Eezy oy:n toimitusjohtaja Sami Asikainen on saanut seurata työn murrosta ja siitä käytyä keskustelua aitiopaikalta. Eezyn suurin toimiala on henkilöstövuokraus, ja ravintola-alan osuus siitä on noin neljännes. Asikaisen mukaan vuokratyövoiman osuus on ravintola-alalla suurempi kuin monilla muilla aloilla.
”Ravintola-ala on ollut henkilöstövuokrauksen pioneeritoimiala, sitä on tehty jo lähemmäs 30 vuotta. Tarve sille on lähtenyt ennen kaikkea ravintoloista. Ravintoloiden elinvoiman kannalta on tärkeää, että henkilöstöpuolella on riittävästi joustoa”, Asikainen sanoo.
Henkilöstövuokrauksella on ollut heikko maine. Toisinaan kuulee yhä argumentteja, joiden mukaan vuokratyövoima polkee työntekijöiden oikeuksia ja mahdollistaa työnantajalle halvan työvoiman käytön.
Asikainen tunnistaa ilmiön, mutta sanoo, että vuokratyön maine on parantunut.
”Toimijoiden uskottavuus ja imago on koko ajan parantunut. Henkilöstövuokraus on hyväksytty ja hyväksi koettu toimintamalli. Monelle ravintolalle se on strateginen osa toimintaa.”
Eezy on pyrkinyt rakentamaan palvelunsa juuri strategisen yhteistyön varaan. Yhtiö auttaa löytämään tarpeita vastaavaa henkilökuntaa, auttaa minimoimaan kustannukset hiljaiseen aikaan ja maksimoimaan ammattitaitoisen työvoiman silloin, kun tarve on suurin.
Merkittävä muutos liittyy tapaan käydä keskustelua henkilöstövuokrauksesta.
”Meille on hirveän tärkeää, että ei puhuta vuokratyövoimasta tai ekstratyövoimasta. Meidän työntekijöidemme tulisi olla osa ravintolan henkilökuntaa, ja heitä tulisi kohdella samalla tavalla kuin vakituisia työntekijöitä.”
Meille on hirveän tärkeää, että ei puhuta vuokratyövoimasta tai ekstratyövoimasta.”
Valta siirtyy työntekijöille
Työelämältä halutaan nyt joustavuutta. Tämä pätee niin työnantajiin kuin työntekijöihinkin. Etenkin nuoret haluavat tehdä työtä, joka sopii heidän elämäntilanteeseensa ja tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa työaikoihin ja työmäärään.
”Ihmisten pitää saada valita, milloin he ovat lomalla, milloin tekevät töitä ja kuinka paljon. On ihmisiä, jotka pyrkivät työhön, jossa he voivat toteuttaa omaa itseään työn kautta. Sen lisäksi on ihmisiä, jotka tekevät töitä sen takia, että voivat toteuttaa jotain muuta unelmaa. Tämän oivaltaminen työnantajapuolella on tärkeää”, Asikainen huomauttaa.
Ammattilaisille on myös tärkeää nähdä erilaisia työyhteisöjä ja toimintatapoja. Moni haluaa tehdä työtä vaihtuvien työnantajien palveluksessa juuri sen takia.
”Jos haluaa menestyä, on hyvä, että näkee erilaisia työpaikkoja. Henkilöstövuokraus on hyvä tapa kouluttaa itseään alalle ja löytää omat vahvuutensa.”
Vuokratyö on usein nähty vain työnantajan etujen kautta, mutta Asikainen on huomannut, että valta on siirtymässä yhä enemmän työntekijöille. Työnantajamielikuvalla on merkitystä myös henkilöstövuokrauksessa.
”Työntekijät pohtivat, minkälainen työympäristö ja työyhteisö on, hyväksytäänkö työntekijä sellaisena kuin on ja saako työstä positiivista palautetta”, Asikainen sanoo.
”Me annamme työntekijälle rehellisen palautteen, jonka kuulemme työnantajalta, mutta yhtä lailla työntekijät kertovat meille, jos vastaan on tullut työpaikka, jonne he eivät enää toiste halua.”
Ravintolat ymmärtävät työyhteisön ja yhteenkuuluvuuden tunteen merkityksen yhä paremmin. On sekä ravintolan että työntekijän etu, että työntekijä viihtyy – maksoi hänen palkkansa kuka tahansa.
”Työvoiman saatavuus on johtanut siihen, että työnantajien on ollut pakko havahtua asiaan. Tilanne ei ole enää sellainen, että avataan työvuorot ja sitten ihmisiä tulee.”
Työnantajan on kyettävä luomaan työyhteisö ja -kulttuuri, joissa on yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden tunne.”
Johtajuuden vaatimukset kasvavat
Asikainen uskoo, että perinteinen kahdeksasta neljään -työ vähenee jatkuvasti ja työn tekemisen tavat monipuolistuvat. Se näkyy kaikilla toimialoilla, myös ravintolabisneksessä.
”Digitaalisuus ja sen myötä erilaiset tavat tilata ruokaa kotiin tarkoittaa, että ruuhka-ajat ovat monipuolisempia ja vaativat myös erilaisia työsuhteita. Koko toimialan kehitys näyttää menevän siihen suuntaan, että tarvitaan joustavuutta ja nopeaa reagointia.”
Työn murros voi tarkoittaa myös sitä, että löytyy yhä enemmän ihmisiä, jotka yhden nousujohteisen uran sijaan haluavatkin toteuttaa itseään ja unelmiaan useammilla aloilla.
”Jonkun unelma voi olla se, että saa tehdä useampaa erilaista työtä. Silloin meidän pitää pystyä tarjoamaan hänelle töitä alkuviikosta esimerkiksi kaupan alalta ja viikonloppuna ravintoloista.”
