Helsingin Kalliossa sijaitseva IPI Kulmakuppila sai alkunsa Lyhty ry:n kahvilatyöpajalaisen toiveesta. Yhdistyksen toiminnassa mukana olevan kehitysvammaisen haaveena oli työskennellä vielä joskus kahvilassa. Elokuun alussa 2015 avattu kahvila tarjoaa yhdistyksen pajatoiminnan kautta työtoimintaa 20 pajalaiselle.
”Etsimme usean vuoden ajan sopivaa tilaa kahvilallemme, ja kaupunkikin ehdotti meille muutamaa paikkaa. Löytämämme liiketila tuntui heti omalta. Kallio on erittäin aktiivinen ja suvaitsevainen asuinalue – täällä otetaan hyvin vastaan erilaisuus. Sijainti on osoittautunut hyväksi, ja meillä käy kivasti asiakkaita”, kertoo Kahvila IPI Oy:n hallituksen puheenjohtaja Marja Visti-Koskinen Lyhty ry:stä.
Ennen avaamista kahvilan pyörittämiseen liittyviä tehtäviä harjoiteltiin yhdistyksen Tähkätiellä sijaitsevissa tiloissa. Myös avajaisia treenattiin kahvilalla muutaman kerran ennen varsinaista tilaisuutta.
”Painotimme kaikissa harjoittelutilanteessa, että tyytyväiset asiakkaat ovat tärkeitä, sillä he tulevat uudestaan. Mietimme myös kunkin pajalaisen kanssa, mikä on hänen roolinsa onnistuneessa suorituksessa. Tsemppaus, motivointi ja tuki ovat tärkeässä roolissa. On hienoa katsoa, miten ryhmäläisetkin kannustavat toisiaan. Yhteenkuuluvuuden tunteen huomaa.”
Suosittu etätyökonttori
Ulospäin IPI on kuin mikä tahansa muukin kahvila, vaikka esimerkiksi astioissa ja sisustuksessa on otettu huomioon pajalaisten mahdolliset rajoitteet. Kahvikupit ovat sellaisia, että niistä on helppo ottaa kiinni. Lisäksi tiskiin johtaa automaattisesti avautuva liukuovi, joka helpottaa liikkumista. Astioiden keräämistä varten on varattu koreja niille, jotka eivät halua käyttää tarjotinta. Pöydät on sijoitettu harvakseltaan, jotta ryhmäläisillä on hyvin tilaa kulkea tarjottimen tai korin kanssa.
Pöytien väljä sijoittelu on yksi syy siihen, että kahvilassa käy etenkin päiväsaikaan paljon äitejä lapsiensa kanssa. Isojen ikkunoiden ansiosta erittäin valoisa kahvila houkuttelee myös etätyötä tekeviä. Yläkerta lepakkotuoleineen soveltuukin tähän hyvin.
”Lounasaikaan rauhoitamme alakerran ruokailijoita varten. Silloin kerromme pöytiin sijoitetuilla ständeillä kohteliaasti, että kyse on läppärivapaasta alueesta. Yleensä tämä toimii hyvin, mutta välillä joudumme huomauttamaan asiasta”, kertoo kahvilan ruokatuotteesta vastaava keittiömestari Markku Luola.
”Ryhmäläisille on iso juttu, että he saavat osallistua brunssin ja lounaan tekemiseen.”
Pajalaiset avustavat ruoanlaitossa
Aamuvirkuille tarjolla oleva aamiainen eli aamunen sisältää kahvin ja itse puristetun mehun lisäksi pitkää haudutettua spelttipuuroa, jonka salaisuus on lorauksessa kermaa. Puuron kanssa on tarjolla itse tehtyä hilloketta, joka vaihtelee sesonkien mukaan. Lounaspöydän tarjontaan kuuluu keitto, monipuolinen salaattipöytä ja leipä, jonka kanssa on tarjolla itse tehtyä hernehummusta.
”Keitot on aina tehty kasviksista, ja noin kolme kertaa viikossa on tarjolla vegaaninen vaihtoehto, kuten parsakaalikookoskeitto. Esimerkiksi sienisoppaan lorautan kyllä aitoa kermaa”, Luola sanoo.
