Ongelma
”Haaste kaupunkien ja kunnan ruokapalveluissa on se, miten asiakkaat saataisiin ilmoittamaan muutokset ajoissa. Ongelma korostuu etenkin päiväkotien arjessa, jossa pikkulapset sairastavat pidempään. Ruuan määrän arviointi on haastavaa, jos lapsia puuttuu paljon. Sillä on iso vaikutus ruokahävikin määrään.
Suurin haaste meidän kannaltamme niin päiväkodeissa kuin kouluissakin on se, että tieto lasten pidemmistä poissaoloista ei kiiri meille keittiöön. Toinen asia ovat erityisruokavaliot ja niissä tapahtuvat muutokset. Erityisruokavalioiden määrä on pienentynyt kansallisen allergiaohjelman myötä, ja ’en tykkää’ -ruokavaliot ovat käytännössä hävinneet. Siitä huolimatta aina välillä on tilanteita, joissa lapselle on ilmoitettu alakoulussa raaka-aineallergia, mutta tilanne onkin muuttunut yläkoulussa.
Jos emme saa tietoa muutoksesta, valmistamme turhaan erityisruokaa, jota kukaan ei nouda. Ruokahävikiltä voitaisiin välttyä täysin, jos saisimme ilmoitukset ajoissa.”
Syyt
”Opettajat ja vanhemmat eivät osaa välttämättä ajatella, että tieto lapsen poissaolosta ei kulje koulujen kommunikaatiokanavasta Wilmasta automaattisesti keittiöön. Emme saa tietoa mistään, jos sitä ei meille erikseen ilmoiteta. Yksittäiset poissaolot eivät tietenkään keikauta venettä suuremmin, koska käytämme prosentuaalista laskentaa ruuan menekistä. Sen sijaan, jos yksittäisestä päiväkotiryhmästä tai luokasta on lähes puolet flunssassa tai vatsataudissa, on sillä jo merkitystä.
Koulujen vuosikellon jakaminen auttaisi meitä myös ennakoinnissa ja suunnittelussa. Esimerkiksi kun seiskaluokkalaiset lähtevät TET-harjoitteluun, tarkoittaa se sitä, että koko luokka on poissa ruokailusta. Meillä on Pirkkalassa kaksi yläkoulua, jossa on viidestä seitsemään luokkaa kutakin luokka-astetta. Jos niistä useampi on samaan aikaan poissa, tarkoittaa se aika montaa viiden kilon vuokaa. Kouluissakaan ei usein tulla ajatelleeksi, että yhteistyö olisi entistä hedelmällisempää, jos meille kerrottaisiin hyvissä ajoin kunkin koulun TET-, taksvärkki-, leirikoulu-, lauantaikoulu- ja luokkaretkipäivät.”
Ratkaisuehdotus
”Viestintä on avainasemassa ja toivoisin, että meidät otettaisiin mukaan vanhempainiltoihin puhumaan vanhemmille. Voisimme kertoa, miten tärkeää meille on saada tieto lasten pidemmistä poissaoloista ja erityisruokavalioista. Tärkeä viesti on myös se, mitä erityisruokavalio tänä päivänä tarkoittaa. Valmistamamme ruoka on lähtökohtaisesti laktoositonta, joten erityisruokavalio tarkoittaa jotain vielä erityisempää. Vanhemmille olisi myös hyvä korostaa, miten helppoa ilmoittaminen on tänä päivänä. Sen voi hoitaa Wilmassa tai vaikka Whatsapp-viestillä.
Kun uudet hyvinvointialueet tulevat, olisi hyvä alkaa pitää säännöllisiä tapaamisia neuvolan ja kouluterveydenhuollon kanssa, jotta meillä olisi yhteiset pelisäännöt ja tieto siitä, miten allergioista ilmoitetaan. Sielläkin väki vaihtuu, joten yhteyksiä olisi hyvä pitää yllä puolin ja toisin. Viestintä koulujen rehtoreiden ja henkilöstön kanssa on arjen sujuvuuden kannalta myös avainasemassa, jotta saisimme koulun vuosikellon hyvissä ajoin tiedoksi.”
LUE MYÖS: Kouluruokailua halutaan kehittää: lounaalle aina kasvisvaihtoehto, iltapäiväksi välipala
Juttusarjassa keittiö- ja ravintola-ammattilaiset pohtivat ratkaisuja alalla esiintyviin ongelmiin.
Anu Mäenpää
- Puhtaus- ja ruokapalvelupäällikkö, Pirkkalan kunta
- Suosikkiraaka-aine Keräkaali
- Motto Asioilla on tapana järjestyä
- Kantapään kautta Olen oppinut, että mitään ei pidä olettaa vaan asioista on otettava selvää. En voi olettaa, että henkilöstö tietää jonkin asian, jos en kerro siitä heille.
- Seuraavaksi aion kokeilla Elämää Sini-kissanpennun kanssa.
Haastan
Erja Tomminen
- Hämeenkyrön kunnan puhtaus- ja ruokapalvelut
- Ongelma Ruokapalveluita ei oteta riittävän ajoissa mukaan uusien hankkeiden keittiösuunnitteluun.
”Jotta lopputuloksena on toimiva keittiö, suunnittelussa on huomioitava materiaalit, niiden puhdistettavuus ja asiakasvirtojen liikkuminen tilassa. Meidän on oltava aktiivisia, jotta keittiöammattilaisen ääni kuullaan riittävän ajoissa.”
