Vuosi sitten baarimestari Daniel Woodward oli ison haasteen edessä: kolmessa kuukaudessa pitäisi New Yorkissa luoda kontaktit, löytää sponsorit ja kokit sekä markkinoida Destination Dining -hyväntekeväisyystapahtumaa. Woodward oli tuolloin työharjoittelussa suomalais-amerikkalaisessa Kota Alliance -järjestössä. Tällä hetkellä hän työskentelee Kozeen Shiwanin The Room -ravintolassa, joka sai toukokuussa Michelin-tähden.
Woodwardin tausta ravintola-alalla osoittautui hyväntekeväisyystapahtuman järjestämisessä kultaakin kalliimmaksi. Alan vahvistama paineensietokyky, sosiaaliset taidot, kattava verkosto sekä ammattimainen viestintä mahdollistivat tapahtuman järjestämisen lyhyessä ajassa. Destination Dining järjestetään sen ansiosta uudestaan tänä vuonna. Woodward toivoisi, että alan ammattilaiset näkisivät omat kykynsä laajemmasta näkövinkkelistä.
”Monet ajattelevat osaavansa vain tätä ravintola-alaa, mutta sitä erityisosaamista voi käyttää muuhunkin ja siitä pitää olla ylpeä”, Woodward toteaa Avecille.
Woodward korostaa, että asiakkaiden kohtaaminen ja heille ammattimaisesti vastaaminen ovat asioita, joita monet eivät osaa, mutta jotka esimerkiksi hovimestari tai vuoropäällikkö hallitsee. Ravintola-ammattilaisilla on usein myös kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä ja toimia kiireessä. Ne ovat ominaisuuksia, joita arvostetaan.
”Pitäisi luottaa siihen, että ravintola-alan ammattilaisena osaan tehdä monia asioita. Sitä kulttuuripääomaa ja resursseja pitäisi käyttää, jopa röyhkeästi.”
Verkostoituminen kannattaa
Röyhkeyttä Woodward peräänkuuluttaa myös verkostoitumiseen. Hänen mukaansa on urbaani legenda, etteivät suomalaiset hallitsisi small talkia eli jutustelua, jota tarvitaan varsinkin uusia ihmisiä tavatessa.
”Olemme todellisuudessa paljon sosiaalisempia.”
Tullessaan työharjoitteluun New Yorkiin, ei Woodwardilla ollut juurikaan kontakteja kaupungissa. Hän vietti paljon aikaa kiertäen yksin baareja ja ravintoloita. Alan tuntemus ja yhteinen ammattikieli auttoivat tutustumaan ihmisiin.
”Juttelin ja kyselin, ja tosi orgaanisesti loin kontaktia. Uskalsin olla esillä ja puhua siitä mitä teen. Ihmiset arvostavat sitä.”
Esimerkiksi tapahtuman viinisponsori löytyi, kun Woodward kertoi taustastaan eräässä viinibaarissa. Saman illan aikana paikalle sattui tulemaan viinin maahantuoja, ja sommelier esitteli Woodwardin tälle.
Woodward muistuttaa, että ulkomailla operoidessaan kannattaa muistaa myös kotimaiset yritykset, joilla on toimintaa samalla alueella. Kaikki kontaktit kannattaa ottaa käyttöön.
Woodward itse tunsi Kyrö Distillery Companylta ihmisiä, ja tiesi tislaamon olevan esillä myös New Yorkissa. Yhdellä puhelulla myös väkevien tuotteiden sponsorointi tapahtumaan oli hoidossa. Joskus kontaktointi tuottaa tulosta vasta ajan kanssa. Woodward oli jo viime vuonna yhteydessä innovaatiorahoituskeskus Business Finlandiin, mutta ei saanut tuolloin vastausta. Tänä vuonna hän sattui tapaamaan keskuksen edustajia Michelin-tähtien julkistamistilaisuudessa, ja he kiinnostuivat tapahtumasta.
Samassa yhteydessä Woodward sai kontaktin myös Helsingin kaupungin omistamaan Helsinki Partnersiin, joka hoitaa kaupungin markkinointia, investointeja ja lahjakkuuksien houkuttelemista.
”Puskaradio on semmoinen, että sitä kannattaa hyödyntää.”
