”Tässä ollaan nyt vahvasti epämukavuusalueella”, Tanja Halonen sanoo ja puristaa hymyntapaisen.
15-vuotisen tuottajauransa aikana Halonen on vastannut Justin Bieberin loppuunmyydyistä Hartwall-areenan konserteista, 70 000 festivaalivieraan Ilosaarirockin artistituotannosta ja sata tuhatta ihmistä Malmin lentokentälle houkutelleista Ed Sheeranin keikoista.
Näillä meriiteillä hänet voi nostaa Suomen kovimpien tapahtumatuottajien joukkoon, mutta nyt hän on kulissien sijaan valokeilassa. Jos Halosta jännittääkin, sitä ei huomaa. Hän hörppää tyynen rauhallisesti teetä mukistaan helsinkiläisessä korttelikahvilassa. Villapaidan hihansuusta pilkistää kukkatatuointi.
”Tuli vastaan mitä tahansa, se on pystyttävä ottamaan niin, että asiat kyllä ratkeavat.”
Alun perin Halonen aikoi esiintymislavalle itsekin. Hän lauloi, soitti trumpettia ja haki konservatorioon lukion jälkeen. Veri veti musiikin pariin. Kun ystävä lähti opiskelemaan kulttuurituotantoa, Halonen oivalsi, että sellaistakin voi tehdä. Pian hän aloitti opinnot Turun Humanistisessa ammattikorkeakoulussa itsekin.
Yksin miesten keskellä
Vuonna 2010 Halonen meni harjoittelijaksi Fullsteam Agencylle. Työt jatkuivat harjoittelun jälkeen, ja projektit kasvoivat klubikeikoista jäähallikonsertteihin. Ennen Justin Bieberin Suomen-konsertteja vuonna 2016 Fullsteam lähetti Euroopan tuottajia Berliiniin perehtymään tuotantoon.
Monista maista lähetettiin miesvaltaiset delegaatiot, Suomesta Tanja Halonen.
Hänellä meni koko viikonloppu selitellessä, miten nuori nainen saattoi olla paikalla ihan yksin. Halonen ymmärsi, että alan tasa-arvoisuudessa oli vielä tekemistä.
Fullsteamilla Halonen rakensi vahvan pohjan osaamiselleen. Sieltä ovat peräisin myös työn tekemisen tavat ja kontaktit. Lopulta Halonen työskenteli Fullsteam Agencyllä liki vuosikymmenen.
”Viihdyin hirveän hyvin, ja työ oli upeaa, mutta aloin kaivata uusia haasteita. Halusin tehdä erilaisia projekteja ja jatkaa oppimista ja kehittymistä”, hän kertoo.
Halonen päätti ryhtyä freelanceriksi, irtisanoutui ja matkusti Australiaan. Suomeen hän palasi tammikuussa 2020. Pian uutisissa alkoi vilahdella mainintoja viruksesta nimeltä Covid-19. Pari vuotta meni kuin sumussa. Aika oli vaikeaa kaikille, mutta varsinkin tapahtuma-alalle.
”Näin läheltä, miten se vaikutti ihmisiin, kun kenelläkään ei ollut töitä.”
Halonen tuotti satunnaisia verkkotapahtumia ja yleisöttömiä gaaloja. Peruutuksia tuli paljon.
Pandemian jälkeen kalenteri täyttyi nopeasti: Emma-gaalan tapahtumatuotanto, Ilosaarirockin artistituotanto, Pekka Haaviston presidentinvaalikampanjan tapahtumat. Halosen projektilista on vaikuttavaa luettavaa.
”Haaviston kampanja oli minulle aivan uudenlainen toimintaympäristö ja siksi erittäin kiinnostava”, Halonen sanoo.
Hän ei ollut tätä ennen toiminut poliittisesti, ei edes koskaan käynyt vaalitilaisuudessa. Nyt hän on järjestänyt niitä kymmenittäin.
