Markus Thesleffin perustama yökerho Pangaea nousi kaikkien huulille vuonna 2004, kun prinssi Harry mottasi pikkutunneilla sen edessä valokuvaajaa. Lontoon West Endissä sijaitseva Pangaea oli sen hetken kuumin paikka.
”Pangaealla meni todella hyvin. Kaikki ihmiset, jotka voit kuvitella, kävivät siellä”, Thesleff kertoo.
Nyt hän pyörittää Lontoossa useita suosittuja ruokaravintoloita sekä Viajante87-cocktailbaaria, joka nousi viime vuonna The World’s 50 Best Bars -listalla sadan parhaan joukkoon.
Palkittu suomalainen sarjayrittäjä on noteerattu The Standard 100: The top one hundred people shaping London -listalla, ja häntä ovat haastatelleet Forbes, Sky News ja monet muut kansainväliset mediat.
”Haluan tehdä ihmisiä onnellisiksi, se on minun intohimoni. Ehkä olen myös vähän hullu”, Thesleff sanoo.
Vielä 1990-luvulla Thesleff opiskeli Yhdysvalloissa kauppatieteitä ja hänen toimeentulonsa oli tiukassa.
”Pyysin isääni lähettämään minulle rahaa, mutta hän ei suostunut. Päädyin järjestämään juhlia, jotta voisin maksaa vuokrani ja ruokani. En pystynyt enää syömään pikanuudeleita”, hän nauraa.
Viihdyttäminen ja vieraanvaraisuus tarttui Thesleffin mukaan jo kotona.
”Yhdessä syöminen oli perheellemme tärkeää. Meillä kävi paljon vieraita isän työn takia, ja lasten edellytettiin istuvan pöydässä ja osallistuvan keskusteluun. Matkustimme paljon, koska äitini oli töissä SAS:lla. Isä puolestaan oli varsinainen herkkusuu, ja söimme parhaissa ravintoloissa. Olin kyllä onnekas.”
Vuonna 2008 Thesleff muutti Lontoosta Dubaihin, jossa hän oli mukana perustamassa useita yökerhoja ja ravintoloita. Yksi kuuluisimmista on Okku, joka valittiin kuusi kertaa peräkkäin Dubain parhaaksi japanilaiseksi ravintolaksi.
Toinen Thesleffin ravintoloista, Cielo Sky Lounge puolestaan on kreikkalaisittain sisustettu kattobaari, edelleen suosittu paikka ihailla Persianlahteen laskevaa aurinkoa.
Thesleff muutti takaisin Lontooseen vuonna 2018 ja on luopunut Dubain ravintoloistaan.
Vieraanvaraisuusbisneksestä viihdytysbisnekseen
Lounasaikaan Lontoon keskustan Los Mochis -ravintolan yhdeksännen kerroksen kattoterassi on täynnä. Vieressä kohoavat finanssilaitosten rakennukset. Välistä pilkottaa St Paulin katedraali. Suurin osa lounastajista on pukeutunut epämuodollisesti, vaikka olemme Lontoon finanssimaailman ytimessä.
Markus Thesleffillä on selkeä näkemys siitä, miten ravintolabisnes on muuttunut viimeisen 20 vuoden aikana.
”Me emme ole vieraanvaraisuusbisneksessä. Se on mennyttä maailmaa. Me olemme viihdytysbisneksessä. Saamme ihmisten aikaa kaksi tuntia. He voisivat käyttää sen elokuvissa tai musikaalissa. Tai sitten mennä ystävien tai perheen kanssa ravintolaan. Aika on uusi luksustuote, ja me kilpailemme sen käytöstä muun viihdeteollisuuden kanssa”, hän sanoo.
”Me tarjoamme elämyksiä ja luomme muistoja kahdessa tunnissa. Sitä on ravintoloiden pitäminen nykyään. Toki tämä on liiketoimintaa, ja meidän täytyy olla kannattavia, laskee sen sitten vaikka asiakaspaikkaa kohden tai ravintolan neliömetriä kohden.”
Kun Thesleff suunnittelee uutta ravintolaa, hän sanoo työskentelevänsä ”väärässä järjestyksessä”.
Hän vertaa työskentelytapaansa takavuosien suosikkiin, Labyrintti-peliin. Hän laittaa pallon päätepisteeseen ja kuljettaa sen sitten väärään suuntaan siihen kohtaan, josta normaalisti lähdetään liikkeelle.
”Minulla on selvä näkemys siitä, mitä haluan lopputuloksen olevan: miltä paikka näyttää, mikä on sen tunne-energia. Pitää toki ymmärtää lähtökohta, missä ollaan nyt. Työskentelen takaperin halutusta lopputuloksesta nykytilaan. Jos lähtee kehittämään asioita nykytilasta eteenpäin, ei tiedä varmasti, mihin päätyy.”
