Scandic-hotelliketjun maajohtaja Laura Tarkka puhui Helsingin Matkailuseminaarissa toukokuussa pääkaupungin matkailun potentiaalista. Jos tarkastellaan Helsingin hotellihuoneiden määrää vuodesta 2019 vuoden 2024 loppuun, nähdään, että kapasiteetti kasvaa 10 000 huoneesta 15 000 huoneeseen, ja 30 prosenttia koko Suomen kapasiteetista on Helsingissä.
Kuitenkin käyttöaste on heikompi kuin ennen koronaa.
”Käyttöasteen kehityksessä Helsingissä ollaan nyt 80 prosentin tasolla siitä, missä oltiin 2019. Hotellien käyttöaste oli 2019 Helsingissä 75 prosenttia, kun se nyt on 48 prosenttia.”
Tarkan esittämät luvut ovat karuja. Hotellialan yleinen totuus on, että käyttöasteen pitäisi olla vähintään 60 prosenttia, jotta hotelli voi pärjätä.
Helsingin kaupungin matkailun ennakkotiedot näyttävät kuitenkin valoa: Helsingin hotellien käyttöaste lähenteli toukokuussa 2024 jo 60 prosenttia.
Keskihuonehinnan kehityskäyrä on surullista katsottavaa: Helsingissä ollaan nippanappa samalla tasolla kuin 2019, vaikka inflaatio on ollut 17 prosenttia.
”Yhden huoneen liikevaihto on 36 prosenttia alempi kuin vuonna 2019”, Tarkka kertoo vielä luvuista.
Scandicin maajohtajana elokuussa 2023 aloittaneella Tarkalla on kuitenkin myös jotain hyvää kerrottavaa: viime vuoteen verrattuna yöpymiset ovat kasvaneet vuoden ensimmäisten kuukausien aikana.
”Kotimaisten yöpymisten kasvu on pientä, 2,9 prosenttia, mutta kansainvälisissä yöpymisissä on kasvua viime vuodesta 13,2 prosenttia. Kasvavia maita ovat Yhdysvallat, Saksa, Britannia ja Ruotsi. Kannattaisiko kääntää matkailumarkkinoinnin katse sinne, missä on luontaista imua?” Tarkka kysyy.
Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Nina Vesterinen toteaa, että Yhdysvallat, Saksa ja Britannia ovatkin jo Helsingin matkailumarkkinoinnin kohdemaita.
Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjien ja työnantajien työmarkkinajärjestö MaRan kesäkatsauksen mukaan ulkomailta Suomeen suuntautuvien lentojen varaustilanne näyttää toiveikkaalta: kasvua on peräti 14 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Vielä ei kuitenkaan olla vuoden 2019 tasolla, vaan lentovarausten kokonaismäärä, 170 300, jää neljä prosenttia alhaisemmaksi.
Määrällisesti eniten lentovarauksia Suomeen on kesä-elokuulle tehty Saksasta, mistä on tulossa lähikuukausina yli 25 000 matkailijaa. Suurinta kasvu on Yhdysvalloista Suomeen suuntautuvissa matkoissa, missä lisäystä edellisvuodesta on 21 prosenttia. USA:sta tulijoiden määrä on myös isompi kuin ennen koronaa, kasvua vuoteen 2019 verrattuna on 26 prosenttia. Tarkan mainitsemien Ison-Britannian ja Ruotsin lisäksi kasvaviin matkailijamaihin kuuluvat Sveitsi, Japani, Italia, Australia ja Tanska.
Helsinki flirttailee nyt kotimaisille matkailijoille
Scandic on Suomessa markkinajohtaja. Ketjulla on 62 hotellia, joista 25 pääkaupunkiseudulla, yhteensä 13 000 huonetta. Työntekijöitä Scandicissa on 2 000 sekä lisäksi saman verran ulkoistetuissa siivous- ynnä muissa palveluissa. Pohjoismaissa Scandicilla on yhteensä 60 000 huonetta.
”Helsinki on meille tosi tärkeä, mutta konsernin luvuista näen selkeästi, että Suomi on eri tilanteessa kuin muut maat. Tukholma ja Kööpenhamina ovat palautuneet pandemian aiheuttamasta lamasta, Helsinki ei. Nyt kuitenkin kyllästyttää valitus lehdistössä, se ei nosta meitä. Matkailu on osa talouspolitiikkaa; jos ei sitä nähdä niin, mikään ei muutu”, Tarkka lataa.
