Kasvisruoka

Näyttelijä Satu Silvon kasvisravintola Silvoplee on edelläkävijä, joka on selvinnyt vastoinkäymisistä

Näyttelijä Satu Silvo kuuluu suomalaisen kasvisruuan pioneereihin. Silvo perusti vuonna 1999 Helsingin Kallion Toiselle linjalle ravintola Silvopleen, joka tarjosi kasvisruokaa elävästä ravinnosta lämpimiin annoksiin.

Omassa ravintolassa oli Silvolle ennen kaikkea kyse ravinnon parantavasta voimasta ja hyvinvoinnin tuottamisesta mahdollisimman puhtaalla kasvisruualla. Silvoplee toimii edelleen samalla idealla ja Toisella linjalla – mutta kolmannessa osoitteessa.

Silvoplee
Nykyisen suomalaista puuta korostavan tilan on suunnitellut sisustusarkkitehti Hanni Koroma. KUVA Jarkko Vuorenmaa

Uhkia

Vuodet ravintoloitsijana eivät ole olleet Silvolle helppoja. Näyttelijän heittäytymistä ravintolabisnekseen on epäilty, ravintolan tila on paljastunut homepommiksi, ja korona on vienyt asiakkaat. Luottamus ravinnon parantavaan voimaan ei ole kuitenkaan horjunut. Kun Food Camp Finland oy tuli lokakuussa 2021 ravintolan toiseksi osakkaaksi ja oma tiimi uudistui, sai liiketoiminta uudenlaista potkua. Food Camp omistaa nyt 45 prosenttia ravintolasta ja Silvo loput.

Silvopleen taloudellinen tilanne koronarajoitusten aiheuttamien menetysten jäljiltä on edelleen haastava. Rajoitusten alettua vuonna 2020 Silvo oli tiimeineen juuri avannut ovet uuteen osoitteeseen Helsingin Kalliossa. Takana oli kuukausia kestänyt kallis remontti, jossa tyhjään tilaan rakennettiin uudet ravintolatilat putki-, sähkö- ja viemäröintitöineen. Sisustusarkkitehti Hanni Koroman suunnittelemassa sisustuksessa kotimainen puu oli näyttävässä roolissa.

Juuri kun homma piti saada käyntiin, korona puuttui peliin. Vain ulosmyynti ravintolasta oli sallittua. Silvoplee joutui rajoitusten pihteihin vailla taloudellisia puskureita, sillä pakkomuutto edellisestä ravintolatilasta oli ne syönyt.

Silvoplee
Silvopleen ruokafilosofia perustuu ei-prosessoituun kasvisruokaan. KUVA Jarkko Vuorenmaa

”Olimme ideoineet, että Silvoplee voisi tarjota uusissa tiloissa suositun lounaan lisäksi aamiaista ja illallista. Ideat oli laitettava jäihin, sillä keskityimme vain hengissä pysymiseen”, Silvo kertoo.

Nyt, reilut pari vuotta myöhemmin taloudellista tilannetta edelleen paikataan, mutta tilanne on monin tavoin parempi aiempaan verrattuna.

”Minun ei tarvitse enää tarpoa yrittäjänä yksin suossa. Yhdessä Food Campin kanssa voimme löytää uusia mahdollisuuksia. Heillä on paljon sellaista osaamista, jota olen kaivannut. Minähän en ole koskaan opiskellut varsinaisesti ravintola-alaa, sillä olen ensisijaisesti näyttelijä, kouluttaja ja luennoitsija. Nyt meillä on koossa hyvä tiimi ja paljon uusia ideoita”, Silvo kertoo.

Vahvuuksia

Monipuolinen kasvisruoka elävästä ravinnosta lämpimiin ruokiin on yhä Silvopleen vahvuus. Silvo sairasteli nuorena paljon. Loputtomat antibioottikuurit ja tulehdustilat ohjasivat ottamaan selvää, mikä merkitys ravinnolla on ihmisen hyvinvoinnille. Silvo tutustui kasvisravintola Green Wayta pyörittävän Marjatta Svennevigin oppeihin elävän ravinnon ja kasvisruuan parantavasta voimasta. Silvo kävi kursseja ja otti asioista selvää. Oma keho kiitti, sillä ravinto todella paransi.