Omakaseen kahden kuukauden jonotuslista
Lontoon keskustan Los Mochis -ravintolassa avattiin maaliskuun lopussa niin kutsuttu omakase. Se tarkoittaa kirjaimellisesti ”jätän sen sinun huoleksesi”. Kokki valitsee ja tekee ruoat baarijakkaroilla istuvien asiakkaiden silmien edessä.
Myös Notting Hillin Los Mochisissa on omakase, ravintola ravintolassa. Siinä on vain kuusi asiakaspaikkaa, ja jonotuslista on kaksi kuukautta.
”Omakase on tällä hetkellä ilman muuta trendi”, Thesleff sanoo.
Omakase on japanilaista alkuperää, mutta Thesleffin ravintoloissa japanilainen ruokakulttuuri kohtaa Meksikon.
”Japanista tulee annosten kauneus, Meksiko puolestaan on mukavan sotkuista. Näitä yhdistämällä saa aikaan kiinnostavia pikkuannoksia.”
Meksikolainen keittiö on Thesleffin mukaan tämän hetken kuumin trendi.
”Siellä on useita toisistaan poikkeavia ilmastoja, ja tämän ansiosta laaja tarjonta erilaisia raaka-aineita. Meksikolaista voi myös hyvin sekoittaa muiden keittiöiden kanssa.”
Italialainen toimii aina
Lontoossa kohtaavat monet erilaiset ruokakulttuurit. Perulaiset ravintolat olivat pitkään suosittuja, nyt niiden tilalle on nousemassa kolumbialainen keittiö. Myös vietnamilainen ruoka on tulossa entistä vahvemmin. Kiinnostavia makuja tarjoavat myös Välimeren itäpään maat.
”Eurooppa on aika käytetty, trendimielessä väsähtänyt”, Thesleff sanoo.
Italialaisen ruoan vetovoimaan Thesleff kuitenkin luottaa. Kun Thesleff palasi kymmenen Dubaissa vietetyn vuoden jälkeen Lontooseen, hän kävi lounaalla perinteikkäässä italialaisessa Sale e Pepe -ravintolassa Knightsbridgessa. Ravintola oli toiminut samalla paikalla vuosikymmeniä.
”Se oli minulle rakas paikka, söimme siellä usein perheen kanssa. Ravintola näytti ihan samalta kuin silloin ennen, hyvässä ja pahassa.”
Thesleff jutteli perustajan ja omistajan Toni Corricellin kanssa, ja hän kertoi haluavansa luopua ravintolan pitämisestä lähes 50 vuoden jälkeen. Tony oli saanut useita tarjouksia isoilta ravintolayrityksiltä.
”En ollut ostamassa ravintolaa, olin ostamassa lounasta. Mutta keskustelu lähti käyntiin. Hän luotti lopulta siihen, että pidän yllä ravintolan brändiä.”
Sale e Pepe on ollut Thesleffillä tammikuusta 2023. Ensi vuonna hän on avaamassa uuden Sale e Pepen legendaariseen Langham-hotelliin. Vuonna 1865 aloittanut Langham on tunnettu muun muassa perinteisen englantilaisen iltapäiväteen syntypaikkana. Se oli myös Jean Sibeliuksen lempihotelli säveltäjän Lontoon-vierailuilla.
”Elämä on liian lyhyt työskentelyyn kusipäiden kanssa”
Thesleffillä on oma tapansa palkata ihmisiä. Erityisen tarkka hän on siitä, ketä ei palkkaa.
”Elämä on liian lyhyt työskentelyyn kusipäiden kanssa. Meillä on kaikilla todennäköisesti kokemusta tällaisesta. Nuorina saatoimme hyväksyä sen, mutta ei meidän tarvitse.”
Työhaastatteluissa Thesleff keskittyy selvittämään, millainen persoona paikkaa on hakemassa.
”En kysy esimerkiksi, mikä oli voittomarginaali edellisessä ravintolassa, jossa työskentelit. Haluan saada selville, millainen ihminen olet. Heitän pahojakin kysymyksiä, käsikranaatteja, ja katson, miten he reagoivat. Aika pian totuus paljastuu. Tällaisissa asioissa on vaikea huijata.”
Thesleff korostaa, että taidoillakin on luonnollisesti merkitystä. Ne hän on selvittänyt yleensä jo etukäteen. Taitoja voidaan myös opettaa, toisin kuin ystävällisyyttä.
Lontoossakin alaa vaivaa työvoimapula, ja hyvistä tekijöistä kannattaa pitää kiinni. Thesleff kertoo maksavansa henkilökunnalleen hyvää palkkaa, mutta sen lisäksi tarvitaan muutakin. Thesleffin tapa huolehtia työntekijöistään on lontoolaisittain poikkeuksellinen.
Thesleff Group on yksi harvoista brittiläisistä ravintola-alan yrityksistä, joka maksaa kaikille vakituisille työntekijöilleen yksityisen terveysvakuutuksen, astianpesijöistä ravintolapäälliköihin. Vakuutus on arvostettu etu, koska perinteistä työterveysjärjestelmää ei Britanniassa ole, ja julkinen terveydenhuolto on heikoissa kantimissa.