Helsingin matkailun haasteet liittyvät maailmantilanteeseen: venäläiset puuttuvat kokonaan. Poissa ovat myös Aasian lentohubia hyödyntäneet matkailijat, Finnairin strategia kun muuttui yhdessä yössä.
Helsingin kaupungin tämänvuotinen kesäkampanja kutsuukin kaikkia suomalaisia kylään Helsinkiin. Hashtagilla #löydäomahelsinki toteutettava kampanja on sikäli poikkeuksellinen, että yleensä Helsinki suuntaa viestinsä pääosin muualle kuin kotimaahan. Sama kohderyhmä ja viesti on myös muilla matkailutoimijoilla – esimerkiksi Scandic ja Strawberry tekevät osaltaan omaa kampanjaa Helsingin monipuolista tarjontaa esiin nostaen.
”Tavoite on paitsi houkutella lisäkävijöitä Helsinkiin muualta Suomesta, myös nostaa Helsinki-mielikuvaa. Kansainvälistä tunnettuutta kasvatetaan Helsinki Happiness Hacks -kampanjan avulla ja samalla on menossa Syötävä Helsinki -ruokavuoden kampanja”, Nina Vesterinen kertoi toukokuussa.
MaRan Tilastokeskuksen tietoihin perustuva kuluttajien luottamusindikaattori näyttää suomalaisten kuluttajien ostoaikeet, ja ne näyttävät hyviltä kotimaanmatkailun kannalta.
”Kotimaan lomamatkojen ostoaikeissa ollaan liki samalla tasolla kuin viime vuonna, kun sen sijaan ulkomaan lomamatkojen ostoaikeet olivat selvästi vuoden 2023 tasoa alempana. Tämä kertoo, että on opittu matkustamaan Suomessa ja halutaan tehdä sitä, vaikka ulkomaanmatkailu on tullut pandemian jälkeen siihen rinnalle”, MaRan pääekonomisti Ari Peltoniemi tulkitsee.
Miksi Helsingin pitää onnistua?
Matkailu on merkittävä työllistäjä ja matkailuvienti kokonaisuutena iso osa taloutta. Matkailulla on merkitystä Helsingille ja helsinkiläisille – se on vahvassa vuorovaikutuksessa palveluiden kehittymisen kanssa. Helsingissä on linjattu, että tehdään niin hyviä palveluita, että samalla kun ne ovat helsinkiläisten ilona arjessa, ne houkuttelevat myös matkailijoita.
”Hyvät palvelut kaupunkilaisille kelpaavat myös matkailijoille ja toisinpäin. Huomioimalla paikallisten tarpeet matkailun kehittämisessä hallitsemme myös mahdollisia matkailua kohtaan syntyviä negatiivisia fiiliksiä. Toimivasta matkailusta hyötyvät niin asukkaat, tapahtumakävijät, paikalliset yritykset kuin muutkin toimijat”, Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Nina Vesterinen linjaa.
Laura Tarkan lääke tilanteeseen on unohtaa vastakkainasettelu.
”Ei valitusta vaan tekoja! Tapahtumat ja konferenssit ovat parasta markkinointia, sillä yhdeltä kongressivieraalta jää kaupunkiin 1 900 euroa. Lisäksi kongressivieraat palaavat usein ja tuovat muita, kuten perheensä, mukanaan. Ruotsissa nostettiin valtion BKT-ennustetta Taylor Swiftin kolmen keikan takia – tarvitsemme tapahtuma-areenan Helsinkiin!”
Matkailupäällikön näkökulmasta Helsingin kesästä on tulossa viime vuotta parempi.
”Lentovaraukset Helsinkiin kesä-lokakuussa ovat 15 prosentin kasvussa verrattuna viime vuoteen. Risteilyaluksia tulee enemmän kuin viime vuonna ja niiden täyttöaste on parempi. Yleisesti tapahtumien määrä on isompi ja odotettu kävijämäärä viimekesäistä suurempi, esimerkiksi Tall Ships Racesiin odotetaan puolta miljoonaa kävijää. Tapahtumat näkyvät myös hotellien varausasteessa”, Vesterinen summaa.