Isosta vitriinistä asiakas voi valita sekä suolaisia että makeita herkkuja. Kot kot -bagel sisältää nimensä mukaisesti kanaa, kun taas lasiin koottu Rye Rye -ruisleipä kätkee sisäänsä savukirjolohta.
”Halusimme mukaan hieman tarinallisuutta, siksi tällaiset nimet. Käytämme useimmissa vaihtoehdossa Väyrysen leipomon juureen leivottua luomuvehnä-ruisleipää, jossa on miellyttävä hapokkuus.”
Lauantain vetonaula on noutopöytäbrunssi, jonka valikoima vaihtelee viikoittain.
Kasvipohjaisten salaattien lisäksi suosittu vaihtoehto on esimerkikiksi eri tavoin valmistettu kotimainen kirjolohi. Lisäksi käytetään muun muassa kvinoaa, bulguria ja tattaria.
Luola käyttää ruoissa runsaasti kasviksia. Vakioraaka-aineita ovat uunijuurekset ja kaalikasvit, joita työpajalaiset pilkkovat ja paahtavat ohjaajan johdolla Tähkätien toimipisteessä kolme kertaa viikossa. Päivittäinen saldo on 30–40 kiloa.
”On hienoa, että pajalaiset pilkkovat ja paahtavat juurekset minulle. Näin pystyn tarjoamaan asiakkaille laadukkaampia raaka-aineita, enkä joudu tilaamaan valmista tavaraa. Palat ovat toki välillä eri näköisiä ja kokoisia, sillä muotojen hahmottaminen on monelle vähän haasteellista. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä maku ratkaisee. He tekevät myös tarjoamamme spelttigranolan. Ryhmäläisille on iso juttu, että he saavat osallistua brunssin ja lounaan tekemiseen”, Luola kiittelee.
Myynnissä on myös korvapuusteja, joiden takana on kaksi ryhmäläistä, jotka työskentelevät tällä hetkellä kerran viikossa ohjaajan seurassa Avikaisen leipomossa. Pullat tulevat kahvilaan raaka-pakasteina, ja niitä paistetaan menekin mukaan.
Tehtävät osaamisen mukaan
Työpajalaisiin suhtaudutaan kahvilassa kuin keihin tahansa harjoittelijoihin. Kunnollinen opastus on tärkeää, samoin se, että mahdolliset virheet korjataan heti, kun ne havaitaan. Ohjaajien tulee toimia johdonmukaisesti ja samalla tavalla, jotta pajalaiset ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan.
Työtä tehdessä selviää nopeasti, millaiset tehtävät kullekin soveltuvat. Osa haluaa olla asiakaspinnassa, toiset taas viihtyvät taustajoukoissa. Tämäkin saattaa vaihdella päivittäin, jolloin toiveita kuunnellaan ja kunnioitetaan.
Toisille sopivat perustehtävät kuten pöytien pitäminen puhtaana. Joukossa on myös niitä, jotka treenaavat erikoiskahvien tekoa ohjaajan kanssa.
”Yksi pajalaisista tekee jo itsenäisesti kahveja. Hän on opetellut omatoimisesti kahvikuvioiden tekemistä katsomalla Youtube-videoita. Osa taas pystyy tekemään esimerkiksi smoothieita ja hedelmäsalaattia itsenäisesti”, Visti-Koskinen kertoo.
Pajalaisten työkunto on parantunut vuoden aikana, esimerkiksi jalat eivät väsy enää yhtä nopeasti. Myös osaamisessa tapahtunut kehitys on ollut helppo havaita. Perushommat alkavat olla selvillä, ja tavarat löytävät tiensä omille paikoilleen.
Tehtävät on jaettu eri ryhmille niin, että yksi vastaa esimerkiksi tiskistä, toinen palvelusta ja kolmas puhtaanapidosta. Kuljetusryhmä puolestaan käy tukussa ja toimittaa myös itse tehdyt komponentit kahvilalle.
”Jokaisella on oma yksilöllinen viikko-ohjelma, johon on merkattu, mihin ryhmään hän minäkin päivänä kuuluu.”
Työ- ja oppimissuunnitelma tavoitteiden mukaan
Vuorossa on kymmenen henkilöä, joista ammattilaisia on kolme. Pajalaiset työskentelevät viitenä päivänä viikossa. Työtunteja päivässä saa tulla maksimissaan seitsemän. Verkoston kanssa voidaan sopia myös lyhyemmästä päivästä.