Suomalaisravintoloilla riittää kirittävää
Suomalainen ravintola-ala saa Thesleffiltä kriittisiä arvioita.
”Suomalaiset matkustelevat paljon ja näkevät ja kokevat hyviä ravintoloita. Kotimaassa samanlaista tarjontaa ei olekaan.”
Thesleff ihmettelee myös sitä, että isot kansainväliset ravintolayritykset puuttuvat Suomesta täysin, pikaruokaketjuja lukuun ottamatta.
”Tuntuu kuin Suomessa oltaisiin 30 vuotta jäljessä. Toki on hyviä poikkeuksia, joitakin loistavia ravintoloita.”
Pieni markkina ei selitä hänen mukaansa asiaa. Helsingin kokoisissa kaupungeissa muualla Euroopassa on paljon erinomaisia ravintoloita.
”Kyse on mentaliteetista. Suomalaiset eivät halua kuluttaa samalla tavalla rahaa ravintoloissa.”
Uusia kansainvälisiä avauksia tulossa
Thesleff itse jatkaa uusien ravintoloiden avaamista maailmalla. Kolmesta uudesta paikasta on jo sovittu. Niiden on määrä aueta seuraavien 12 kuukauden kuluessa.
”Käyn neuvotteluita kahdesta ravintolasta Yhdysvalloissa, toinen tulee Miamiin ja toinen Beverly Hillsiin. Keskusteluja on menossa myös Madridissa ja Milanossa.”
Thesleff kaipaisi lisää arvostusta alaa kohtaan myös Britanniassa.
”Ravintoloilla on erittäin suuri merkitys Britannian taloudelle, mutta meitä ei oteta täysin vakavasti”, hän sanoo.
Kun The Standard -lehti valitsi viime vuonna sata Lontoon vaikutusvaltaisinta ihmistä, jotka muokkaavat kaupunkia, listalla oli vain neljä ravintola-alan ihmistä: Ivy-ravintolaketjun omistaja Richard Caring, julkkiskokki Thomas Straker, kolmen Michelin-tähden keittiömestari Clare Smyth – ja Markus Thesleff.
Markus Thesleff
- Lontoossa toimiva ravintoloitsija, Thesleff Group -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja.
- Syntyi 1973 Kauniaisissa. Asunut lapsena Tanskassa, Ranskassa, Suomessa, Ruotsissa, Belgiassa ja Iso-Britanniassa.
- Opiskeli kauppatieteitä Illinois State Universityssa Yhdysvalloissa.
- Palkittu useissa alan listauksissa parhaana toimitusjohtajana ja ravintoloitsijana Iso-Britanniassa, Euroopassa ja Lähi-idässä.
Thesleff Groupin ravintolat Lontoossa
- Los Mochis Notting Hill ja Juno Omakase
2–4 Farmer Street - Los Mochis City ja Luna Omakase
100 Liverpool Street, 9. kerros - Sale e Pepe
9–15 Pavilion Road - Viajante87
87 Notting Hill Gate
Jutun takaa: Sormiruokaa kattoterassilla
Toimittaja Pekka Numminen tapasi Markus Thesleffin Lontoossa.
Istumme Markus Thesleffin kanssa hänen Los Mochis -ravintolansa kattoterassilla Lontoon Cityssä. Los Mochis on meksikolais-japanilainen, minulle tuntematon konsepti. Annan sovinnolla Thesleffin hoitaa tilauksen.
Pian eteemme kannetaan pieniä kauniita annoksia, joista jotkut muistuttavat susheja.
”Sushit ovat pehmeitä, tämä on rapeaa. Päällä oleva taimen tulee Cornwallista”, Thesleff selittää ja nappaa pikkuherkun suuhunsa. Pöytään on katettu puikotkin, mutta isäntä ei niitä käytä.
”Ruoka on parasta sormilla syötynä”, hän sanoo.
Seuraava annos on jo enemmän latinalainen, chicharróneja. Yleensä ne tehdään possusta, nämä on tehty maissista. Herkullista!
Entertainer
Markus Thesleff, a bold Finnish entrepreneur, has built an international hospitality empire by turning joy and experience into a business model.
- Founded nightclubs and award-winning restaurants in London and Dubai, including Viajante87 and Los Mochis.
- Believes hospitality is now part of the entertainment industry, where time is the ultimate luxury.
- Known for his people-first leadership style and pioneering benefits, such as private health insurance for all staff.
This abstract is AI-generated and reviewed by the editor.
Lue myös: Nohon laatujohtaja Jaakko Sorsa konseptoi ja standardisoi
Lue myös: Toni Toivanen kertoo Noman suuresta muutoksesta ja vähän burgereistakin
Lue myös: Suomen ravintolakulttuuri on liian arka ja äijämäinen, sanoo Kozeen Shiwan
