Heti sisään astuessa käy selväksi, että tämä ei ole mikään perinteinen olutpubi, jonka tarjonta perustuu bulkkilagereihin. Enemmänkin tuntuu siltä kuin astuisi aikakoneella Kalevalan maisemiin.
Pitkät pöydät, ajan patinaa hehkuvat puutynnyrit ja seinäryijyt luovat tunnelmaa raumalaisessa panimopubi Hullussa Hirvessä. Isäntä Jouko Ylijoki esittelee ylpeänä paikkoja.
Muinaisolut on ollut Ylijoelle rakas asia jo pitkään. Olu Bryki Raum jatkaa osaltaan perinnettä, joka on ollut olemassa jo ajanlaskun alusta asti.
”Sahtikulttuuri on ollut välillä katoamassa, mutta nyt se on taas ilahduttavasti nousussa”, Ylijoki sanoo Avecille ja tarjoaa tiskin takaa lasillisen maukasta ruissahtia.
Kaikkien aikojen verohuijaus
Kyllä se oluelta maistuu. Mutta miksi sahti on sahtia eikä olutta?
Sahti-nimitys on tullut ruotsin kielen sanasta saft eli mehu. Erään teorian mukaan nimitys on osa kaikkien aikojen verohuijausta, jolla yritettiin todistaa ettei juoma ole olutta, eikä veroa tarvitsisi maksaa.
Sahti on kaikkien oluiden äiti, mutta sillä on vahva oma leimansa. Sahti käytetään tuorehiivalla ja siinä on mukana viljojen proteiinit.
Alkoholipitoisuus on yli kuusi prosenttia. Se on tuoretuote ja säilyy parhaiten kylmässä.
Hyvä sahti on ollut perinteisesti sukujen vaurauden mittari. Reseptit ovat kulkeutuneet sukupolvilta toisille perimätietona.
Ylijoki teki paljon töitä, että hän pääsi tutustumaan sahtisukuihin. Kieltolaki oli tehnyt sahdista laitonta ja suvut ovat hyvin tarkkoja maineestaan. Vaiva palkittiin, sillä hän sai kerättyä arvokasta tietoa sahtiperinteestä. Pohjois-Satakunta ja Häme ovat perinteisesti vahvoja sahtialueita Suomessa.
”Olu Bryki Rauman sahdit valmistetaan tarkasti eri sahtisukujen reseptien ja valmistuskulttuurin mukaan. Ne ovat läntisen perinteen aitosahteja.”
”Meillä ei ole tarvetta tuotekehittelyyn, sillä sen ovat tehneet sadat sukupolvet ennen meitä. Meidän ei kannata olla heitä viisaampia, pyrimme vain säilyttämään tämän kansanperinteen.”
Sahdinteko ei ole kiireisen ihmisen hommaa.
”Vanhan sanonnan mukaan mitä laiskempi sahdintekijä, sitä parempi olut tulee.”
Matka muinaiseen Suomeen
Pubitoiminta on vain pieni osa Olu Bryki Raumia. Sahdin ilosanoma leviää sen järjestämissä tapahtumissa kuin latvapalo.
Sahdin ympärille saa kiedottua elämyksiä tapahtumajärjestäjille, juhliin ja ryhmille, esimerkiksi polttariporukoille. Tilaisuuksia voi järjestää panimomyymälään tai muuhun toivottuun paikkaan.
Sahti on ollut esillä Kakkosessa jalkapalloa pelaavan Pallo-Iirojen otteluissa. Sahti Podcast (YouTube, Spotify) antaa tietoa juomasta ja sen ympärille kietoutuvasta kulttuurista.
Ylijoki sanoo, että ihmisten ennakkoluulot murtuvat sahdista usein nopeasti ja juoma todetaankin maistuvaksi kulttuuriaarteeksi.
”Rauma ei ole ollut sahtialuetta ja paikalliset epäilivät aluksi, että mikä juttu tämä on. He ovat kuitenkin tulleet positiivisella tavalla uteliaaksi.”
Sahtitasting toimii myös hyvänä historian oppituntina. Session jälkeen päässä on aimo annos tietoa esimerkiksi muinaisen Suomen elämästä tai metsästyskulttuurista.
Oluella on ollut tärkeä osa peijaisissa, joka on eräänlainen hyvittelyjuhla riistaeläimen riistetylle sielulle.
”Asenne eläimeen on ollut kunnioittava. Nykypäivänä nuoret ovat unohtaneet valitettavasti paljon sitä kunnioitusta.”
Sahti on ollut myös armeijan voimajuoma. Se on ollut sotilaan palkka ja turvallinen ruoka, joka on pitänyt joukon ”sotimisfiiliksen” korkealla. Se on ollut turvallista, koska juoman sisältämän alkoholin takia patogeenit eivät säily.
Olutguru arvosti
Oly Bryki Raum tekee sahtia myös Alkoihin ja pubeihin. Sahdintekijöiden periaate on kuitenkin sama kuin vastuullisilla lemmikkieläinkauppiailla – annetaan vain hyvään kotiin.
Ylijoki korostaa, että sahdin erityisluonne ja tarina pitää tuntea.
”Minulla on muutamia karmeita kokemuksia siitä, kun sahtia on annettu myyntiin, sahdin kannalta, ammattitaidottomaan anniskelupaikkaan. Olen joutunut hakemaan tuotteet pois.”
”Sahti ei ole ”määrätuote”, mutta sen avulla laadukas olutmyymälä voi nostaa omaa profiiliaan uudelle tasolle.”
Sahdin arvostuksen nousussa yksi tekijä on ollut olutguru Michael Jackson, joka nosti juomaa esille omissa julkaisuissaan.
Pienpanimotoiminta on ollut Suomessa jo pitkään virkistymään päin. Ylijoki uskoo, että se on osaltaan nostanut sahdin arvostusta ja rohkaissut kokeilemaan uutta.
”Markkinat ovat kuitenkin pienet, ja panimoilla on usein enemmän intoa kuin taloudellista ja tuotannollista taitoa. Se on sellaista kulttuurityötä ja nöyryyden kautta oppimista.”
Hyvät asiakastarinat tuottavat kuitenkin paljon iloa. Eräs sahdista kiinnostunut viestitti Puolasta ja tiedusteli, että saako Helsingistä eri sahteja. Hän sai tietää Oluthuone Kaislan sahtivalikoimasta, lensi paikalle, maistoi ja lensi takaisin.
”Hän kiitteli kovasti ja kehui elämystä hienoksi.”