”Pajalaiset ovat koulussa tottuneet elämään yhdeksästä neljään. Monen onkin välillä hankala hahmottaa, että vuoro on samanarvoinen, vaikka onkin eri aikaan. On niitäkin, jotka haluavat tehdä iltavuoroja, jotta voivat nukkua pidempään. Ja osa tykkää tehdä lauantaita, sillä silloin on vapaata viikolla”, Visti-Koskinen sanoo.
Tiivis yhteistyö pajalaisten verkostojen kanssa on tärkeää, jotta kokonaisuus toimii mahdollisimman hyvin.
”Ryhmäläisten kanssa käydään läpi, mitä he haluavat oppia, ja teemme työ- ja oppimissuunnitelman yhdessä vanhempien, pajalaisten ja verkoston kanssa. Välillä homma etenee sujuvasti, välillä pitää ottaa aikalisä ja jatkaa harjoittelua myöhemmin.”
Vaikka kyse on yhdistystoiminnasta, kahvilassa toivotaan, että viivan alle jäisi mahdollisimman paljon. Tuotolla voidaan nimittäin lisäkouluttaa työntekijöitä ja palkata joku pajalaisista oikeasti töihin kahvilaan.
”On palkitsevaa nähdä onnistumisen tunteita ja huomata pajalaisten kehittyneen. Ryhmäläisten asenne on kunnossa. Kaikki eivät aina malttaisi lähteä edes syömään, kun ovat tehtävistä niin innoissaan. Tämä on monelle unelmien täyttymys. On hienoa, että löytyy paikka, jossa he voivat oppia työtä. He ovat ylpeitä pystyessään luomaan jotain mistä asiakas nauttii. Toivon, että he työllistyisivät jatkossa myös muihin paikkoihin”, Visti-Koskinen toivoo.
Julkaistu Aromissa 22.12.2016
IPI Kulmakuppila
- Elokuussa 2015 avatussa kahvilassa on
50 asiakaspaikkaa sisällä ja 15 terassilla.
Sisustuksen on suunnitellut Petra Majantie. - Lounaalla käy päivittäin 75–100 syöjää.
Brunssilla asiakkaita on noin sata. - Iltaisin on tarjolla vitriinituotteiden lisäksi
keittoa ja salaattia. - Lähialueen yrityksistä käy runsaasti väkeä lounaalla. Aamiainen houkuttelee kahvilaan pitämään aamupalaveria.
- Kerran kuussa järjestetään akustinen ilta,
jolloin artisti soittaa kaksi settiä. Illoissa on tarjolla erilaisia tapashenkisiä IPI Cuppiksia pienissä pärekupeissa. - Pajalaisten suunnittelemalla logolla varustettua
kahvia myydään mukaan. - Porthaninkatu 13
00530 Helsinki
ipikulmakuppila.fi
Kahvilatyöpaja
- Aloitti toimintansa alkuvuodesta 2013.
- Tarjoaa kehitysvammaisille aikuisille
työpajapaikkoja kahvila-alalla. Työtehtävät
vaihtelevat kassatyöskentelystä pöytien
siivoukseen. - Tavoitteena on löytää jokaiselle pajalaiselle taitoja vastaavaa mielekästä toimintaa.
- Toiminnassa on mukana 20 työpajalaisen lisäksi viisi ohjaajaa ja viisi apuohjaajaa sekä sosiaalialan opiskelijaa.
- Työpaja toimii Kalliossa IPI Kulmakuppilassa. Esivalmisteluryhmä toimii Helsingin Konalassa.
- Yhteiskunnallinen tavoite on tehdä näkyväksi kehitysvammaisten osaamista ja vahvuuksia
ja edistää näin vajaakuntoisten työllistymistä koko Suomessa.
Lyhty
Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty ry on
vuonna 1993 perustettu yleishyödyllinen voittoa tuottamaton yhdistys. Yhdistyksen eettisenä
päämääränä on toimia kehitysvammaisen, hänen omaistensa ja koko yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Lyhty järjestää asuntojen ja
asumispalvelujen lisäksi työ- ja päivätoimintaa.
