Sohaistaan heti alkuun muurahaispesään: tapahtuma-alan yritykset eivät tee tarpeeksi ilmaston ja ympäristön eteen. Tätä mieltä on pitkän linjan ilmasto- ja vastuullisuusvaikuttaja Niklas Kaskeala. Tapahtumien päästöjen kompensointia, vegeruokaa ja hävikin minimointia hän pitää perustason tekemisenä. Valtaosa alan yrityksistä tuottaa nyt enemmän haittaa kuin hyötyä, hän sanoo.
Mitä on vastuullisuus? Se on monikerroksinen arvojen ja tekojen summa. Siihen ynnätään ympäristövaikutukset, taloudellinen kestävyys ja sosiaalinen hyvä. Muuttujien painoarvot tapaavat vaihdella tapahtumasta toiseen ja ovat joskus räikeässä ristiriidassa: ilmastokongressiin lennetään toiselta puolelta maapalloa, ja vihreillä festareilla hyödytään liikaa ilmaisesta vapaaehtoistyöstä.
Tapahtumien tekijät tietävät varsin hyvin, että vastuullisuusasiat täytyy saada tasapainoon, mutta yhtälön ratkomiseen vaaditaan pitkää matikkaa – ja hyvät arvosanat ympäristöopista, taloustieteistä ja sosiaalipsykologiasta siihen kylkeen.
Kaskeala tarjoilee ratkomiseen apuja: Mitä hyvää tapahtuma tuottaa yhteiskunnalle, mikä voisi oikeuttaa sen tuottamiin päästöihin? Onko hyöty isompi kuin haitta?
Löytyykö tapahtuman oikeutus sen aikaansaamasta vaikutuksesta? Tapahtumathan ovat merkittävintä vaikuttamisbisnestä, ja osallistujat ovat lähtökohtaisesti halukkaita ottamaan viestejä vastaan. Miten vaikutuksen saisi valjastettua yhteiskunnalliseen hyvään?
Tässä on hieman pohdittavaa vastuullisuuden eri kanteilta: Niklas Kaskealan herättelyn jälkeen voi punnita koko kansan hakkerin Benjamin Särkän mietteitä hallinnollisesta vastuusta ja tietoturvasta.