Hyväntekeväisyystapahtuma on kokille aikansa arvoinen
Woodwardin lisäksi tapahtumassa olivat mukana suomalaiset kokit Dani Hänninen Wellamosta ja Janne Keskevaari 305:stä. Viime vuonna he matkustivat paikan päälle omalla rahalla, mutta tänä vuonna Kota Alliance huolehtii matkakuluista. Hyväntekeväisyystapahtumaan osallistuminen lyö harvoin leiville rahallisessa mielessä, mutta Woodwardin mukaan se antaa paljon muuta.
”Jo kansainvälisiin piireihin pääseminen on monelle iso juttu. Pääsee viemään suomalaista gastronomiaa maailmalle, ja tehdään samalla hyvää ja saadaan rahaa hyvään tarkoitukseen.”
Woodward kokee, että pitkällä tähtäimellä suomalaiselle ruokakulttuurille ja ravintola-alalle on hyväksi, että ollaan esillä maailmanlaajuisesti. Destination Dining on toistaiseksi vielä pienen kokoluokan tapahtuma, mutta toiveena on kasvattaa sitä vuosi vuodelta.
Tapahtumaan osallistuminen mahdollistaa myös oman näkökulman avartamisen. Suomalaisten kokkien rinnalla työskenteli viime vuonna Brooklynista kotoisin oleva Andrea Cruz, jonka sukujuuret ovat Meksikossa. Tänä vuonna paikallinen edustaja on Bronxista ponnistava Lana Lagomarsini, joka on tuttu esimerkiksi Netflixin “Pressure Cooker” -ohjelman ensimmäiseltä kaudelta.
”Yhdessä työskennellessä pääsee näkemään, mitä oma tekeminen on ja miten toimitaan maailmalla. Pääsee pienten käytänteiden ja hyvin paikallisten asioiden äärelle.”
Kun samaan illalliseen yhdistetään kaksi hyvin erilaista ruokatyyliä, saadaan myös purettua eri kulttuurien välistä eriarvoisuutta. Eurooppalainen ranskalaislähtöinen keittiö on pitkään nähty ruokakulttuurin huipentumana.
”Se on kapea tapa nähdä, ja asettaa eri ruokakulttuurit tosi vahvaan hierarkiaan.”
Lagomarsini ammentaa omasta afroamerikkalaisesta taustastaan ja hänen tyylinsä nojaa Amerikan etelävaltioista tulevaan lohturuokaan. Kun siihen yhdistetään pohjoismainen ja valkoinen ruokaperinne, on asetelma hyvin jännittynyt.
”Ruokaan liittyy paljon ihonväriin ja sukupuoleen liittyviä kysymyksiä. Jos sitä saa lavennettua, on se hirveän arvokasta. Siihen liittyvä kulttuurinvaihdos on myös mielenkiintoista.”
Tunnista oma rooli
Ihonväriin ja sukupuoleen liittyvät kysymykset ovat Woodwardille läheisiä, sillä hän on viime vuodet opiskellut kulttuurintutkimusta ja sukupuolentutkimusta. Hän kutsuu itseään feministiseksi ilonpilaajaksi, koska nostaa esiin vaikeita ja epämukavia asioita, joista ihmiset eivät usein halua puhua. Woodwardin mukaan ravintola-alalla on edelleen ongelmia ja syrjintää esimerkiksi naisia, seksuaalivähemmistöjä ja rodullistettuja kohtaan.
”Pitää uskaltaa puuttua ja haastaa. Avata keskusteluita siitä, mitä pitäisi tapahtua, jotta luodaan parempi ilmapiiri kaikille. Haastetaan sitä kuvaa, johon kaikki eivät mahdu mukaan.”
Omalla työpaikalla suu kannattaa avata, jos huomaa ilmapiirin korostavan sitä, että vain tietynlaiset ihmiset kuuluvat tiettyyn asemaan. Kielenkäytön tulisi myös olla inklusiivista. Työterveyslaitos määrittelee inklusiivisen toimintatavan olevan ”yhdenvertaista ja syrjimätöntä sekä kaikkia osallistavaa ja mukaan ottavaa”. Tähän liittyy myös se, minkälaista huumoria työpaikalla viljellään.
”Älä kulje laput silmillä ja tee kuten kaikki muut, vaan uskalla olla välillä ilonpilaaja. Sen kautta huomataan, että työpaikalla viihtyvät kaikki, eikä vain jotkut.”
