Kirjoitus on julkaistu alkujaan Evento-lehden Puheenvuoro-palstalla. Kirjoittaja Heikki Pursiainen on ekonomisti.
Jokainen kuntien festivaaleihin panostama euro tulee takaisin 126-kertaisena! Näin väitetään Pirkanmaan alueen tapahtumien taloudellisia vaikutuksia koskevassa selvityksessä.
Ei tarvitse olla suuri talousnero tajutakseen, ettei väitteessä voi olla mitään järkeä. Kuntien talousongelmat voitaisiin unohtaa, jos sijoittamalla miljoona euroa kesäfestareihin olisi mahdollista luoda 126 miljoonan arvosta taloudellista toimeliaisuutta.
Pirkanmaan selvityksen johtopäätökset ovat poikkeuksellisen hupsuja. Pikkuisen pienempiä mutta silti moninkertaisia tuottoja lupaavat epäuskottavat vaikutusarviot ovat kuitenkin valitettavan yleisiä tapahtuma- ja kulttuurialan edunvalvonnassa.
Tarkoitushakuisuuden lisäksi syynä liian suuriin vaikutusarvioihin ovat huonot arviointimenetelmät. Hyvä vaikutusarviointi ei ole helppoa. Se edellyttää – ei enempää eikä vähempää – kuin mielikuvitusmaailman muodostamista.
Tapahtuman vaikutus on nimittäin sen tuottama hyvinvointi verrattuna muuten samanlaiseen maailmaan, jossa tapahtumaa ei järjestettykään. Kunnolliseen vaikutusarvioon sisältyy siis käsitys siitä, millainen tämä kuvitteellinen – taloustieteen slangilla kontrafaktuaalinen – maailma olisi ollut.
Hyvä vaikutusarviointi edellyttää mielikuvitusmaailman muodostamista.
Jättihyötyjä julistavissa vaikutusarvioissa tätä vaihtoehtoisen maailman analyysiä ei koskaan tehdä.
Niissä esimerkiksi lasketaan useimmiten tapahtuman hyödyksi sen yhteydessä kulutetun rahan määrä samoin kuin sen yhteydessä tehdyt työtunnit.
Mutta jos tapahtumaa ei olisi järjestetty, rahat olisi käytetty johonkin muuhun lähes yhtä mukavaan. Tapahtumaan liittyviä töitä tehneet olisivat samoin tehneet jotain muuta lähes yhtä hyödyllistä.
Toisin sanoen rahavirtojen samoin kuin työtuntien laskeminen yliarvioi tapahtuman vaikutuksia, koska verrokki puuttuu. Siksi niihin perustuvat arviot ovat hyödyttömiä.
Tarkoittaako tämä, että tapahtumat eivät tuota mitään? Ei tietenkään. Tapahtumat ovat aivan yhtä arvokkaita hyödykkeitä kuin vaikkapa vientiteollisuuden tai muiden palvelualojen tuotteet.
Tapahtumien tuotanto ansaitseekin tulla kohdelluksi varteenotettavana toimialana. Syy tähän ei kuitenkaan ole se, että tapahtumat synnyttävät taianomaisesti sivutuotteenaan suunnattoman määrän arvoa. Syy on paljon yksinkertaisempi: tapahtuma-ala tuottaa iloa ja hyötyä tapahtumiin osallistuville ihmisille.
Tämän havaitsemiseen ei tarvita liioiteltuja vaikutusarvioita. Riittää, että ihmiset ovat vapaaehtoisesti valmiita käyttämään arvokasta aikaansa ja rahaansa osallistuakseen tapahtumiin.
LUE MYÖS: Älä mainosta tapahtumaasi turvallisena, jos se ei ole sitä – Priden Laura Vainion puheenvuoro
Heikki Pursiainen on ekonomisti, joka on kirjavan urapolkunsa aikana työskennellyt tutkijana, ajatuspajatyyppinä, mediayrittäjänä ja virkahenkilönä. Hän on kirjoittanut pari kirjaa ja useita somepäivityksiä.