Samalla kun työntekijöiden autonomia kasvaa, myös johtajuuden vaatimukset muuttuvat. Työnantajan on kyettävä luomaan työyhteisö ja -kulttuuri, joissa on yhteenkuuluvuuden ja merkityksellisyyden tunne.
”Rakenteiden pitää perustua luottamukseen ja turvallisuuteen. Yksilön, työyhteisön ja työn täytyy toimia yhteen. Vaatimukset johtajille kasvavat sitä mukaa, kun avoimuus ympäristössämme lisääntyy.”
Pörssiyhtiötä johtava Asikainen ei ehkä ole se perinteinen johtaja. Hän painottaa, ettei ole käynyt korkeakouluja, vaan urapolulla johdattajana on ollut luontainen uteliaisuus.
”Sen lisäksi minua on siivittänyt vastuuntunto. Olen usein nostanut käden pystyyn, kun on kysytty, kuka tämän asian viitsii hoitaa”, Asikainen naurahtaa.
Vastuuntunto vei jääkiekkoilijoiden kauppaoppilaitosta käyneen nuoren perheenisän myyntityöhön Hartwallille. Ensimmäinen esimiespaikka aukesi 26-vuotiaana, ja myyntijohtajaksi hän nousi alle 30-vuotiaana. Muutamaa vuotta myöhemmin aukesivat ovet Hartwallin johtoryhmään ja ravintolapuolen johtoon.
”Minua ovat kouluttaneet ennen kaikkea hyvät esimiehet. Sitten olen rohkeasti ottanut vastuuta, lähtenyt tekemään ja yrittänyt oivaltaa. Tämä on jatkuvaa oppimista itsestä, kanssaihmisistä ja elämästä.”
Noin 15 vuotta Hartwallilla saivat Asikaisen miettimään uran suuntaa. Oli aika kokeilla jotain uutta – nimenomaan kokeilla, sillä Asikainen ei omasta mielestään laskelmoi.
”Mielestäni jatkuva uteliaisuus uusiin bisneksiin ja ihmisiin on ollut minulle se kantava voima.”
Hartwallin vuosien jälkeen Asikainen siirtyi toimistotarvikkeita myyvän Wulffin toimitusjohtajaksi ja seuraavaksi NoHo Partners oyj:hin kuuluneen henkilöstövuokrausyritys Smilen toimitusjohtajaksi. Viime vuonna Smile yhdistyi VMP:hen, ja Asikainen jatkoi uuden, Eezy oyj -nimellä toimivan yhtiön johtajana.
”Olen aina tykännyt johtaa ihmisiä, ja se on minulle luontevaa. On ollut upeaa oppia luottamaan ympärilläni oleviin asiantuntijoihin ja ammattilaisiin. Mitä isommaksi tiimi kasvaa, sen tärkeämpää on valikoida ne ihmiset, jotka ympärillä ovat.”
Hyvät työnantajat löytävät tekijöitä
Keväällä korona iski täydellä voimalla ravintola-alaan. Ravintolat sulkivat ovensa tai pyörittivät puoliteholla take away -toimintaa. Kesällä tilanne helpottui hetkeksi, mutta loppuvuoden aukiolorajoitukset ravisuttavat jälleen koko toimialaa.
Vuokratyöntekijöiden osuus on tänä vuonna ollut ravintola-alalla huomattavan pieni. Samalla moni aiemmin vakituisesta työsuhteesta nauttinut on joutunut jättämään työpaikkansa ja etsimään uutta työtä.
”On paljon ihmisiä, joilla ei ole töitä, ja paljon ihmisiä, jotka ovat löytäneet muita keinoja tehdä töitä. Suurin pelko liittyykin nyt siihen, kun tilanne jonain päivänä normalisoituu ja kysyntä nopeasti kasvaa, löydämmekö vielä riittävästi ihmisiä, jotka haluavat tehdä ravintoloissa töitä.”
Vaikka työttömiä on paljon, monet ravintola-alan moniosaajista ovat löytäneet työtä myös muilta aloilta. Pelko liittyy siihen, riittääkö ravintola-alan vetovoima palauttamaan heidät enää takaisin.
”Oletin aikanaan, että julkkiskokit olisivat nostaneet selkeästi alalle valmistuvien määrää, mutta niin ei käynyt. Kokkipula oli jo ennen koronaa valtava. Perinteinen lautastarjoilukin on ollut katoava luonnonvara”, Asikainen harmittelee.
”En usko, että ravintolatyön vetovoima sinänsä on mihinkään hävinnyt. Hyvät työnantajat, joiden maine ja imago on kunnossa, löytävät aina työntekijöitä.”
Toisaalta Asikainen myöntää, että moni työntekijä saattaa kokea, että saa saman rahan helpommin jostain muualta. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa työn trendeihin kulutustottumusten kautta.
”Jos kulutus vähenee, ihmiset myös valikoivat, kuinka paljon tekevät töitä ja kuinka paljon siitä pitää saada rahaa.”
Julkaistu Aromissa 7.12.2020.
Sami Asikainen
- 48-vuotias yo-merkonomi.
- Toimitusjohtaja Eezy oyj 2019–.
- Toimitusjohtaja Smile Henkilöstöpalvelut oyj 2014–2019.
- Hallituksen jäsen Restamax oyj 2012–2015.
- Toimitusjohtaja Wulff oy ab 2011–2014.
- Hartwall oy 1997–2011, mm. ravintolaliiketoiminnan johtaja.
- Asuu Helsingissä, yrittäjävaimo, kuusi lasta ja yksi lapsenlapsi.
- Harrastanut jääkiekkoa kuusivuotiaasta asti. Intohimona myös golf ja ruokaelämykset.
