Miten onkin niin, että heti kun näkee keltaisen sadetakin, mieleen tulee Ultra Bra?
”Ihminen tekee aika nopeasti tulkintoja asioista, joita hän näkee”, sanoo vanhempi yliopistonlehtori Markus Joutsela Aalto-yliopiston visuaalisen viestinnän laitokselta.
Tämä on Joutselan mukaan oiva perusta lähteä miettimään visuaalisia ilmeitä. Hyvä ilme nimittäin kykenee viestimään tärkeimmät asiat ymmärrettävästi ja nopeasti. Lisäksi hyvä ilme kiinnittää asian yhteyteen, johonkin yleisölle ennestään tuttuun.
”Oivallus tulee ennen kuin luet yhtäkään sanaa. Nopeudessa visuaalisuus menee kirjoitetun ohi”, Joutsela sanoo.
Vinkki! Sitouta ja innosta yleisöä jo ennen lanseerausta – mitä enemmän he tuntevat olevansa osa tarinaa, sitä vahvempi vaikutus.
Ultra Bran jäsenet pukeutuivat keltaisiin sadetakkeihin Sinä lähdit pois -kappaleen musiikkivideolla vuonna 1997. Siitä lähtien Ultra Bran fanit ovat liittäneet ne yhtyeeseen.
Ihmisiä pommitetaan valtavalla määrällä visuaalisia viestejä koko ajan. Tapahtuman ilmeen pitää pompata kuvavirrasta. Erottuvuuden rakentamisessa auttavat esimerkiksi kontrasti ja huomiovärit, kuten keltaiset, oranssit ja punaiset.
”Kannattaa luottaa taitavan suunnittelijan kykyyn löytää myös aivan uudenlaisia kiinnostavia kulmia ja tapoja toteuttaa visuaalisuutta. Erottuvan, yleisöä kiinnostavan ilmeen toteuttamisessa visuaalisen kulttuurin tuntemus on hyödyksi”, Joutsela sanoo.
Usein haasteena on kuratoida viestittävien asioiden määrää ja tärkeysjärjestystä. Miten kiteyttää esimerkiksi ikoninen Ruisrock-festivaali yhteen kuvaan, joka luetaan ja tulkitaan silmänräpäyksessä?
Tyylivalinnoilla voi myös rakentaa mielikuvaa tapahtuman luonteesta ja luoda tunnelmia.
”Oivallus tulee ennen kuin luet yhtäkään sanaa. Nopeudessa visuaalisuus menee kirjoitetun ohi.”
Joutsela näkee Ruisrockin kukkaisidentiteetissä modernia kädenjälkeä mutta myös hippiajan eetosta ja kukkaisketomeininkiä ja viitteitä rock’n’rollin vapausajatteluun.
Toimiva yhteistyö eri alojen ammattilaisten kesken ja syvä ymmärrys brändistä ja sen ydinviesteistä ovat avaimia onnistuneeseen lopputulokseen. Sekä Ultra Bralla että Ruisrockilla suunnittelua tekee henkilö, joka tuntee projektin syvällisesti. Ruisrockin ilmeen suunnitteli tapahtuman visuaalisesta suunnittelusta vastannut Jenna Haapaharju.
Yksi Ultra Bran jäsenistä, Joel Melasniemi, on paitsi muusikko myös graafisen suunnittelun ammattilainen. Hän on suunnitellut Ultra Bran visuaalisen ilmeen ja kaikki levynkannet alusta alkaen.
Kun yhteistyö jatkuu pitkään, rakentuu parhaimmillaan myös hyviä käytäntöjä, ymmärrystä ja luottamusta.
Vahva paluu brändin väreissä
Ultra Bran stadionkonsertin lanseeraus ylsi finalistiksi Evento Awards 2025 -kilpailun Promootio/lanseeraus-sarjassa.
Sadetakin keltaista, Helkama-polkupyöriä ja kesäyö Helsingissä. Ultra Bran paluu rakennettiin elementeistä, jotka istuvat syvällä yhtyeen DNA:ssa.
