Pitäisikö viinit tuoda Suomessa ruokakauppoihin? Tätä ovat pohtineet viime aikoina kaupan ammattilaiset, poliitikot, viranhaltijat ja juoma-alan ammattilaiset. Kysymys ei ole yksinkertainen, sillä siihen liittyy faktojen lisäksi paljon tunteita. Lisäksi pitäisi huomioida erilaisia tulevaisuudennäkymiä esimerkiksi kansanterveyteen ja kaupallisuuteen liittyen.
Tällä hetkellä päivittäistavarakauppa saa myydä korkeintaan 5,5-prosenttisia alkoholijuomia, sillä viimeisin alkoholilain uudistus vuodelta 2018 heitti aiemman 4,7 prosentin alkoholirajan historiaan. Samalla vapautui juomien valmistustapa, joten myös tislepohjaiset juomasekoitukset, kuten perinteinen lonkero ja rtd-juomat (ready to drink), pääsivät kauppojen hyllyille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan vuoden 2018 alkoholilain uudistus lisäsi alkoholiperäisiä sairauksia ja kuolemia riskikäyttäjien joukossa. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 80 prosenttia kuluttajista kuitenkin piti vuoden 2018 alkoholilain uudistusta hyvänä ratkaisuna.
Suomalaisten asenteet ovatkin muuttuneet alkoholin myynnin kohdalla sallivammiksi. Samalla alkoholin kokonaiskulutus Suomessa laskee, ulkomailta tilataan entistä enemmän mietoja alkoholijuomia, ja ihmiset matkailevat maissa, joissa kauppojen valikoimista löytyy kaiken vahvuisia juomia. Suomalaiset ovat siis jo tottuneet ostamaan viinejä muistakin kanavista kuin Alkosta ja ravintoloista.
Suomalaisista 65 prosenttia olisi valmiita tuomaan enintään 15-prosenttiset viinit ruokakauppoihin, selviää Päivittäistavarakauppa ry:n joulukuussa 2022 teettämästä tutkimuksesta. Nykyisistä hallituspuolueista kokoomus toisi viinit kauppoihin, perussuomalaisilla ei ole varsinaista kantaa asiaan, ja kristillisdemokraatit ja RKP vastustavat viinien kauppamyyntiä, selvisi Helsingin Sanomien maaliskuussa 2023 teettämästä kyselystä. Nyt uudessa hallitusohjelmassa on jo maininta, että enintään 8-prosenttiset alkoholijuomat saataisiin päivittäistavarakauppoihin.
Shaker kysyi alkoholialan ammattilaisilta, kaupan alan edustajilta, virkahenkilöiltä ja muilta asiantuntijoilta, pitäisikö viinit tuoda Suomessa ruokakauppoihin. Kyllä, ei ja ehkä – seuraavanlaisia näkökulmia ammattilaiset pohtivat.
Enemmän valinnanvaraa
Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto on ottanut voimakkaasti kantaa viinien saamiseksi kauppoihin. PTY:n mukaan viinien tuominen ruokakauppoihin lisäisi kuluttajien valinnanvaraa, alentaisi hienoisesti hintoja ja tukisi viinin ja ruoan yhdistämistä. Samalla valtion verotulot kasvaisivat ja etäostot vähentyisivät viinin osalta, PTY uskoo. Ruokakaupoille viinit olisivat iso kaupallinen mahdollisuus, joka vaikuttaisi positiivisesti niiden tulokseen yleisellä tasolla, kohentaisi syrjäseutujen kauppojen mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa ja tasa-arvoistaisi kauppoja myös niiden sijainnin osalta. Nykyään esimerkiksi Alkon läheinen sijainti vaikuttaa kaupan tulokseen merkittävästi.
Viinit vetävät väkevät mukanaan
Alkon näkökulma asiaan on toinen. Alkon viestintäjohtaja Maritta Iso-Aho uskoo, että jos viinit tulisivat kauppoihin, sinne menisivät myös väkevät juomat, koska Alkon monopolille ei enää olisi kansanterveydellisiä eikä oikeudellisia perusteita. Mikäli alkoholin kauppamyynnin prosenttirajaa nostettaisiin 15 prosenttiin, arviolta jopa 75 prosenttia Alkon myynnistä siirtyisi yksityisille markkinoille. Iso-Ahon mukaan niissä Euroopan maissa, joissa on alkoholimonopoli, alkoholin kulutus on verrattain alhaisella tasolla. Alko myös katsoo, että mahdollisen monopolin purkamisen jälkeen hintaa säätelevä alkoholivero olisi ainoa kulutusta säätelevä alkoholipoliittinen keino, joten tilanne olisi nykyistä huonompi.
