Ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttirajaa ollaan STT:n tietojen mukaan nostamassa. Sallittu alkoholipitoisuus oli pitkään 4,7 prosenttia, kunnes se vuonna 2018 nostettiin 5,5 prosenttiin. Hallitusneuvotteluissa esitetään nyt rajan nostamista 8,0 prosenttiin.
Tämä tarkoittaisi askelta vapaamman alkoholipolitiikan suuntaan. Se herättää kuitenkin myös kysymyksiä. Miten kahdeksanprosenttisten alkoholituotteiden kauppamyynti vaikuttaisi ravintolaelinkeinoon ja suomalaisten ostokäyttäytymiseen?
Suomalaisten alkoholinkulutus on laskenut vuosi vuodelta, nyt jo alle kymmeneen litraan sataprosenttista alkoholia vuodessa. Tämä on eurooppalaisittain melko alhainen luku. Suomalaisessa poliittisessa keskustelussa alkoholia käsitellään silti edelleen haittana, ja alkoholipolitiikkaa varjostavat erilaiset rajoitteet ja säädökset.
Suomessa suurin osa alkoholijuomien kulutuksesta tapahtuu kotona. Volyymiltaan ylivoimaisesti suurin yksittäinen alkoholituoteryhmä on korkeintaan 5,5-prosenttinen olut.
Ravintolamyynti muodostaa vain kymmenisen prosenttia kulutuksesta.
Jos alkoholijuomavahvuus nyt nousee kaupassa kahdeksaan prosenttiin, kotikulutuksen voi ennustaa lisääntyvän entisestään. Se olisi haaste ravintoloille, varsinkin jos samaan aikaan ei lasketa ravintolassa myydyn alkoholin arvonlisäveroa reippaasti. Veron laskeminen esimerkiksi 14 prosenttiin helpottaisi tilannetta ravintoloiden näkökulmasta.
Jo vaaleissa kokoomus ajoi korkeintaan 15-prosenttisia viinejä ruokakauppoihin yhdistäen sen samalla alkoholiveron nostoon. Kynnyskysymys on se, paljonko veroa oltaisiin nostamassa nyt, kun kaupassa samalla sallittaisiin vahvemmat juomat. Veron noston määrästä riippuu pitkälti se, paljonko juomat sekä kaupassa että ravintolassa maksaisivat.
Vahvempien juomien sallimista kauppamyynnissä voidaan selittää ohjaamisella kotimaiseen alkoholituotantoon, mutta jos hinnat veron kautta nousevat kuluttajan mielestä liian korkeiksi, yksityistuonti ja ulkomainen etäosto voivat lisääntyä entisestään.
Verotuksen ja sitä kautta hintojen nousu vaikuttaisi kuluttajien valintoihin sekä ravintolassa että kaupassa. Premium-tuotteet saattaisivat jäädä ravintolassa hyllylle, suomalaiset kun ostavat jo nyt haastavan taloudellisen tilanteen takia halvempia ja ehkä myös vähäkatteellisempia alkoholijuomia.
Suurin osa Suomessa myytävistä alle kahdeksanprosenttisista alkoholijuomista on oluita, lonkeroita, ready to drink -juomia, siidereitä ja tiettyjä viinejä. Näiden päästessä kauppamyyntiin juomatottumukset voivat pitkällä aikavälillä muuttua ja tämä heijastuisi ravintolamyyntiinkin.
Haasteita
Monien olut- ja panimoravintoloiden vahvuus on ollut kauppaa laajemman ja vahvemman oluttyylien kirjon tarjoaminen. Tämä vaikeutuisi uuden prosenttinoston myötä. Toisaalta, koska suurin osa viineistä jäisi kauppamyynnin ulkopuolelle edelleen, ravintolan liikeidean rakentaminen viinien ympärille voisi olla kannattavampaa. Ravintoloiden pitäisi kaupparajan prosenttinoston jälkeen joka tapauksessa miettiä sekä alkoholijuomatarjontaa että hinnoittelua eri lailla, koska suurempi osa samoista tuotteista on saatavilla laajasti kaupoista.
Mahdollisuuksia
Uusi kaupan prosenttiraja toisi myös mahdollisuuksia ravintolaelinkeinolle muun muassa ulosmyynnin osalta, jos myös sen raja nostettaisiin kahdeksaan prosenttiin. Näin olisi mahdollista myydä mukaan vaikka panimoravintolan omia, hieman vahvempia oluita tai korkeintaan kahdeksanprosenttisia viinejä.
Tulevaisuudessa olisi hauska nähdä enemmän ravintolan ja kaupan yhdistelmiä, paikkoja, joissa alkoholijuomia voi nauttia paikan päällä ja ostaa (korkeintaan 8-prosenttisina) myös mukaan – esimerkiksi siihen sovitetun syötävän kera. Näissä paikoissa juoman valintaan kuuluisi myös juoman suosittamis- ja valintapalvelu, sitä kun ei usein kaupan puolella alkoholijuomahyllyn luona ole.
Keinotekoinen raja
Kahdeksan prosentin vähittäismyyntirajan katsotaan olevan poliittinen kompromissi puolueiden välillä hallitusneuvotteluissa. Kokoomus pyrki tuomaan viinit kauppoihin, kristillisdemokraattien vastustaessa sitä ehdottomasti. Siksikin uusi kaupparaja on ollut yllätys kaikille, niin alkoholitoimijoille, kaupalle kuin ravintolaelinkeinollekin.
Suomalainen alkoholipolitiikka on täynnä rajoituksia ja pienikin askel siitä pois tekee hyvää kuluttajille, alkoholituottajille -ja myyjille. Suomalaiset ovat juomakäyttäytymisensä muutoksella ja yhä nautintohakuisemmalla ostokäyttäytymisellään osoittaneet olevansa valmiita mietojen alkoholijuomien laajaan saatavuuteen.
Täytyy kuitenkin ymmärtää tämän uuden kahdeksan prosentin, aika lailla keinotekoisen, alkoholin kauppamyyntirajan haasteet ja mahdollisuudet, jotta saadaan sovitettua yhteen kuluttajan toiveet, alkoholitoimijoiden valikoima, verotus ja ravintola-alan kannattavuus.
LUE MYÖS: Tällainen on alkoholilaki – jäänne “A-oikeuksista” näkyy yhä