Viime elokuussa Ultra Bran sometilit aktivoituivat yhtäkkiä. Profiilikuvaan päivitetty lokki ei jäänyt huomaamatta, vaikka yhtye oli lopettanut yli 20 vuotta sitten. Keskustelupalstoilla kohistiin, ’Jättiyllätys! Ultra Bra julkaisi salaperäisen päivityksen’, Iltapäivälehti otsikoi.
Viikon mittaan vihjeitä tihkui lisää. Kauppakeskus Forumin seinä- ja kattoliput vaihdettiin keltaisiksi ja mediaa kutsuttiin paikalle, mutta perinteisen lehdistötilaisuuden sijaan kerroksista kajahtivat yllättäen tutut säkeet: ”Aamuyöllä kumpikaan meistä ei jaksa enää juhlia…”
Yli 350 nuoren kuorolaulajan flashmobin ja koko Ultra Bran paluun markkinoinnin orkesteroi Live Nationin markkinointipäällikkö Jaana Kapanen. Hän käsikirjoitti tiisauskampanjan eli sen, mitä somekanavissa tapahtuisi ja miten kierroksia saataisiin lisättyä joka päivä.
”Ihmiset ovat tänä päivänä malttamattomia. Mietimme, miten pystymme luomaan oivaltamisen tunnetta ja hyvää fiilistä koko poikkeuksellisen pitkän lanseerauksen ajan”, Kapanen kertoo.
Päivät olivat jännittäviä; sosiaalista mediaa kun ei voi ohjailla eikä kampanjan lopputulosta siten varmaksi tietää etukäteen.
”Se pitää vain hyväksyä ja jatkaa pää kylmänä suunnitelman mukaan”.
Tiimi kuunteli sosiaalisen median kanavia herkeämättä ja analysoi, miten vihjeisiin reagoitiin, miten postaukset lähtivät viraaliksi.
Kaiken salaperäisyyden vastapainoksi uudet promokuvat otettiin kirjaimellisesti keskellä Helsinkiä. Salaisuus säilyi kuin ihmeen kaupalla, vaikka kuvausten ajaksi liikenne keskeytettiin Mannerheimintiellä, maan liikennöidyimmässä risteyksessä.
Koko kampanjan perustana oli Ultra Bran vahva, vuosikymmeniä vanha brändi, joka on yhtyeen itsensä käsialaa. Yksi jäsenistä, Joel Melasniemi, oli yhtyeen perustamisen aikaan juuri aloittanut graafisen suunnittelun opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa, ja ensimmäisten levynkansien suunnittelu lankesi luonnollisesti hänelle.
Melasniemi testaili alan kuumaa uutuutta Photoshopia ja mietti yhdessä Ultra Bran johtohahmon ja säveltäjän Kerkko Koskisen kanssa, miten bändi voisi erottua muista rock-yhtyeistä. Tuolloin valittu stencil-fontti on käytössä edelleen.
”Visuaalisuus on tällaisessa lanseerauksessa aivan keskeistä, sillä viestin pitää olla kuluttajalle nopeasti selvä. Se ei kuitenkaan saa viedä pois taiteelta”, Jaana Kapanen sanoo.
Ajatus kaupunkitilan valtaamisesta ja Helsingin maalaamisesta keltaiseksi tuntui Ultra Bralle omalta.
”Huomioväriä mietittiin pitkään, vaikka jälkeenpäin on aika itsestäänselvää, että se on sadetakinkeltainen”, Melasniemi sanoo.
Tekstikin oli salaperäinen, pelkkä päivämäärä. Lippukaupan osoite, hinta ja muut tyypilliset mainoselementit loistivat poissaolollaan.
”Mieluummin omannäköinen viesti kuin myyvä viesti, sillä ihmiset näkevät niitä koko ajan kuitenkin”, Melasniemi sanoo.
Tulokset puhuvat puolestaan: ennakkomyynnissä kysyntä oli niin suurta, että lisäkonsertti Olympiastadionille julkaistiin jo ennen yleistä lipunmyynnin alkua.
”Momentumin rakentaminen on ensiarvoisen tärkeää. Artisti on panostanut työhönsä valtavasti, ja jokainen lanseeraus ansaitsee arvoisensa huomion”, Kapanen summaa.