Kansanterveys vaarassa
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on vastustanut voimakkaasti viinien tuomista kauppaan muun muassa hallitusneuvotteluiden yhteydessä kesäkuussa 2023. STM:n hallintoneuvoksen Ismo Tuomisen esityksen mukaan alkoholi on suurin yksittäinen uhkatekijä kansanterveydelle ja alkoholihaitat ovat lisääntyneet sen jälkeen, kun 5,5-prosenttiset oluet ja rtd-juomat sallittiin kaupoissa. STM perustelee hyvin jyrkkää kantaansa sekä terveydellisin että valtiontaloudellisin perustein. Ministeriön mukaan Alkon monopolin suhteen vaihtoehtoja on kaksi: joko nykytila on säilytettävä tai vaihtoehtoisesti alkoholijuomien vähittäismyynti pitää säätää kokonaan luvanvaraiseksi, mitä STM ei kuitenkaan suosittele. STM nostaa esityksessään esiin myös alkoholin kotikulutuksen kasvun ravintolaelinkeinon kustannuksella, jos viinit tulevat kauppoihin.
”Alkon velvollisuus palvella maanlaajuisesti kuluttajia on tärkeä arvo viini-, ravintola- ja ruokakulttuurin kehittymisen kannalta.”
Entä ravintoloiden ulosmyynti?
Epätasa-arvoistumisen vaaran viinien kauppaan tulossa näkee myös Suomen Baarimestareiden FBSK ry:n puheenjohtaja, Loimaan Seurahuoneen yrittäjä Greta Grönholm. Grönholmin mukaan ravintolaelinkeinolle olisi tärkeää saada ulosmyyntiprosenttirajat saman vahvuisiksi kuin kaupassa myytävillä viineillä. Näin ravintolat voisivat kilpailla viinien myynnissä ja tarjota erilaisia vaihtoehtoja kuin kaupat.
Monopoli vähentää haittoja
THL:n tutkimusprofessorin Pia Mäkelän mukaan pohjoismaista tapaa järjestää alkoholijuomien vähittäismyynti voidaan hyvällä syyllä pitää maailman parhaana eikä siitä kannattaisi luopua. THL:n näkökulmasta ensisijainen syy viinien kauppamyynnin torppaamiseen on väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen. Mäkelän mukaan alkoholi ei ole tavanomainen kulutustuote, vaan sen käyttö aiheuttaa mittavia haittoja väestötasolla. Mäkelä myös muistuttaa, että alkoholin vähittäismyynnin monopolijärjestelmä on kansainvälisen tutkimustiedon perusteella tehokas tapa vähentää alkoholihaittoja. Mäkelä uskoo viinien mahdollisen kauppamyynnin suunnittelun olevan juridisesti ja poliittisesti hataralla pohjalla, sillä tutkimukset osoittavat, että monopolien purku ja alkoholijuomien siirto erikoiskaupoista ruokakauppoihin on tyypillisesti lisännyt alkoholin kulutusta. Tätä olisi THL:n mukaan odotettavissa varsinkin, jos alkoholin saatavuus paranee 370 Alkosta noin 6000 myymälään (luvussa mukana sekä kaupat että ravintoloiden ulosmyyntiluvat), etenkin kun kaupan puolella juomia voidaan vielä kaupitella kuluttajille houkuttelevalla esillepanolla ja muilla markkinointikikoilla.
Alko ylläpitää viinikulttuuria
Samoilla linjoilla on myös viinien maahantuoja, joka esiintyy tässä jutussa nimettömänä, sillä hänen henkilökohtaiset mielipiteensä eivät edusta työpaikan virallista linjaa. Maahantuojan nimi on toimituksen tiedossa.
Maahantuojan mukaan Alkolla on mahdollisuus pitää parempaa ja laadukkaampaa valikoimaa maanlaajuisesti, ja ennen viinien tuomista kauppoihin pitäisi tutkia huolellisesti, millainen viinien kauppavalikoimasta oikeasti tulisi. Maahantuojan mielestä Alkon velvollisuus palvella maanlaajuisesti kuluttajia on tärkeä arvo viini-, ravintola- ja ruokakulttuurin kehittymisen kannalta. Mikäli ruokakaupat vastaisivat viinien myynnistä, olisi niiden saatavuus täysin kysyntäperusteista, mikä voi heikentää esimerkiksi tiettyjen alueiden juomakulttuurin kehittymistä. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että valikoima määrittyisi alueen myydyimpien viinien mukaan, eikä pienemmistä kaupoista saisi muita viinejä välttämättä edes tilaamalla.
