Tiedätkö millainen Aurajoen ranta Turussa oli 2000-luvun alussa? Kukaan ei vapaaehtoisesti halunnut kulkea siellä, etenkään pimeän tullen. Kun Smör avasi Vähätorin kupeessa kesällä 2009, paikkaa ihmeteltiin. Nyt se on kaiken ytimessä, turkulaisten rakastamassa jokirannassa.
Smörin taustalla olevan Voi Veljet -yhtiön toimitusjohtaja Janne Juvonen kiittelee vuolaasti turkulaista kiinteistöomistajaa ja visionääriä Benito Casagrandea, joka näki Puhelinlaitoksen talon kellarissa ravintolan paikan.
”Tämä oli pelottava kohta kaupunkia, ja ravintolamme syntyi kulmalle, joka oli rempallaan. Vuosikymmeniä tyhjillään ollut kellaritila ei sopinut oikein muuhunkaan käyttöön, joten Benito Casagrande näki tässä ravintolan”, Juvonen muistelee yhteistyön alkua vuonna 2007.
Smör avautui 19. heinäkuuta 2009. Juvonen pitää 13 vuotta pitkänä pätkänä Smörin tyyppiselle ravintolalle.
”Maisema ympärillä on muuttunut, ja nämä ovat nyt Turun paraatimetrejä. Mutta Turku oli 2009 todella erilainen ravintolakaupunki, ja tulimme hyvään saumaan. Meille yrittäjille Smör on aina ollut helppo ravintola: alussa tavoitteemme ylittyivät sitä tahtia, että emme ehtineet saada kasviksia kylmään, kun ne olivat jo annoksissa lautasilla; kysyntää oli. Meidän on myös aina ollut helppoa saada hyvää henkilökuntaa”, Juvonen summaa.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Yksi mittari on sekin, että Smörillä on tupannut olemaan paras edustus Vuoden kokki -kilpailussa Helsingin ulkopuolelta. Tänäkin vuonna Smörin keittiö on mukana, kun Ville Neulanen selvitti tiensä finaaliin. Ravintola on myös ollut vakiovieras Suomen 50 parasta -listalla.
Viime aikoina ravintola oli alkanut näyttää ”vuodelta 2009”, joten konseptia päivitettiin niin sisustuksen kuin ruuankin osalta juuri ennen juhlapäivää.
”Olemme aina tehneet hyvää työtä, pysyneet ajan hengessä ja ehkä joskus vähän edelläkin”, Juvonen myhäilee.
Smörin uudessa ilmeessä korostuu lämpö. Uusi baaritiski ja esiin nostetut viinikaapit tuovat vakuuttavuutta myös juomapuolella. Myös keittiö uudistettiin.
Teksti jatkuu kuvien jälkeen.
Pohjoismaista ruokaa omalla twistillä
Keittiömestari Mikko Pakola teki yhden harjoittelun Smörissä jo kymmenen vuotta sitten. Juvonen on todella tyytyväinen saatuaan aina hyväntuulisen Pakolan 1,5 vuotta sitten takaisin Smörin keittiöön.
Pakolan linjaan kuuluu pohjoismainen ruoka lähiraaka-aineista, klassista ranskalaista keittotaitoa hyödyntäen. Hän ei ole myllännyt kaikkea uusiksi, vaan Smörin linja saa jatkua luontevasti pohjoismaisena, kuten alusta asti.
”Tarjolla on mummolan makuja magialla höystettynä. Tärkeintä on maku ja hävikin minimoiminen. Teemme ruokaa aina järkevästi”, Pakola linjaa.
Juhlan kunniaksi Smörin ystäville tarjotulla illallisella painottuivat taidokkaasti valmistetut merenelävät. Ensimmäisen alkuruuan pikkelöity parsa ja kuohkea luomumuna täydentyivät hapankorpulla ja mädillä. Tyylikkäästi talon samppanjan, Leclerc Briant Réserve Brutin kanssa tarjoiltu annos vakuutti heti siitä, että maku edellä mennään.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Kampasimpukkaa saatteli sinisimpukkahyytelö. Kombutsalla viimeistelty fermentoitu kyssäkaalikastike sekä fermentoidut marjat ja myskikurpitsa vakuuttivat, että keittiön tavoitteet todella ovat korkealla.
Merellisyyttä oli jopa tartarissa, jonka keittiö tarjoili marinoidun kelpin eli merilevän kanssa. Makua antoivat lisäksi sinapinsiemenet, kapris ja sipuli.
Pakola nosti myös leivän isoon rooliin: se oli oma ruokalajinsa. Ja onneksi oli! Nyt siihen sai keskittyä: tätä muhkeampaa briossileipää harvoin saa. Grillatun leivän täydellinen makupari oli lardo.
Suolaisen maistelumenun päätöksenä oli turskaa sinisimpukkapedillä karhunlaukkakastikkeen kera. Vielä kun menun viinit olivat kaikki huolella valikoituja eurooppalaisten pienten tuottajien viinejä, voi huoleti sanoa, että nautinto Smörissä on vähintään yhtä korkealla tasolla kuin ravintolan avautuessa 2009.
LUE MYÖS: Tämä Helsingistä on puuttunut: ravintola Brasassa roihuaa avotuli
