy Helsingin kaupunginmuseoon. Museosta tuleekin paljon asiakkaita ravintolaan, ja toisinaan museo myös suosittelee ravintolaa kävijöilleen.
Liikepaikka on kesäisin vilkas, mutta talvisin turisteja ja ihmisiä liikkuu keskustassa vähemmän. Xinyi ja Zhaolin ovat yrittäneet saada ihmisiä paikalle erilaisilla tapahtumilla kuten jazz-illoilla ja kokeellisen musiikin konserteilla.
”Yritämme houkutella ihmisiä tänne livemusiikilla ja esimerkiksi lukupiireillä”, Xinyi sanoo.
Vaikea kieli
Xinyi työskenteli Kiinassa graafisena suunnittelijana ja Zhaolin teki toimistotöitä. Kun he päättivät muuttaa pois maasta, he miettivät, mitä vaihtoehtoja heillä olisi ulkomailla.
”Olemme liian vanhoja opiskelijoiksi. Ulkomaalaisena on myös vaikea saada Suomesta töitä. Siksi perustimme oman ravintolan”, Zhaolin sanoo.
Kiinassa he eivät olleet työskennelleet ravintoloissa. Työnhakua Suomessa hankaloittaa heidän mielestään ennen kaikkea yksi asia.
”Suurin syy on suomen kieli. Se on kuin muuri”, Zhaolin sanoo.
”Opiskelen suomen kieltä Duolingon avulla. Se on todella vaikeaa”, Xinyi jatkaa.
He ajattelevat, että ravintola-alalla on helpompi työskennellä englanniksi kuin esimerkiksi toimistossa. Ravintolassa ja varsinkin keskustan turistialueella ihmiset ovat valmiita puhumaan englantia.
”On käynyt myös niin, että asiakas puhuu vain suomea emmekä ymmärrä, mitä hän haluaa. Mutta se on harvinaista”, he kertovat.
Kaikki suomalaiset eivät pidä siitä, että ravintoloissa ei saa palvelua suomeksi. Esimerkiksi kansanedustaja Pekka Aittakumpu (kesk) ehdotti, että sen pitäisi olla laitonta, jos asiakkaita palvellaan ravintoloissa vain suomen kielellä. Xinyi ja Zhaolin ovat lukeneet uutisen.
”Silloin meidän olisi pakko oppia suomea. Yritin aiemmin ilmoittautua suomen kielen kursseille, mutta myöhästyin”, Xinyi sanoo.
”Jos laki tulisi voimaan, ravintolan omistajana varmistaisin, että meillä on ainakin yksi suomea puhuva henkilö töissä. Yritän myös itse oppia suomea”, Zhaolin sanoo.
Suomessa tehdään vähemmän töitä kuin Kiinassa
Suomen ja Kiinan työelämän suurin ero Xinyin ja Zhaolinin mielestä on se, että Suomessa töitä tehdään vähemmän. Suomessa laki määrää, kuinka paljon töitä saa tehdä, ja ylitöistä pitää maksaa palkkaa. Kiinassa lakeja rikotaan useammin.
”Suomessa on paljon työntekoa sääteleviä lakeja. Työnantajan pitää olla todella tarkkana. Se on hyvä asia. Kiinassa ihmiset tekevät jatkuvasti liikaa töitä, etenkin IT-alalla”, Zhaolin sanoo.
”Pidän todella paljon työstäni nykyisin. Kiinassa työskentelin nykytaiteen museossa Shanghaissa. Tein kymmenen tunnin työpäiviä eikä minulla ollut muuta elämää. Nykyisessä työssäni voin oppia uusia taitoja”, Xinyi sanoo.
Xinyin ja Zhaolinin mielestä suomalainen järjestelmä on yksinkertaisempi kuin Kiinassa. Täällä viranomaisilta saa myös vastauksen kysymyksiin. Pariskunnalle oli yllätys, että suomalainen yhteiskunta perustuu luottamukseen.
”Kiinassa toisiin ihmisiin ei luoteta yhtä paljon kuin täällä”, Zhaolin sanoo.
He ovat saaneet paljon apua matkailu- ja ravintola-alan yrittäjien ja työnantajien työmarkkinajärjestö MaRasta.
”Meillä on siellä oma yhteyshenkilö, joka auttaa ongelmissa”, Xinyi sanoo.
Xinyi sanoo, että heillä kävi tuuri, sillä kaksi kuukautta sen jälkeen, kun he olivat avanneet uudistetun El Fantin, siitä oli arvio Helsingin Sanomissa.
”Se yllätti meidät”, hän sanoo.
Suurin äimistys Suomessa on löytynyt pariskunnan asunnosta.
”Meille oli yllätys, että asunnossamme on oma sauna”, Xinyi nauraa.
Zhaolin kertoo, että hän on aina halunnut muuttaa pois Kiinasta. Pois muuttaminen ei ole hänen mukaansa helppoa. Siinä auttaa, jos tuntee jonkun kohdemaassa asuvan. Suomi oli ainoa maa, jossa asui Xinyin ja Zhaolinin tuttavia. Pariskunnan Suomessa asuva ystävä auttoi heitä käytännön asioissa.
He sanovat, että koronapandemian jälkeen moni heidän tuntemistaan ihmisistä halusi muuttaa pois Kiinasta.
”Ihmiset etsivät parempaa elämää ilman pelkoa”, he sanovat.
Helsingin Sanomat kirjoitti helmikuussa, että pääkaupunkiseudulle muuttaa nyt ennätyksellisen paljon aasialaisia. Lehden mukaan väestöennuste kertoo, että tulevina vuosikymmeninä aasialaiset ovat pääkaupunkiseudun ylivoimaisesti suurin maahanmuuttajien ryhmä. Tähän asti suurin vieraskielinen väestöryhmä on ollut venäjää, ukrainaa ja muita entisen Neuvostoliiton kieliä puhuvat.
Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2022 lopussa Suomessa asui 15 735 ihmistä, joiden äidinkieli on kiina. Yli puolet heistä asui pääkaupunkiseudulla. Vertailun vuoksi: vuonna 2010 kiinaa äidinkielenään puhuvia ihmisiä asui Suomessa 10 458 henkilöä.
Zhaolinilla on kolme neuvoa uusille yrittäjille:
- Tunne lait.
- Pyydä apua ammattilaisilta.
- Anna ammattilaisten tehdä työnsä.
”Jos olet itse ammattilainen, niin hyvä. Meillä ei kuitenkaan ole ravintola-alasta kokemusta. Pääkokillamme ja ravintolapäälliköllämme on vuosien kokemus ravintola- ja hotellialalta, ja siksi tarvitsemme heidän apuaan.”
Artikkeli on versioitu Selkomedian jutusta, joka julkaistiin maaliskuussa 2024.
Lue myös: Hello Suomi! From China to Finland: Yiran Chen runs a food truck in Turku
