Suursuon sairaalan keittiössä Helsingin Maunulassa valmistuu viikon jokaisena päivänä neljä ateriaa lähes 400 potilaalle. Arkisin tarjoillaan myös lounasta sairaalan henkilöstölle ja muille asiakkaille. Tuolloin ruokalassa syö noin 60 henkeä. Keittiö työllistää arkipäivinä 16–19 henkeä, viikonloppuisin tusinan. Palkkalistoilla on esihenkilö, kolme vastaavaa, seitsemän kokkia ja 16 ruokapalvelutyöntekijää.

Suursuon sairaala on erikoistunut geriatriaan eli iäkkäiden ihmisten hoitoon sekä palliatiiviseen osastoon, jolla hoidetaan parantumatonta, etenevää sairautta sairastavia potilaita. Ruokaviraston mukaan erityisesti pitkäaikaissairaille vajaaravitsemus on riski, joka lisää komplikaatioita ja hidastaa toipumista. Vuonna 2023 julkaistiin uudistettu ravitsemushoitosuositus, jossa on vähimmäisvaatimukset potilaille tarjottavan ruoan ravitsemuslaadusta. Sairaalan keittiössä erityisesti dieettikokki on isossa vastuussa valmistaessaan ruokia erityisruokavalioita noudattaville potilaille. Kiireisimpinä päivinä dieettikokin työpöydällä on joka aterialla 30 annosta: on suolatonta, gluteenitonta, paprikatonta, kalatonta, kasvista ja nestemäistä.

Dieettikokin lisäksi keittiössä työskennellään aamu- ja iltakokkina, salaatti- ja pakkausvuoroissa sekä kokkiapulaisena ja tiskarina. Rupinder Singh aloitti tiskarina, mutta sai enemmän vastuuta osoitettuaan kiinnostusta keittiövuoroihin. Singhin mukaan työ sairaalan keittiössä on hyvin erilaista kuin muissa ravintoloissa.

”Tässä on oltava hyvin tarkka, koska teemme potilasruokaa. Mausteita ei saa lisäillä, vaan täytyy noudattaa reseptiä.”

Vaikka ruoanvalmistuksessa ei voi lähteä sooloilemaan, on silti kyettävä välillä luovaan ongelmanratkaisuun. Reseptejäkin sovelletaan, jos joku raaka-aine on lopussa, mutta muutoksista keskustellaan aina esihenkilön kanssa, ja ne kirjataan tarkasti ylös. Singh ei hätkähdä haasteista vaan säilyttää aina positiivisen asenteen.

”Jos tulee ongelmia, ne voidaan hoitaa.”

Singhin mukaan työn parhaita puolia ovat hyvin toimiva systeemi sekä kivat työkaverit. Seitsemän tunnin ja 39 minuutin työpäivä sujuu nopeasti, kun on juttukavereita.

”Emme ole yksin, se on paras juttu.”

Potilaita Singh ei työssään kohtaa, mutta välillä hoitajien kautta saa kiitoksia hyvästä ruoasta. Vaikka töitä tehdään sairaalassa, ei keittiöhenkilökunta ole sen suuremmassa vaarassa itse sairastua. Jos potilaiden keskuudessa on liikkeellä virusta, siitä ilmoitetaan saman tien ja hygieniakäytäntöjä kiristetään entisestään.

”Täällä on turvallinen olo.”

Minun työpäiväni

Keskiviikko, joulukuu 2024

4.50

Kun luvassa on aamuvuoro, herään jo ennen viittä. Kotoa lähden noin kello 5.10.

5.45

Saavun työpaikalle Suursuon sairaalaan. Valmistaudun vuoroon vaihtamalla työvaatteet päälle ja pesemällä kädet.

5.50

Ensimmäisenä tarkistan jääkaappien lämpötilat ja teen kirjaukset. Sen jälkeen on aika valmistaa aamupuuro ja päivällisen jälkiruoka. Tänään vastaan dieettikokkina erityisruokavalioista. Puuro laitetaan hihnalle aamiaistarjoilua varten puoli seitsemältä.