Samalla maahantuoja on huolissaan kaupan viiniosaamisesta, sillä jo nyt marketin oluthyllyllä on hankala saada juomiin halutessaan opastusta tai vinkkejä. Lisäksi maahantuoja huomauttaa, että Alkon kate on säädelty ja matalampi kuin kaupoissa luultavasti tulisi olemaan, joten viinien hinnat nousisivat kaupoissa. Tämä supistaisi ja yksipuolistaisi osaltaan valikoimaa, ja kalliimmat viinit menettäisivät hyllytilaa edullisemmille.
Maahantuojan mielestä viinikauppakeskustelussa täytyy myös huomioida, että vähittäiskauppa on Suomessa Euroopan keskittyneintä. Usein väläytellään pienten erikoisviinikauppojen mahdollisuutta, mutta maahantuoja ei itse näe tätä realistisena, sillä markkinaa hallitsevat isot kauppaketjut. Kaupat voisivatkin tehdä lisää tuottoa viinien myyntiä ”tehostamalla”, eli karsimalla palvelua ja valikoimaa sekä ottamalla viineistä korkeampaa katetta.
”Alko kontrolloi maahantuontia ja valikoimaa liikaakin, jolloin useat viinit jäävät Suomessa katveeseen.”
Alkolla on jo liikaa valtaa
Sommelier, ravintolayrittäjä ja viinien maahantuojana toimiva Samuil Angelov puolestaan pitää viinien tuomista ruokakauppoihin ehdottomasti positiivisena asiana jo ihan periaatteellisessakin mielessä. Angelovin mielestä Alko kontrolloi maahantuontia ja valikoimaa liikaakin, jolloin useat viinit jäävät Suomessa katveeseen. Maailma on muuttunut ja samalla alkoholin kulutus laskee, joten Suomen tulisi myös lainsäädännöllisesti ja valvonnan kannalta siirtyä eteenpäin. Useissa maissa alkoholin tuotanto katsotaan elinkeinoksi ja siihen liittyvät lainsäädännölliset asiat ovat esimerkiksi paikallisen työ- ja elinkeinoministeriön alla, mutta Suomessa alkoholi katsotaan ensisijaisesti haitaksi, joten sen kohtelu on hyvin erilaista, Angelov sanoo.
Miten käy tilaviinien?
Suomen Viiniyrittäjät ry:n puheenjohtaja Kaisa Auer-Koutroukides kertoo, ettei yrittäjillä vielä ole asiaan kantaa, koska tietoa ei ole tarpeeksi. Siksi hän kommentoi yleisellä tasolla, että kauppa on ilmaissut halukkuutensa ottaa valikoimiin myös suomalaistet tilaviinit. Jos viinit tulevat kauppoihin, Auer-Koutroukides toivoo samaan aikaan myös etämyynnin mahdollistumista ja liköörien vähittäismyyntioikeutta tilaviiniyrittäjille.
Viinien tulo kauppoihin luultavasti päästäisi hyllyille erittäin halvat viinit, joita myydään paljon muun muassa Keski-Euroopan viinimaissa, joten viinien hinnat halpenisivat. Tätä kannattaa Auer-Koutroukidesin mukaan suhteuttaa myös ulkomailta haettuun ja tilattuun alkoholiin, jossa varsinkin etäostot ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen kolmen vuoden aikana. Samaa osoittavat THL:n alkoholin kulutusluvut ja Maran teettämät matkailututkimukset, joiden mukaan etäostot ja yksityistuonti voivat muodostaa yhdessä jo yli 10 prosenttia kokonaiskulutuksesta.
Näivettyykö olutvalikoima?
