Ravitsemussuositukset

Tuottaako lounaspaikka rahaa, jos se noudattaa uusia ravintosuosituksia? Kaksi yrittäjää kertoo, miten niihin kannattaa suhtautua

”Ravintolassa on hankala noudattaa kaikkia ravitsemussuosituksia, koska silloin ei kävisi asiakkaita”, Pompier-ravintoloita Helsingissä pyörittävä Laura Apukka sanoo. ”Meillä on aina tarjolla sekä kasvis- että vegaanivaihtoehto, ja olemme erittäin tunnettuja salaattipöydästämme. Kaikki on alusta alkaen itse tehtyä, mikään ei ole prosessoitua.” KUVA Timo Porthan

Uusissa ravitsemussuosituksissa suomalaisia neuvotaan korvaamaan lihaa kasviksilla ja vähentämään suolan käyttöä. Keskiviikkona julkaistujen suositusten avainkohdat on listattu tässä artikkelissa.

Avec kysyi kahdelta ravintoloitsijalta, miten uusiin suosituksiin kannattaa suhtautua.

Ihan aluksi kannattaa hengittää syvään. Ravintolassa ei kannata tehdä harkitsemattomia äkkiliikkeitä, neuvoo Pompier-ravintoloita Helsingissä pyörittävä Laura Apukka.

”Emme ole kansanterveys edellä menevä yritys, vaan yritämme tehdä liiketoimintaa. Siksi teemme sellaista ruokaa, jota ihmiset haluavat syödä. Olemme kokeilleet kasvisruokapäivää, mutta kävijämäärät ovat silloin laskeneet niin paljon, ettei se ole kannattavaa. Ravintoloistamme yhdessä käy lounaalla päivittäin 200-350 asiakasta ja toisessa 350-500. Näemme hyvin nopeasti, mistä ihmiset pitävät ja mistä eivät”, Apukka kertoo.

Ravitsemussuositukset ovat nimensä mukaisesti suosituksia, eivätkä sinänsä velvoita ketään tekemään mitään.

Suosituksissa kiinnitetään huomiota ilmastoseikkoihin, mutta ennen kaikkea niiden tarkoituksena on kohentaa suomalaisten terveyttä.

Apukka korostaa asiakkaiden omaa valintaa.

”Uskoisin, että ihmiset ymmärtävät mihin ravintolaruokailu perustuu. Ravintolassa käytetään usein voita, kermaa ja suolaa. Ihmiset voivat valita tuhdimman ravintolalounaan ja sitten syödä terveellisemmin kotona – tai toisin päin”, Apukka linjaa.

Pompier-ravintoloita on Helsingin keskustassa kaksi, joista yhdessä on lautaslounas ja toisessa seisova pöytä. Molemmista löytyy lisäksi salaattibuffet ja keitto.

Pompier-ravintolat sijaitsevat Helsingissä Eteläesplanadilla ja Albertinkadulla. KUVA Pompier

Kevyempi ja suositusten mukainen ruoka sopii Apukan mielestä hyvin yhtälöön, jossa asiakkaat pysyvät tyytyväisenä ja ravintola tuottaa rahaa.

”Pompierit ovat erittäin tunnettuja salaattipöydistään, ja niissä ei käytetä lihaa tai kalaa. Ratkaisevaa on se, että tarjonta maistuu hyvältä ja näyttää houkuttelevalta. Meillä on joka päivä laaja ja tuore salaattipöytä, jossa ei ole mitään prosessoitua. Tarjolla on aina myös vegaaninen vaihtoehto”, Apukka sanoo.

”Värikkäästä salaattipöydästä saamme myös someen ja markkinointiin hyvää sisältöä. Aina voi valita terveellisemmän vaihtoehdon. Suolan käyttöä voi vähentää taitavalla maustamisella. Kasviksia kannattaa paahtaa, ja esimerkiksi porkkana tuo silloin ihanaa makeutta. Suolaton ruoka ei ravintolaan kuitenkaan istu. Menemme aina maku eikä ravitsemussuositukset esillä, koska kyse on liiketoiminnasta.”

