Keittiömestari Antti Lukkari on menehtynyt 29-vuotiaana verenmyrkytykseen lomamatkallaan Filippiineillä. Suomen ansioituneimpiin keittiömestareihin lukeutuva Lukkari työskenteli tukholmalaisessa kolmen Michelin-tähden ravintola Frantzénissa. Tiedon Lukkarin kuolemasta kertoi ravintolan omistaja Björn Frantzén Instagramissa loppiaisena.
Antti Lukkari antoi marraskuussa Aromille haastattelun, joka jäi yhdeksi hänen elämänsä viimeisistä. Julkaisemme haastattelun Avecmediassa Lukkarin muistoa kunnioittaen ja hänen poikkeuksellista intohimoaan ja osaamistaan vaalien.
Haastattelun tarkoitus oli kertoa Antti Lukkarin intohimosta ravintolatyöhön sekä rohkeudesta kulkea kohti unelmia. Lukkari toimi esimerkkinä ja innostajana nuorille. Jutun tavoitteena oli näyttää alan opiskelijoille ja uran alkuvaiheessa oleville, että maailma on auki, kun uskoo itseensä ja on valmis tekemään töitä. Tämä muisto kantaa pitkään.
Lukkaria haastatteli toimittaja Mika Remes. Haastattelu ilmestyy myös vuoden ensimmäisessä Aromissa, joka meni painoon ennen tietoa Lukkarin menehtymisestä.
Ajatuksemme ovat Antti Lukkarin läheisten luona.
Outi Tuomivaara, Aromin ja Avecmedian päätoimittaja
Antti Lukkari 1993–2023
Ihmisillä on lukemattomia syitä lähteä hommiin ulkomaille. Kokkeja yhdistää usein kokeilunhalu ja kunnianhimo. Ulkomailla kokki joutuu koville. Päivät ovat pitkiä, vapaata vähän ja korvaus vaatimaton. Vastineeksi uralla voi edetä vauhdilla.
Tukholman kolmen Michelin-tähden Frantzénissa pääkokkina työskentelevä Antti Lukkari on siitä hyvä esimerkki. Lukkari lähti seitsemän vuotta sitten maailmalle, koska halusi olla parempi työssään. Hän huomasi pian, että töitä menestyksen eteen on paiskittava hartiavoimin, mutta jos siihen on valmis, voi ura yltää kirkkaimmalle huipulle.
Antti Lukkari on päässyt maailmalla pitkälle suomalaisella periksiantamattomuudella. Ansioluettelossa on peräti kaksi kolmen Michelin-tähden ravintolaa.
“On vaikea kuvitella, etten olisi lähtenyt maailmalle”
Minut veivät ulkomaille halu olla parempi ja kilpailuvietti. Tein päätöksen lähtemisestä vuonna 2015, tosin silloiset mentorini Eero Vottonen ja Matti Jämsén suorastaan patistivat minua lähtemään. Olin tutustunut kaksikkoon ravintola G.W. Sundmansin keittiössä sekä Bocuse d’Orin kisassa, jossa olin Jämsénin avustajana kisakaudella 2014–15.
Bocuse d’Orissa tutustuin kööpenhaminalaista Geraniumia menestyksekkäästi johtaneeseen keittiömestari Rasmus Kofoediin, ja hän minut maailmalle värväsi. Muistan, kun menin suoraan Geraniumiin tietämättä, mihin piisiin menen. Päädyin leivonnaisiin, joista minulla ei ollut oikeastaan minkäänlaista kokemusta. Suomalaisella sisulla ja periksiantamattomuudella selvisin hommasta hyvin.
Geraniumissa oli tiukka työkulttuuri, kolmatta Michelin-tähteä jahdattiin tosissaan. Päivät ja työviikot olivat pitkiä mutta kasvattavia. Opin, että kaikki on mahdollista, jos jaksaa tehdä asioita sen eteen. Keväällä 2016 Geranium sai kolme Michelin-tähteä.
Seuraavana vuonna muutin Tukholmaan. Sain puhelun kesken työpäivän Geraniumissa. Linjan toisessa päässä olivat Marcus Jernmark ja Björn Frantzén, jotka olivat rakentamassa uutta ravintola Frantzénia. Se oli koko Ruotsin odotetuin avaus. He olivat kuulleet, että olin hyvä jälkiruuissa mutta osasin muutakin ja olin valmis pitkiin päiviin. Koko projekti oli niin mielenkiintoinen, että siitä oli mahdoton kieltäytyä.
Muutin kesällä 2017 Tukholmaan, ja syksyllä Frantzén saatiin auki. Vuonna 2018 Frantzén sai suoraan kolme Michelin-tähteä. Aloitin pastry chefinä, vuotta myöhemmin ylenin ‘suolaiselle puolelle’ sous chefiksi. Nyt vastaan Frantzénin koko keittiöstä executive head chefinä.
Kolme tähteä tuo paineita, ja työkulttuuri on tiukka, mutta pyrimme olemaan inhimillisiä. Frantzén on nykyään myös lauantait kiinni, jotta työntekijöillä on aikaa perheelle ja ystäville.
Opiskelin 2000-luvulla ravintolakoulu Perhossa, mutta olen ollut jo sen verran pitkään ulkomailla, että on vaikea kuvitella tilannetta, etten olisi lähtenyt maailmalle. Työkulttuuri on niin Suomessa kuin maailmalla mennyt vauhdilla eteenpäin.
Näillä näkymin jään maailmalle hommiin, mutta never say never. Muistakaa Suomessakin, että ilman asiakkaita ei ole ravintoloita. Ja asiakkaat, käyttäkää ravintoloita, ne ovat teitä varten!
Suosikkiraaka-aine? Merenelävät. Ne vaan maistuvat niin älyttömän hyvälle, ja laadun näkee paljaalla silmällä.
Esikuva? Palacen Eero Vottonen ja omat vanhemmat.
Motto? Let’s go now guys.
Mielenmaisema? Kelluminen 30-asteisessa merivedessä Filippiineillä kylmä olut kädessä.
