Maskeeraaja Keiku Borgström aloitti kokkiopinnot nollasta: ”En osannut keittää edes perunoita”

Juttusarjassa esitellään ravintola-alan tulevaisuuden tekijöitä. Vuorossa on maskeeraaja Keiku Borgström.

Minut innosti ravintola-alalle

Olen aina ollut aivan surkea kokki, en osannut keittää edes perunoita. Vuosi sitten maaliskuussa rupesin yhtäkkiä haistamaan kaikkia mausteita uudella tavalla ja ajattelin, että nyt minun on pakko opetella kokkaamaan. Kaikki työväenopiston kurssit olivat ihan täynnä, mutta sitten näin Perhon ilmoituksen. Ajattelin ensin, etten ikinä voisi päästä sinne sisään. Lähetin hakemuksenkin vahingossa keskeneräisenä, mutta sain kutsun haastatteluun ja kuukauden sisällä aloitin jo kokkiopinnot. Kaverinikaan eivät meinaa uskoa, että yhtäkkiä teen Instagramiin reseptivideoita.

Haen inspiraatiota

Haen inspiraatiota eri maiden ruokakulttuureista ja koko maailma on minulle inspiraation lähde. Opinnoissani olen päässyt haastamaan makuaistiani. En syö sieniä, mutta tuntuu, että koko syksy laitettiin pelkkiä sieniruokia. Olen aika ylpeä siitä, että olen rohkeasti kokeillut kaikkea.

Suurin haasteeni

Ennen ihmettelin, miten ihmiset voivat tehdä ruokaa ilman reseptejä tai tarkkoja mittoja. Nyt olen saanut enemmän rohkeutta tehdä maistelemalla ja kokeilemalla. Ennen käytin vain suolaa ja pippuria enkä tiennyt, että pitää olla suolaista, makeaa ja hapanta. Nämä olivat minulle ihan uusia juttuja. En tiedä vielä, mihin haluan suuntautua, mutta toisaalta minulla ei myöskään ole ruusunpunaisia kuvitelmia työn suhteen. Tiedän, että se on rankkaa, mutta minua se ei pelota. Maskeeraajanakin työpäivät ovat 12-tuntisia. Toisaalta ravintolatyössäkään ei tarvitse seistä pannun ääressä koko aikaa vaan voi vaikka luoda reseptiikkaa.

Hyödynnän aiempaa osaamistani

Kokin työssä auttaa se, että minulla on jo jonkinlaiset kädentaidot. Voisin keskittyä loputtomiin fine diningin hienosäätöön, vaikka en olekaan mikään fine diningin syöjä. Sommittelutaidot tulevat selkärangasta, kun olen tottunut suunnittelemaan maskeja. Niitä taitoja voi hyödyntää ruoanlaitossa, esillepanossa ja vaikka jälkiruokien tekemisessä.

Esikuva, jota ihailen

Kelis on laulaja ja kokki, ja hän tekee myös ihonhoitojuttuja. Haluaisin itsekin yhdistää samaan tapaan monta asiaa. Ihailen myös ystävääni Vappu Pimiää, joka ei ole kokki, mutta silti vaan kokkaa ja saa paljon aikaan.

Inspiroin muita

Rohkaisen ja näytän esimerkkiä siitä, että tässä iässäkin voi vielä lähteä opiskelemaan uutta. Koskaan ei ole liian vanha oppimaan.

Kerron muille ravintola-alasta

En hehkuta liikaa, koska se on rankkaa duunia ja pitää olla realisti. Se on kuitenkin niin laaja ala, että siinä pystyy toteuttamaan itseään hyvin. Voi olla pieni kahvila tai iso ravintola ja kaikkea siltä väliltä. Alalle mahtuu paljon mahdollisuuksia.

LUE MYÖS: Palomestari Riikka Oravainen sai burnoutin ja vaihtoi ravintola-alalle – ”Nyt tuntuu, että olen oikeassa paikassa oikeaan aikaan”

LUE MYÖS: Millaista on vaihtaa alaa 27 vuoden jälkeen? Maarit Kivilahti vetää nyt korttelikahvilaa: ”Ihan parasta”

---

---