Peräjälkeen maailmantaloutta murjoneet koronapandemia ja Venäjän aloittama hyökkäyssota ovat tapahtuma-alan näkökulmasta täysin erilaisia kriisejä. Valtiovarainministeriön kansantalousosastoa johtava Mikko Spolander tuntee kriisien taloudelliset vaikutukset.
”Koronapandemia oli shokki, jossa päätettiin sulkea palveluita niin, että esimerkiksi viihde- ja kulttuurialan palvelut laitettiin kiinni. Venäjän hyökkäyksen yhteydessä kriisi ei koske muita palveluita kuin turismiin liittyviä. Se iskee nimenomaan tavaroihin ja tavarakauppaan Venäjän kanssa”, Spolander toteaa.
Ministeriön ennusteessa palvelualat sekä Suomessa että Euroopassa ovat tänä vuonna vielä nousemassa koronakuopasta. Se on näkynyt tapahtuma-alalla jopa normaaliakin vilkkaampana kesänä.
”Kansantalouttakin ajatellen palvelualat ovat niin iso toimiala, että kun ne jatkavat toipumistaan, se pitää yllä kasvumomentumia yksityisessä kulutuksessa ja koko taloudessa.”
Venäjän aloittama sota katkaisi Suomen talouskasvun
Suomen nopea toipuminen koronakuopasta viime vuonna vaikuttaa Spolanderin mukaan edelleen.
Erityisesti työllisyyskehitys on varmasti yllättänyt kaikki ennustajat.
”Työmarkkinoille on tullut paljon lisää ihmisiä. Nimenomaan ikääntyneiden työllisyysasteet ovat nousseet kovaa. Tähän vuoteen lähdettiin todella hyvästä asemasta, ja hyvä vire jatkui alkuvuonna. Talouden aktiviteetti oli hyvässä vauhdissa, ulkomaankauppa veti, tilauskirjat olivat täynnä, ja sekä kotitaloudet että yritykset luottivat tulevaisuuteen”, Spolander sanoo.
Venäjän aloittama sota siis katkaisi Suomessa erittäin ripeän talouskasvun. Loppuvuotta kohti talouden vauhti hiipuu. Alkuvuoteen jatkunut kova veto tarkoittaa kansantaloudelle, että valtiovarainministeriön kesäkuussa ennustama 1,4 prosentin talouskasvu ylittyisi tänä vuonna, vaikka talous ei kasvaisi lainkaan loppuvuoden aikana. Syyskuun ennusteessaan ministeriö arvioikin Suomen bkt:n kasvuksi tänä vuonna 1,7 ja ensi vuonna 0,5 prosenttia.
”Kun katsotaan 20–30 vuoden päähän, suuret muutosvoimat ovat ilmastonmuutos, väestörakenteen muutos ja teknologian murros.”
Kiinalaisten ikääntyminen näkyy Suomessakin
Maailmaa muuttaviin megatrendeihin verrattuna korona ja Venäjän hyökkäyssota ovat vain väliaikaisia iskuja, Spolander muistuttaa.
”Kun katsotaan 20–30 vuoden päähän, suuret muutosvoimat ovat ilmastonmuutos, väestörakenteen muutos ja teknologian murros. Nämä vaikuttavat vuosikymmeniä, kun taas korona ja sota aiheuttavat heiluntaa vain lyhyellä aikavälillä.”
Väestörakenteen muutoksesta eli ikääntymisestä on puhuttu Suomessa jo pitkään, mutta se koskee Kiinaakin. Globalisaation moottorina pidetyn Kiinan muuttuminen toisen näköiseksi taloudeksi kasvuedellytysten ja työvoiman tarjonnan suhteen on Spolanderin mukaan iso tekijä.
”Kiinan väestö alkaa supistua ja vanhentua tosi vauhdilla. Kiina on jo muuttumassa dynaamisesta nuoresta yhteiskunnasta ikääntyneiden yhteiskunnaksi. Väestön vanhetessa työvoiman tarjonta vähenee nopeasti. Intiassakin tulee käänne, mutta myöhemmin.”
Aikaisemmin ajateltiin, että kiinalaisen työvoiman tarjonnan loputon kasvu pitää tuotantokustannukset alhaisina globaalisti, koska aina voi siirtää tuotannon Kiinaan. Tällainen ajattelu hillitsi inflaatiota.
”Se on hillinnyt myös investointeja, koska ei ole tarvinnut korvata kallista ja niukkaa työvoimaa pääomalla. Kun Kiinan työvoimareservi loppuu, tuleekin pula työvoimasta. Työvoiman hinta alkaa globaalisti nousta. Kun se nousee, aletaan työvoimaa korvata koneilla ja automaatiolla. Samalla ikääntyvät kiinalaiset alkavat purkaa säästöjään. Investoinnit siis kasvavat, niiden rahoitus tiukkenee ja inflaatio kiihtyy.”
Mitä siitä sitten seuraa?
”Siitä seuraa korkojen nousu”, Spolander vastaa.
Venäjän hyökkäyksen aiheuttama korkojen nousu olisi siis tullut joka tapauksessa. Kun työvoima alkaa olla niukka voimavara globaalisti, se kallistuu ja inflaatio kiihtyy.
”Vaikka koneet ja automaatio korvaavat työvoimaa, työvoiman kysynnän kasvu ei hidastu niin paljon kuin tarjonnan kasvu, mikä johtaa palkkojen nousuun. Tämä korostuu ammattitaitoisen työvoiman kohdalla”, Spolander ennustaa.
Nousevatko suomalaisella tapahtuma-alallakin siis palkat siksi, että kiinalaiset ikääntyvät?
”Niin voi käydä pidemmällä aikavälillä. Maailmantalouden isot liikkeet heijastuvat myös Suomeen ja kaikille toimialoille, vaikka vaikutukset yksittäisiin työtehtäviin ovatkin välillisiä ja etäisiä. Suurimpia voittajia ovat osaajat. Heistä on pula jo nyt.”
