Uutisviikon hämmentävintä seurattavaa on ollut kohu Provinssin ympärillä. Seinäjoella kesäkuussa järjestettävä festari ilmoitti suosivansa ilmastosyistä jatkossa kasvisruokaa. Uusi linjaus suututti sekä tapahtuman sponsorin että paikallisen kyläseuran.
Kyläseura on mainitsemisen arvoinen siksi, että sen jäsenet ovat tehneet pitkään talkootöitä Provinssissa. Pohjanmaa on lihatuotannon sydänmaata, ja kyläseuraan kuuluu farmareita. Seura ilmoitti lopettavansa Provinssin avustamisen, mikä on festivaalille takaisku.
Sponsori puolestaan on liharuokaan keskittyvä kotimainen elintarvikejätti, joka ymmärrettävästi kiukustui Provinssin kasvisruokaa suosivasta uudesta linjasta. Tällaisesta ei ollut mitään puhetta, lausui sponsorin edustaja mediassa.
Festivaaleja viime vuosina kiertäneet tietävät, että makkaraperunoiden ylivalta on uhattuna. Yleistyvä käytäntö on, että festari edellyttää ruokatoimijoita tarjoamaan vähintään yhden vegaanivaihtoehdon. Perusteena on ilmastoystävällisyys. Kasvisruoan tuottamiseen verrattuna varsinkin nautateollisuus (myös kotimainen) kuormittaa maapalloa rankasti.
Festarien muuttuminen kasvisvetoisemmiksi on niin tavallista, että Provinssi-kohu pääsi yllättämään.
Ensimmäinen reaktio oli sääli. Provinssi-parka ei kieltänyt liharuoan myyntiä, saati nostanut lihaa tarjoavien kojujen vuokratasoa. Ilmastotoimien nimissä Provinssi vain hinnoitteli myyntipaikat niin, että kasvisruokaa suosivat ravintoloitsijat saavat 1–3 prosenttiyksikön alennuksen vuokrasta.
Seuraavaksi kävi sääliksi sponsoria. Lihatalo ärähti mediassa, mikä antoi kuvan paniikista. Tällaisesta ei ollut sovittu.
Muutaman päivän odottelun jälkeen sponsori ja Provinssi löivät mediassa kättä päälle ja korostivat yksissä tuumin kotimaisuuden tärkeyttä ruoassa.
Kyläseuran tuen menettäminen on Provinssille kurja asia. Talkoolaiset ovat festareille arvokkaita.
Sitten on vielä ehkä se tärkein.
Yrityksen arvot punnitaan juuri tällaisissa tapauksissa. Verkkosivuille tai toimiston seinälle kehystetyt huoneentaulut ovat usein yhdentekevää sanahelinää. Arvot mitataan tekoina ja tekemättä jättämisinä.
Hankalaa tästä tekee se, että yritysten ensisijainen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. Sen jälkeen tulevat kaikki muut asiat. (Poikkeuksena ovat yhteiskunnalliset yritykset. Niiden tavoitteena on luoda yhteiskunnallista hyvää.)
Markkinatalouteen perustuvassa maailmassamme yritykset ovat merkittäviä vallankäyttäjiä, ja niiden tekemät ratkaisut heijastuvat kuluttajavalintojen ja muiden vaikutusten kautta yhteiskuntaan.
Provinssin tekemä ratkaisu näyttäisi olevan ainakin lipunmyynnin kannalta onnistunut. Festivaali kertoi kohun keskellä lauantaina, että ennakkomyynti käy ennätyksellisen kuumana. Kun sponsorinkin kanssa päästiin sopuun, niin Seinäjoella voidaan huokaista helpotuksesta.
Yrityksillä ja instansseilla on täysi työ pohtiessaan arvojaan ja niiden mukaisia valintoja. Tällä hetkellä Euroopan yleisradiounioni EBU ja kotimainen Ylemmekin hikoilevat miettiessään, mitä mieltä pitäisi olla Israelin mahdollisesta osallistumisesta Euroviisuihin. Monet tahot ovat vaatineet Israelin osallistumisen kieltämistä Gazan sodan takia.
Festarijärjestäjillä riittää pohdittavaa. Maailmanlaajuisen ilmastokriisin aikaan on kestämätöntä lennättää artisteja ympäri maailmaa esiintymään ja kutsua pitkien matkojen takaa ihmisiä heitä katsomaan.
Lentäminen ei katoa maailmasta mihinkään, mutta sen voi ennustaa vähenevän. Nuhruisemmastakin kristallipallosta näkee, että Suomessa se nostaa parhaiden kotimaisten artistien osakkeita keikkamarkkinoilla.
Lihansyöntikään ei lopu, mutta vähenee.
Tapahtuma-ala tuottaa yhteiskunnalle valtavasti hyvää. Maakuoppiin tässä ei olla vetäytymässä, mutta planeetta ei kestä nykyisen kaltaista kuormitusta.
Mihin rajat sitten piirretään? Tapahtumilla on sosiaalinen oikeutus olla olemassa, jos niiden tuottamat hyödyt ylittävät haitat, tiivistää ympäristövaikuttaja Niklas Kaskeala ja kannustaa tarkastelemaan liiketoiminnan keinoja syvällisesti. Esimerkiksi päästöjen kompensointihankkeet ovat hänen mukaansa usein huuhaata.
Tapahtuma-alalla on edistytty tasa-arvoon ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa, ja keikoilla tapahtuvaan häirintään puututaan yhä tarkemmin. Nämä ovat arvoihin liittyviä tekoja.
Isot ratkaisut ovat vaikeita, mutta ne ovat myös niitä joilla on oikeasti merkitystä.
Rajuja linjanvetoja ei välttämättä kannata lähteä tekemään ensimmäisenä, mutta nopean kakkosen paikka sen ensimmäisen yrittäjän kintereillä on jo parempi. Silloin edeltäjän virheistä voi ottaa opiksi. Näin neuvoo futuristi Perttu Pölönen – joka tosin muistuttaa, että Suomessa usein päädytään olemaan hitaita vitosia.
Provinssin myyntipaikkahinnoittelusta kertoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus. Sponsorin suuttumisesta kertoi Ilkka-Pohjalainen, kyläseuran vetäytymisestä Yle ja sponsoriyhteistyön jatkumisesta Maaseudun Tulevaisuus.
LUE MYÖS: Näkökulma: Ääliölle ääliön kohtelu, kuten Haloo Helsingin keikalla tapahtui
LUE MYÖS: Maailma kylässä -festivaali tarjoaa ensi keväänä vain kasvisruokaa
LUE MYÖS: Älä mainosta tapahtumaasi turvallisena, jos se ei ole sitä – Priden Laura Vainion puheenvuoro