”Oli tunne, että ajoi hyvää asiaa eteenpäin; että työllä oli oikeasti merkitystä, vaikka tulos ei ollutkaan se, mitä haluttiin”, Halonen sanoo.
Projektit hän pyrkii valitsemaan arvojensa mukaan aina kun mahdollista.
”Myös keikkoja ja festareita on merkityksellistä tehdä, sillä ne tuottavat ihmisille hyvää mieltä. On hyväksi mielenterveydelle käydä kulttuuritapahtumissa ja pitää hauskaa.”
Hallituksen kulttuuriin ja tapahtumiin kohdistamat leikkaukset saavat Halosen kurtistelemaan kulmiaan.
”Toivoisin, että asioihin voisi vaikuttaa enemmän. Yritän pitää tärkeistä asioista ääntä ja äänestän.”
Viime syksyn Halonen tuotti yritystapahtumia kulttuuritehdas Korjaamolla. Vanhan raitiovaunuhallin eri tiloissa järjestetään kaikkea pikkujouluista seminaareihin ja syntymäpäiviin. Siinä missä keikka-artistien tuotannot menevät samojen lainalaisuuksien mukaan, yritystapahtumissa Halonen saa tilaa ideoida.
Ansaittu palkinto
Syksyllä 2024 Halosen 15-vuotinen tuottajaura kruunattiin myös Vuoden tapahtumantekijä -palkinnolla Music x Median Industry Awardseissa. Siitä hän ei tosin muista paljoakaan, niin paljon hetki jännitti. Mutta miksi juuri hänet palkittiin?
Halonen kiemurtelee. Hänen mukaansa ura on jo ollut pitkä ja töitä on tullut tehtyä monien kanssa.
”On hyväksi mielenterveydelle käydä kulttuuritapahtumissa ja pitää hauskaa.”
”Ja olenhan minä hyvä, en minä sitä kiistä”, hän saa lopulta sanottua.
Kun samaa kysyy Halosen työkavereilta ja esihenkilöiltä, kehuja satelee vuolaammin.
”Tanja on työnantajalle luottopakki. Hän tekee minkä lupaa ja häneen voi aina luottaa”, sanoo yksi.
”Tanjan supervoima on taipumus poikkeukselliseen rauhallisuuteen, kun muilla vauhti kiihtyy ja kiire painaa ympärillä”, kiteyttää toinen.
Hektisellä, muutosalttiilla alalla rauhallisuus on tärkeää Halosen itsensäkin mielestä.
”Mieluummin annan hyvää, rauhallista energiaa eteenpäin muille kuin panikoin, sillä se tarttuu. Ja jos vaikka panikoinkin, en ainakaan näytä sitä muille, vaan menen hetkeksi sivummalle vähän hengittelemään”, hän sanoo.
Hyvä tuottaja on myös järjestelmällinen, omaa maalaisjärkeä ja ongelmanratkaisutaitoja, Halonen listaa.
”Tuli vastaan mitä tahansa, se on pystyttävä ottamaan niin, että asiat kyllä ratkeavat.”
Ajoittain ahdistaa
Vaikka Halonen kulkee omaa tietään freelancerina, tärkeintä hänelle on, että töitä saa tehdä yhdessä muiden kanssa. Mieluiten toimistolla, jossa työkaverit ovat lähellä, eikä vain pieninä kuvakkeina tietokoneen näytöllä.
”Tällä alalla päivät ovat pitkiä ja työ on vaativaa. Niitä hetkiä, kun ei meinaa jaksaa, tulee väistämättä. Ihmiset ympärillä vaikuttavat jaksamiseen valtavasti”, hän sanoo.
Parhaimmillaan tiimi tukee toisiaan, luottaa toisiinsa ja puhaltaa yhteen hiileen.
”Yhdessä tapahtumat kuitenkin aina tehdään”, Halonen sanoo.