Festari puhkeaa kukkaan
Ruisrockin visuaalinen ilme voitti tapahtuma-alan Evento Awardsin Visuaalinen toteutus-sarjassa.
Kieloja, valkovuokkoja ja leinikkejä. Ruisrockin visuaalisen ilmeen inspiraatio löytyy ympäröivästä Ruissalon luonnosta.
”Ruisrockia juhlitaan luonnon keskellä, vehreissä maisemissa. Syntyi ajatus nostaa luonto valokeilaan ja kääntää katse ruissalon kasvillisuuteen”, kertoo Ruisrockin visuaalisesta suunnittelusta vastannut Jenna Haapaharju.
Ruisrockin ilmeen kukkivia kuvituksia voi käyttää kokonaisina tai irrottaa terälehtiä abstrakteiksi taustaelementeiksi. Lavakankaisiin pohjoisen luonnon pienet kukat on paisutettu valtaviksi still-kuvituksiksi. Digikanavissa ne taas elävät animaatioina näytöillä.
Ruisrock uudistaa identiteettinsä kolmen vuoden välein. ”Toiveena oli, että tunnistettavuus säilyy ja ilme näyttää tuoreelta vielä kolmivuotiskauden lopussa kesällä 2026”, Haapaharju kertoo.
VINKKI! Olennaista on, että koko palvelupolku on visuaalisesti yhtenäinen alkaen siitä, kun ihminen näkee mainoksen, menee lippukauppaan, hakee tietoa nettisivuilta ja lopulta saapuu alueelle. Tavoitteena on jatkumo, punainen lanka läpi koko kokemuksen.
Kestävät arvot ovat Ruisrockille tärkeitä, ja kertakäyttöisiä materiaaleja haluttiin painaa mahdollisimman vähän. Niinpä kaikkien elementtien tuli sopia toisiinsa.
Suunnittelutyö aloitettiin koko tiimin työpajalla, jossa käytiin läpi, mikä on aiemmin toiminut ja missä on kehitettävää. Myös Ruisrockin fokusryhmää ”Ruissiraatia” kuultiin. Haapaharju teki pitkiä kävelyitä Ruissalossa, tutki luontoa ja luonnosteli.
Festivaali-ilmeet lanseerataan vuosittain syksyllä, kun seuraavan kesän liput tulevat myyntiin. Ilme elää ja kehittyy yli talven. Yhteistyö markkinointi- ja viestintätiimien ja grafiikkatiimin välillä on läheistä.
”Koko ajan tulee uusia käyttötarkoituksia, joihin ilmeen tulee taipua. Skaalautuvuus on onnistumisen kannalta aivan keskeistä. Saman kuvituselementin pitää toimia pienenä puhelimen näytöllä ja jättimäisenä opasteena festivaalialueella”, Haapaharju selittää.
Hänen roolinsa oli projektissa poikkeuksellinen, sillä hän paitsi suunnitteli ilmeen myös johtaa koko tapahtuman visuaalisuutta.
”Olen suunnitellut tapahtumailmeitä ennenkin, mutta nyt sain ensi kertaa olla mukana sen jalkauttamisessa digikanaviin ja festivaalialueelle. Pääsin tavallaan tekemään ilmeen alusta loppuun”, Haapaharju sanoo.
Haapaharju on vaalinut visuaalista yhtenäisyyttä: koko palvelupolun tulee olla visuaalisesti yhtenäinen alkaen siitä, kun ihminen näkee mainoksen, menee lippukauppaan, hakee myöhemmin tietoa nettisivuilta ja saapuu lopulta tapahtuma-alueelle. Tavoitteena on jatkumo, punainen lanka, joka kulkee läpi koko kokemuksen.
Vuoden 2025 ilme jatkaa siitä, mihin edellisenä vuonna jäätiin. Uutena tehostevärinä nähdään lila, kasveina hammasjuuri ja imikkä. Visuaalinen maailma rakentuu kerroksittain täydemmäksi – kuten inspiraationa toiminut luontokin.
Evento Awardsista vastaa tapahtuma-alan ammattilaisten Evento-lehti, jota kustantaa Kamua Helsinki. Avecmedia, Evento ja Kamua Helsinki kuuluvat samaan Mediakonserni Keskisuomalaiseen.