Tarkka toteaa, että Helsingissä on puitteet kunnossa, hotelleja löytyy eri kohderyhmille ja kaupungissa on erinomainen ruokakulttuuri.
”Nyt tarvitaan markkinointitoimenpiteitä sekä kotimaassa että kansainvälisille markkinoille”, Tarkka summaa.
Matkailun näkymät kesään vaimeat
MaRan jäsenkyselyn mukaan alan yrittäjien odotukset kesälle olivat vielä toukokuussa vaimeat, sillä kuluttajien heikko luottamus näkyy palvelujen kysynnässä.
Jäsenkyselyn mukaan kahdella kolmasosalla matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä liikevaihto väheni maalis-toukokuussa verrattuna vuoteen 2023. Isoilla yrityksillä kevät sujui heikommin kuin pienemmillä. Kesän liikevaihdon odotetaan kuitenkin olevan hieman parempi kuin viime vuonna.
Kustannusten nousun jatkuminen ja heikko kysyntä ovat alan yritysten pahimmat uhat. Ammattitaitoisen työvoiman puutetta piti pahimpana uhkana 14 prosenttia yrityksistä. Kustannusten ja korkojen nouseminen sekä heikko luottamus Suomen ja omaan talouteen painavat asiakkaita, mikä heijastui liiketoimintaan kahdella kolmasosalla yrityksistä.
Maalis-toukokuu oli MaRan jäsenyrityksille perusnihkeä jakso. Toukokuun lopun hellejakso piristi palvelujen kysyntää, mutta vain vähän. Lisäksi helle vaikutti alan eri yrityksiin hyvin eri tavalla, esimerkiksi henkilöstöravintoloiden liikevaihto aleni lähes 40 prosentilla. Syynä lienee etätyön lisääntyminen hellejakson aikana.
Kesältä liikevaihdon kasvua odotti kyselyn mukaan 40 prosenttia ja heikkenemistä 30 prosenttia yrityksistä. Hotelli- ja kylpylätoimijoista reilu kolmannes odottaa liikevaihdon kasvavan ja tasan kolmannes veikkaa sen pysyvän muuttumattomana. Kasvuodotukset ovat kuitenkin kaikilla yrittäjillä hyvin kohtuullisia.
MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaakin, että matkailu- ja ravintola-ala ei ole päässyt Suomessa koronan jälkeen kasvu-uralle muiden Pohjoismaiden tavoin.
”Venäjän sodan aiheuttama ulkomaalaisten matkailijoiden väheneminen ja ostovoiman pitkään jatkunut heikko kehitys ovat pääasiallisia syitä kehitykseen. Vaihtuvakorkoisista asuntolainoista on tullut vuoden 2022 lopusta lukien rasite. Tämä näkyy muun muassa pubien ja yökerhojen liikevaihdon kehityksessä. Lähes puolet alan yrityksistä odottaa liikevaihdon laskevan viime kesään verrattuna. Peräti 18 prosenttia pubeista ja yökerhoista arvioi olevansa konkurssiuhan alla vuoden lopussa. Korkojen alenemisen hidastuminen on myrkkyä alamme yrityksille”, Timo Lappi toteaa.
Pitkin kevättä kerrottiin, että tänä vuonna kesätyöpaikkoja oli tarjolla merkittävästi aiempaa vähemmän. MaRan tietojen mukaan myös matkailu- ja ravintola-alan kesätyöpaikkojen määrä romahti tavanomaisesta 18 000 paikasta jonnekin kymmenen tuhannen tuntumaan. Työpaikkojen määrä vastaa ennakoitua palveluiden kysyntää.
Timo Lappi mainitsee, että työntekijämarkkina on myös muuttunut isosti. Nykyiset kesätyöpaikan hakijat eivät välttämättä hae pestiä koko kesän ajaksi, vaan toivovat lyhyempää jaksoa työelämässä. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi huvipuistoille kahta rekrytointikierrosta, ensin alkukesäksi ja sitten loppukesäksi.
Lue myös: Helsinki-Vantaan uusi vetonaula: tällainen on näkymä hotellin ravintolan kattoterassilta kiitotielle