Freelancerina työskentely tarkoittaa, että projektit vaihtuvat jatkuvasti. Kalenteri täyttyy muutaman viikon tai kuukauden pätkissä.
”Tässä työssä ei koskaan ihan tiedä, mitä ensi viikolla tapahtuu”, Halonen sanoo.
Epäsäännöllisyys, joka pelottaa monia, innostaa ja motivoi häntä. Se on myös opettanut vetämään rajoja.
”Pyrin siihen, etten tee iltaisin töitä. Joskus on tietysti pakko, mutta yleisesti ottaen työajoista kiinni pitäminen on tärkeää”, Halonen sanoo.
Varsinkin kesällä töitä olisi niin paljon kuin vain jaksaa tehdä.
”Toki töitä pitää tehdä silloin, kun niitä on, mutta olen tietoisesti yrittänyt myös hieman keventää. Haluaisin ehtiä myös nauttia Suomen kesästä”, Halonen sanoo.
Alkuvuosi taas on usein hiljainen. Silloin Halonen lomailee.
”Matkustaminen on henkireikäni. Jos elää säästeliäästi, pystyy reissaamaan silloin, kun kalenterissa on tyhjää”, hän sanoo.
Kuluvan vuoden hän aloitti kiertämällä kuukauden päivät kaukoidän paratiisisaaria. Matkustamisen ympäristövaikutuksia hän pyrkii tasapainottamaan arjen valinnoillaan, kuten kierrättämällä ja syömällä vegaanisesti.
”Mieluummin annan hyvää, rauhallista energiaa eteenpäin muille kuin panikoin, sillä se tarttuu..”
Vaihtelun ja vapauden hintana on epävarmuus siitä, löytyykö töitä.
”Ei ole auttanut muuta kuin opetella olemaan stressaamatta. Se on helpommin sanottu kuin tehty, ja ajoittain ahdistaa”, Halonen myöntää.
Järkevästi verokortilla
Hyvä ratkaisu Haloselle on ollut se, että hän työskentelee verokortilla työntekijänä eikä yrittäjänä, vaikka yhä useampi asiakas toivoisi laskuttamista. Niinpä hän voi kattaa työttömiä hetkiä myös työttömyyskassasta. Yrittäjyys vaikeuttaisi viranomaisasioita ja heikentäisi sosiaaliturvaa.
Uudet projektit löytyvät useimmiten laajan verkoston kautta.
”Joku kyselee, tietäisikö joku jonkun. Ja välillä aina huutelen somessa, että nyt olisi kalenterissa tilaa”, Halonen selittää.
Ensi kesänä Halonen tekee Ilosaarirockin artistituotannon neljättä kertaa. Suomen vanhimpiin ja suurimpiin kuuluvan ja kolmipäiväisen festivaalin lavalle nousevat jälleen Suomen eturivin artistit ja kourallinen kansainvälisiä vieraita. Kävijöitä odotetaan vähintään viime vuoden kävijäennätyksen verran eli yli 70 000.
Halosen työ artistituottajana alkaa jo keväällä. Kun promoottori on lyönyt lukkoon sopimukset ensimmäisten artistien kanssa, asia siirtyy hänen pöydälleen.
”Majoitukset ja kuljetukset, turva-asiat, aikataulut, majoitukset, raiderit”, Halonen luettelee tehtäviään.
Kaikkein suurimmat tähdet saattavat tulla suoraan Joensuuhun yksityiskoneella ja jatkaa matkaansa liki saman tien, mutta suurin osa viihtyy suomalaisessa kesäidyllissä. Järvenrannan backstagelta pääsee uimaan ja saunaankin.
Festivaalituotannot ovat olleet Haloselle unelmaprojekteja, vaikka samalla myös todella rankkoja. Kuukausien työ huipentuu yhteen viikonloppuun. Päivät venyvät pitkiksi.