6.30

Alan valmistaa pirtelöä potilaille iltapalaa varten. Joka päivä on tarjolla erimakuinen pirtelö, tänään on vuorossa kirsikkaa. Valmiin tuotteen vien pakkaajalle, joka annostelee sen kuppeihin ja laittaa kylmään. Siihen mennessä jälkiruoka on valmistunut, ja sen voi siirtää jäähdytyskattilaan.

7.10

Seuraavaksi dieettikokin tehtävänä on laittaa keittiöhenkilökunnalle kahvit tulemaan.

7.30

Pidämme yhdessä kymmenen minuutin kahvitauon, jonka jälkeen siirrän jälkiruoan jäähdytyskaappiin.

8.00

Saamme lounaslistat osastoilta. Tämä on tärkeä hetki: dieettikokin tulee tarkistaa kaikki erityisruokavaliot ja varmistaa, että jokainen potilas saa sopivan ruoan. Edellisenä päivänä dieettikokki on varannut oikean määrän tarjoiluastioita. Alan valmistaa dieettiruokia.

9.00

Dieettikokki valmistaa arkipäivinä myös sairaalan henkilöstöruokalan lounaalle keiton. Sitä tarvitaan 4–5 litraa.

9.30

Lounaan valmistelun ohessa varmistan välipalan erityisruokavaliot. Tänään tarjolla on riisipiirakkaa ja munavoita. On siis tehtävä oma vaihtoehto gluteenittomille, kananmunattomille, maidottomille ja sosesyöjille. Kuhunkin tuotteeseen kirjataan potilaan nimi ja osasto ja viedään valmiiksi pakkaajalle.

 9.50

Kaiken lounasruoan on oltava valmiina ennen kymmentä. Pyydän vielä esihenkilöä maistamaan ruokaa. Henkilöstöruokalaan menevä keitto viedään lämpökaappiin ja potilasruoat pakkaushihnalle.

10.10

Potilasruokia aletaan pakkaamaan hihnalla. Dieettikokki osallistuu ruokien annosteluun. Se on tarkkaa hommaa: ohjeet pitää lukea hyvin, jotta kukin potilas saa oikean annoksen. Dieettikokin on oltava aina rauhallinen.

11.15

Hihna päättyy, minkä jälkeen siivoan oman paikkani ja menen ruokatauolle.

11.45

Ruokatauon jälkeen on tehtävä huomisen lounaan dieettijälkkäri. Vuorossa on suklaakiisseli, josta on tehtävä ainakin maidoton versio.

12.30

Kello rientää nopeasti, on aika kahvitauolle. Sen jälkeen kirjaan seuraavan päivän dieettikokille lounaslistaan ja pirtelötilaukseen erityisruokavaliot. Varaan myös tarvittavan määrän tarjoiluastioita valmiiksi.

13.00

Päivällisen potilasmäärä varmistuu, ja tarkistan erityisruokavaliotarpeet. Jos muutoksia on tullut, valmistan tarvittaessa uuden jälkiruoan.

13.15

Viimeisenä tehtävänä on täydentää kaappeihin tarvikkeet seuraavaa vuoroa varten. Haen kylmiöstä kermaa, soijavalmistetta, rahkaa ja laktoositonta maitoa.

13.35

Työvuoroni loppuu. Kirjaan itseni ulos, vaihdan vaatteet ja lähden kotiin.

15.00

Kun tulen kotiin, käymme perheen kanssa yhdessä kaupassa joka toinen päivä. Jos emme mene kauppaan, käyn lenkillä.

17.00

Vietän aikaa lasten kanssa. Tykkään kotonakin tehdä ruokaa ja hoitaa kotitöitä.

 19.00

Syön iltaruoan ja menen pikkuhiljaa sänkyyn kahdeksan ja yhdeksän välillä.

---

---