Kun tehdään Destination Diningin tyylistä hyväntekeväisyystapahtumaa naistenoikeusjärjestölle, on tekemisen oltava vahvasti arvopohjaista ja myös oma rooli tiedostettava. Woodward valkoisena, heteroseksuaaliseksi cis-mieheksi useimmiten tulkittuna on erilaisessa asemassa kuin vaikka ne naiset, joiden eteen Kota Alliance tekee töitä. Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus Setan mukaan ”sanaa cis käytetään kuvaamaan sitä, että henkilön sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ovat hänelle syntymässä määritellyn sukupuolen ja siihen kulttuurissa yleensä liitettyjen odotusten mukaiset.”
”Täytyy olla tosi tietoinen, mitä oma roolini tuo mukanaan. Minun on esimerkiksi paljon helpompi liikkua maailmalla kuin monilla muilla.”
Valkoisuus tai sukupuoli-identiteetti eivät rajoita sitä, kuka saa tehdä esimerkiksi feminististä työtä. On kuitenkin tärkeä ymmärtää, milloin on oma hetki olla äänessä, ja milloin pitää antaa muille tilaa ja mahdollisuus puhua.
Woodwardin mukaan ymmärryksen eteen on tehtävä paljon itsetutkiskelua ja käytävä kivuliaita keskusteluita. Muuten on vaarana, että omille etuoikeuksilleen sokeutuneena ajattelee tietävänsä kaikki oikeat vastaukset, nostaa itseään jalustalle ja luulee voivansa tuosta vain pelastaa vähemmistöt.
”Itselläni on suuri onni, että olen saanut opiskella, tehdä työtä tuolla saralla ja päässyt purkamaan sitä. Se on asian ytimessä.”
Naisten oikeudet ovat myös miesten asia
Woodwardia kuunnellessa herää kysymys: miksi Destination Diningin suomalaiset kokit sitten ovat molemmat miehiä? Viime vuonna tapahtuma tehtiin pienellä budjetilla ja nopeassa aikataulussa. Siksi kokeiksi valikoituivat Hänninen ja Keskevaari, jotka ovat Woodwardin ystäviä ja entisiä työkavereita. Tänä vuonna mukana piti olla kaksi uutta kokkia, joista toinen olisi ollut nainen. He joutuivat kuitenkin vetäytymään viime hetkellä, ja edellisvuoden edustajat hälytettiin mukaan pika-aikataululla. Woodward on harmistunut tilanteesta. Hän kuitenkin korostaa, että sukupuoleen katsomatta mukana olevien ihmisten on seisottava samojen arvojen takana.
”Dani ja Janne ovat ihmisiä, jotka pystyvät seisomaan tiettyjen ihmisoikeuksien puolella. He välittävät siitä miten ihmisille puhutaan ja siitä että luodaan turvallisia työympäristöjä.”
Paikalliset kokit ovat kuitenkin molempina vuosina olleet naisia. Tapahtumaa ei olisi järjestetty, jos ei olisi saatu paikallista naiskokkia mukaan.
”Meille ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa, kuin että osallistetaan paikallisia. Tämä ei ole vain pr-temppu, jossa New York kohtaa Helsingin, vaan ajatuksena on laittaa nämä kokit yhteen ja saadaan heille kulttuurinvaihdosta ja muutosta molemmille osapuolille.”
Jatkossa Woodward haluaa panostaa myös siihen, että mukaan saataisiin vähemmistöpositiosta tulevia muunsukupuolisia ihmisiä.
Naisten tai vähemmistöjen oikeuksien edistäminen ei kuitenkaan ole yksin heidän asiansa, ja siksi Woodward puolustaa myös miesten mukana oloa.
”Jos miehet välittäisivät naisten oikeuksista, ei monia ongelmia olisi. Miehet ovat liitoksissa näihin asioihin, ja siksi miesten täytyy osallistua. Sen avulla myös vähennetään feminismiin liitettyä punaista vaatetta.”
3 vinkkiä ruokatapahtuman järjestämiseen uudessa ympäristössä
- Hyödynnä kontaktisi tuttuihin toimijoihin: kerro mahdollisimman yksityiskohtaisesti, mitä halutaan tehdä ja mitä mukaan lähteviltä odotetaan.
- Panosta verkostoitumiseen: uskalla olla esillä ja kerro mitä olet tekemässä, niin saat luotua uusia kontakteja.
- Arvosta omaa erityisosaamistasi ja tuo se esille: ravintola-alan ammattilainen osaa toimia paineen alla, tehdä itsenäisiä päätöksiä, viestiä ammattimaisesti sekä omaa hyvät sosiaaliset taidot ja kattavan verkoston.
Lue myös: Näkökulma: Huippukokin möläytys paljasti, millä tavalla syrjintä näkyy Suomen ravintoloissa