Riisin käyttöä suositellaan välttämään sen aiheuttaman ympäristökuormituksen takia. Pompiereissa riisiä ei lounaalla nykyisellään juurikaan tarjoilla, Apukka kertoo.

”Enemmän meillä on perunaa, muita juureksia tai pastaa. Riisille löytyy myös hyviä kotimaisia vaihtoehtoja, ja mekin kokeilemme kaikenlaista. Meillä esimerkiksi ohra ei ainakaan vielä ole ollut suosittu. Lounaskansa ei ole ollut sille valmis, mutta ehkä pikkuhiljaa. Niinhän kaikki muutokset tapahtuvat.”

Kouvolalaisessa Mimosan Aidossa on panostettu salaattipöytään. KUVA Mimosa Koskipuro

Raksaukkokin jaksaa

Kouvolalaisen ravintola Mimosan Aidon asetelma on samankaltainen kuin Pompierissa. Lounaalla pääruoka saattaa olla tuhtikin, mutta toisaalta salaattipöydän antimilla annoksestaan saa tehtyä kevyemmän ja halutessaan vaikka lähes suolattoman.

”Eräs asiakas muutama päivä sitten kertoi haluavansa seurata ravitsemussuosituksia ja kysyi, paljonko hänen ruoassaan täällä on suolaa. Vastasin, että riippuu siitä, miten lautasensa koostaa. Pääruoassa on suolaa, mutta meillä on tosi iso ja freesi salaattipöytä”, Mimosan Aidon ravintoloitsija Mimosa Koskipuro kuvailee Avecille.

Mimosa Koskipuro on kouvolalaisen Mimosan Aidon ravintoloitsija. KUVA Mimosan Aito

”Meillä tarjottava ruoka on jo nyt hyvin pitkälti ravitsemussuositusten mukaista, ja asiakkaiden suuresta määrästä päätellen se on kannattanut. Ravintolamme slogan on aina ollut hyvää ja hyvää tekevää ruokaa. Kun ruoka on laadukkaista raaka-aineista valmistettu ja maku kohdillaan, se koukuttaa. Meillä käy paljon asiakkaita toimistotyöntekijöistä raksaukkoihin. Tarjoamme lounasta, jolla jaksaa koko työpäivän.”

Läpinäkyvyys ja avoimuus kannattaa, sanoo Koskipuro. Raikkaus ja värikkyys ovat valttia ravintolan markkinoinnissa.

”Esimerkiksi somessa meille on ollut tosi luontevaa kertoa annoksista ja niiden raaka-aineista tai valmistustavoista. Salaattipöydästä saa tosi hyviä kuvia, ja sillä saa nostettua esiin sitä hyvää oloa, jonka ruoasta saa.”

Mimosan Aidon salaattitarjontaa. KUVA Mimosa Koskipuro

Riisi pysyy Mimosan Aidon valikoimissa myös jatkossa. Joka päivä sitä ei tarjoilla.

”Teemme välillä aasialaisia ruokia, ja esimerkiksi korealaisessa tai thaimaalaisessa ruoassa jokin muu kuin riisi tuntuisi väärältä valinnalta. Ilman riisiäkin pärjäisi kyllä mainiosti, onhan meillä peruna ja pasta. Käytämme erilaisia pastoja ja teemme sitä myös itse täysjyväspeltistä. Kotimaisia viljoja voisi käyttää enemmänkin, moni niistä on vielä hieman tuntemattomia. Kävin juuri syömässä Kape Aihisen ravintola Robustossa Helsingissä. Siellä oli kirjolohen lisukkeena kotimaisesta viljasta tehty lisuke, olisiko ollut ohraa. Siihen oli pantu tosi paljon yrttejä sekaan ja oli törkeän hyvän makuinen.”

Lue myös: Tässä ovat uudet suomalaiset ravitsemussuositukset 2024 – katso kaikki ohjeet, kiellot ja suositukset

Lue myös: Finnwatch löysi Suomen lounas­ravintoloiden ilmasto­toimista eroja


  • Tilaa Lehti

    Aromi
    Inspiraatiota ja hyötyä ruuan ja juoman ammattilaisille.

    Tilaa Aromi