”Maija on hyvä kokki. Kaunis ja ihana.” ”Maija ei lepää, vaan tekee meille ruokaa ja välipalaa.”
Oli taas aika kerätä lasten luonnehdintoja päiväkodin tärkeiden aikuisten kiitoskortteihin. Lapseni päiväkodissa korteilla ja lahjoilla kiitetään kuluneesta kaudesta opettajien lisäksi toki myös keittiön Maijaa ja siivooja Tarjaa, jotka ovat yhtä lailla tärkeitä ihmisiä lasten päivissä.
Aina ensimmäisenä aamulla luen lapselle päivän menun ruokalistalta, jonka Maija on kiinnittänyt eteisen ilmoitustaululle. Välipalaksi nakkipiiloja, jee! Myös lihapullat ja kanacurry ovat päiväkodissa parempia kuin missään ikinä. Vanhempana voin vain kiitollisena seurata, kun sadonkorjuun aikaan lapset maistelevat kauden kasviksia palsternakasta raitajuureen, ja jouluna leivotaan piparit. Ruokapedagogiikka integroituu arjen askareisiin innostavalla tavalla.
Lasten kasvaessa koululaisiksi, lukiolaisiksi ja ammattikoululaisiksi he ovat edelleen etuoikeutettuja maksuttomaan ruokailuun. Yhdenvertaisessa asemassa he eivät silti ole. Helsingissä satsataan kouluruokaan verrattain hyvin.
Vuonna 2020 Helsingin kouluissa yhden oppilaan aterian budjetti oli 2,41 euroa. Vantaan kouluruoka taas on yksi Suomen halvimmista: ateriaa kohden käytettiin keskimäärin 1,74 euroa, kertoo Yle. Koko maan keskihinta kouluruokailulle oli 2,80 euroa päivässä oppilasta kohden.
Vantaan niukalla kouluruokabudjetilla on seurauksensa, jotka nyt ovat tulleet näkyviksi. Vantaan nuorisovaltuuston Instagramissa julkaiseman kannanoton jälkeen eri mediat lähtivät perkaamaan Vantaan kouluruuan heikkoa laatua. Vantaan kaupungin omistama kouluruokapalvelut tuottava Vantti kiistää ongelmat, mutta ei lukuisista valituksista huolimatta saa asiakastyytyväisyyttä nostettua. Helsingin Sanomien mukaan pettymys kouluruuan laatuun ajaa oppilaita lopulta lähi-Alepaan.
Viimein Vantaan kaupunki on kuullut palautteen, ja ensi vuoden kouluruokabudjettiin on juuri päätetty ohjata 400 000 euron lisäraha. Se on tärkeää, sillä me kaikki alalla toimivat tiedämme, että ruoka on koulussakin myös muuta kuin vain vatsan täytettä.
Kouluruokailu on osa lapsen kokonaisvaltaista oppimista sen kaikkine pedagogisine, ekologisine ja sosiaalisine ulottuvuuksineen. Esimerkiksi lukiolaiselle ruokailu voi olla vatsan täyttämisen lisäksi tilaisuus keittiöterapiaan. Tälle tosolle voidaan päästä kouluruokalassa, jossa ei ole liian tiukkaa. Näin on esimerkiksi Helsingin Kallion ilmaisutaidon lukiossa.
Sen keittiön Marjo Niskanen on kehittänyt liki kolmentoista työvuotensa aikana erityislaatuisen luottamussuhteen opiskelijoihin, ja lukiolaiset saattavat uskoutua hänelle ruokailun lomassa hyvinkin yksityisistä ja aroista asioista. Marjo leipoo opiskelijoiden kanssa ja järjestää supervälipalamyyntejä.
Lue myös: Rakastettu lukiokeittäjä Marjo Niskanen: Minulle kerrotaan välillä hyvinkin yksityisiä asioita
Viime vuosina Suomi on menettänyt kärkisijojaan yläkoululaisten osaamista mittaavassa Pisa-tutkimuksessa, mutta vielä meillä on mahdollisuus yltää huipulle: meillä voi parhaimmillaan olla huippuluokan kouluruokailu.