Jos viinit tuodaan kauppoihin, yksi häviäjistä saattaisi olla olut. Pienpanimoliiton puheenjohtajan Jyri Ojaluoman mukaan on uhkana, että viineille raivataan tilaa pienpanimo-oluiden hyllyiltä. Ojaluoma haluaa muistuttaa, että pienpanimo-olut on kotimainen tuote, jonka tekeminen työllistää suoraan satoja ja välillisesti tuhansia henkilöitä. Lisäksi suurin osa oluen raaka-aineista on kotimaista alkuperää ja juomasta maksetaan vero Suomeen. Pienpanimoliitto katsoo, että kaupoissa oluiden tuotemäärän vähentäminen viinien kustannuksella tarkoittaisi näin juomatuotannon siirtämistä Suomesta ulkomaille. Alkoholiverotus suosii viinejä oluen kustannuksella, joten viinien tuominen kauppoihin voisi olla tuhoisaa jo nyt vaikeassa tilanteessa painiville pienpanimoille. Myönteisenä Pienpanimoliitto näkee sen, että viinien tulo kauppaan mahdollistaisi myös vahvempien oluiden saamisen markettien hyllyille. Näin käy tosin jo silloin, jos hallitus hyväksyy nyt esitetyn 8 prosentin rajan.
Jos viinit vapautettaisiin ruokakauppoihin, ensimmäinen peruskysymys olisi myymälän juomaosastolle varattu tila. Laajentamisen varaa olisi vielä, mutta jossain vaiheessa neliöt tulevat vastaan, jolloin mietitään kokonaisvalikoimaa. Panimoiden pelko olutvalikoiman kutistumisesta on perusteltu, koska prosenttirajan nostaminen 8:aan tai viinien myötä jopa 15 prosenttiin toisi tarjolle nykyistä enemmän erilaisia oluttyylejä, sitä kautta enemmän tuotenimikkeitä oluelle sekä uutena tuotekategoriana vielä viinit.
”Tärkeintä olisi tasa-arvoinen verotus juomakategorioiden kesken sekä epäselvien lakien selkiyttäminen.”
Tukea kotimaiselle tuotannolle
Panimoliiton toimitusjohtajan Tuula Loikkasen mielestä keskustelu pelkästään viinien tuomisesta kauppoihin on aivan liian suppea. Hän toivoo prosenttikeskustelun sijaan toimenpiteitä nykyistä vahvemman elinkeinopoliittisen pohjan luomiseksi koko juoma-alalle.
Tärkeintä olisi tasa-arvoinen verotus juomakategorioiden kesken sekä epäselvien lakien selkiyttäminen, josta löytyykin maininta nykyisestä hallitusohjelmasta. EU:n viinimaat suosivat oman maansa tuotantoa viinien nollaverolla. Loikkasen mukaan Suomessa viinin verotus on alhaisempaa kuin esimerkiksi oluen, joten Suomi tukee koko ajan eteläeurooppalaista viinituotantoa kotimaisen panimoteollisuuden ja työllisyyden sijaan. Samoin monesti muussa EU:n lainsäädännössä suositaan viinejä panimotuotteisiin nähden.
Loikkanen korostaa, että jos alkoholilakia muutetaan, on sekä kotimaisia että ulkomaisia tuottajia ja alkoholikategorioita kohdeltava tasa-arvoisesti esimerkiksi verotuksen suhteen. Tällä hetkellä viinin vero määräytyy litraa kohti ja oluen vero alkoholin määrän mukaan.
Holhouksen aika on ohi
Tulevaisuustutkija Ilkka Halava katsoo asiaa rakenteiden kannalta ja ennakoi, että Alkon monopoli on murtumassa, koska se on tehtävänsä tehnyt. Halavan mukaan alkoholipolitiikkamme säätely on syntynyt itsenäistymisen ajan jälkeen, jolloin nuori kansakunta kaipasi vahvaa valtion kaitsemista myös elämäntapaohjauksen puolelle. Tätä säätelyä ei Halavan mukaan enää samassa mitassa tarvita, joten Alkon luonne muuttuu joka tapauksessa. Halava näkee erikoisena sen, että vaikka Suomi on monilla mittareilla yksi sivistyksen kärkimaista, se ei usko omaan sivistykseensä, vaan alkoholinkin kohdalla tarvitaan voimakasta lakisäätelyä. Halavan mukaan viinien tuominen kauppoihin liittyy yleiseen valtion säätelyn vähenemiseen, joka on näkyvissä jo lähitulevaisuudessa. Luultavammin viinien myynti kaupoissa normalisoisi suomalaisten suhtautumista alkoholiin ja aiheeseen liittyvät jännitteet vähenisivät pitkällä aikavälillä.
LUE MYÖS: Näkökulma: 8-prosenttiset alkoholijuomat kauppoihin? Tätä se tarkoittaisi ravintoloille
Lähteet: PTY, THL, Valvira, Mara