”Mutta kun ehtii päälavalle katsomaan tuhatpäistä yleisömerta ja näkee, kuinka kivaa niillä kaikilla on – sen takia tätä tehdään.”
Tanja Halosen vinkit freelancereille
Pidä huolta osaamisestasi
Onnistuneet projektit poikivat suosituksia ja lisää töitä. Jos työn jälki ei ole hyvää, puhelin tuskin soi. Kartuta osaamistasi ja astu rohkeasti epämukavuusalueelle.
Opettele yhteistyötaitoja
Tapahtumat tehdään aina yhdessä. Se tarkoittaa yhteistyötä hyvinkin erilaisten ihmisten kanssa. Ole luottamuksen arvoinen ja opettele myös delegoimaan.
Rakenna vahvat verkostot
Ala on pieni, ja hyvien tekijöiden maine kiirii. Suurin osa projekteista tulee verkoston kautta, joten rakenna omastasi laaja ja vahva.
Pidä huolta rajoistasi
Tunnista itsellesi sopivat työajat ja -tavat ja pidä niistä kiinni. Muista, että myös freelancer tarvitsee lepoa ja lomailua.
Hyväksy epävarmuus
Hiljaisia hetkiä tulee varmasti. Säästä puskuria ja mieti varasuunnitelmat valmiiksi: liittyisitkö työttömyyskassaan? Voisitko ehkä lomailla heinäkuun sijaan helmikuussa?
Usko itseesi
Heittäydy rohkeasti uudenlaisiin projekteihin ja luota omaan osaamiseesi.
Vapaat mutta haavoittuvat
Tapahtuma-alalla freelancer-projekteja on tarjolla moniin muihin aloihin verrattuna paljon.
”Tapahtumassa voi olla töissä jopa tuhatkertainen määrä ihmisiä verrattuna ympärivuotiseen henkilökuntaan”, sanoo Sami Kerman Tapahtumateollisuus ry:stä.
Ydintiimin osaamista täydennetään usein freelancereillä, mutta sopimukset ovat tyypillisesti lyhytkestoisia.
”Edunvalvontanäkökulmasta on vielä paljon tehtävää sen eteen, että alan freelancerit olisivat turvatummassa asemassa”, sanoo kotimaisen elävän musiikin edunvalvontajärjestö LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Jenna Lahtinen.
Lahtista huolettaa erityisesti freelancereiden sosiaaliturva. Sama henkilö voi kalenterivuoden aikana työskennellä sekä yrittäjänä, kevytyrittäjänä ja palkansaajana, mutta järjestelmä ei sitä tunnista.
Pitkiksi venyvät työpäivät eivät taivu kahdeksan tunnin perusteella tehtyihin laskureihin tai säännöksiin. Ja vaikka ala on kasvattanut tunnettuuttaan nopeasti, joutuu moni yhä selittelemään työnkuvaansa virastoissa.
”Yksittäiset ammattilaiset elävät todeksi työmarkkinoiden muutosta”, Lahtinen sanoo. Palkansaajalle rakennettua järjestelmää pyritään muuttamaan monimuotoisemmaksi päättäjiin vaikuttamalla.
Myös työnantajien kannattaa olla tietoisia freelancereiden todellisuudesta.
”Moni freelancer on jatkuvasti usean eri työnantajan limbossa, jolloin eri intressit ja aikataulut on sovitettava yhteen uusilla, luovilla tavoilla, etteivät nämä upeat ammattilaiset väsy ja vaihda alaa,” Lahtinen sanoo.
Sami Kermanin mukaan suhdanneherkällä alalla talouden iso kuva näkyy nopeasti yksittäisten ammattilaisten arjessa: kun nousukausi antaa odottaa itseään, on monen työkalenterissa entistä enemmän tyhjää ja epävarmaa.
Lue myös: Promoottori Pietu Sepponen innovoi uutta ja tuo jopa kesäfestarit keskelle talvea