Silvoplee
Silvopleen ässä on edelleen kasvislounasbuffet. KUVA Jarkko Vuorenmaa

Vuonna 1999 Silvo perusti Silvopleen, jossa hän halusi jakaa tietämystään herkullisesta ja luonnollisesta kasvisruuasta. Silvoplee oli tuolloin outolintu Helsingin ravintolakentässä ja julkisuudessa povattiin, ettei näyttelijän ravintola elä kolmea vuotta kauempaa – mutta toisin kävi. Silvopleen ylellisestä lounaspöydästä tuli nopeasti klassikko. Osa haki ravintolan antimista apua terveysongelmiin, osa tuli herkuttelemaan kasvisruualla.

Ravintolan pyörittäminen on edelleen tärkeä osa Silvon elämää, mutta Silvopleen operatiivisen toiminnan hän jättää mielellään muille. Silvopleen keittiöpäällikkönä on vuodesta 2020 lähtien toiminut Pilvi Häkämies, joka päätyi alalle ’köökin kautta’. Häkämies on työskennellyt ravintolakeittiöissä yli kymmenen vuoden ajan ja suorittanut restonomin tutkinnon. Kasvisten makumaail­­ma tuli hänelle tutuksi Sandro-ravintoloiden keskuskeittiössä. Pesti Silvopleessa oli Häkämiehelle unelmien täyttymys. Nyt hän saa laittaa kaiken luovuuden peliin.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Silvoplee
Pähkinäinen ”Sniku” -raakaleivos on Silvopleen suosituin leivonnainen. KUVA Jarkko Vuorenmaa

”Minulla on vapaat kädet toteuttaa kasvisruokavisiotani, kunhan ajatukset istuvat annettuihin reunaehtoihin. Lähtökohta on tarjota kasvisruokaa, joka ei ole prosessoitua ja joka perustuu mahdollisimman pitkälle luomuun”, Häkämies kertoo.

Perusfilosofia on, että aterioita ei koskaan kuumenneta yli 42–47 asteen ja ruuan ravintoaine­pitoisuuksien on oltava mahdollisimman hyvät.

”Kokille kasvikset ovat kiinnostavia, sillä niissä korostuvat hyvä rakenne, värit sekä kypsennyksen hallinta. Kasvisruuan on oltava terveellistä ja herkullista, joten rohkealla maustamisella on myös tärkeä rooli Silvopleen keittiössä”, hän lisää.

Mahdollisuuksia

Silvopleelta meni edellinen, nykyistä huomattavasti suurempi ravintolatila alta kaupungin päätettyä purkaa homeongelmista kärsivä rakennus. Silvo oli jo lyömässä hanskoja tiskiin Silvopleen osalta mutta pyörsi päätöksensä kanta-asiakkaiden helpotukseksi.

Vuonna 2019 Silvo tutustui Päivi Tiaiseen, jolla oli jo kokemusta ravintolatoiminnnan pyörittämisestä. Kaksikko löysi nopeasti yhteisen sävelen. Ravintolan lopettamisen sijaan Silvo palkkasi Tiaisen ravintolapäälliköksi Silvopleehen, jossa oli latu auki moneen suuntaan.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

PIlvi Häkämies, Satu Silvo, Päivi Tiainen
Team Silvopee. Keittiöpäällikkö PIlvi Häkämies (vas.), ravintoloitsija Satu Silvo ja ravintolapäällikkö Päivi Tiainen. KUVA Jarkko Vuorenmaa

”Kallio on mainio paikka kasvisravintolalle, koska alueella asuu paljon arvomme jakavia nuoria ihmisiä.

Silvopleesta onkin vuosien varrella muodostunut monelle yhteisöllinen kokoontumispaikka ja ravintola on saanut kanta-asiakkaiksi uusia sukupolvia”, Silvo sanoo.

Silvopleelle etsittiin ja suunniteltiin uudet tilat Toiselta linjalta sekä uusia toimintoja lounaan lisäksi. Kanta-asiakkaat näyttivät tukensa ravintolalle myös koronarajoitusten aikaan.

”Erityisesti mieltäni lämmitti asiakkaiden aloitteesta käynnistetty joukkorahoituskampanja, jonka turvin saimme rahaa peittämään koronan aiheuttamia tappioita”, Tiainen kertoo.

Silvopleessa on nyt panostettu somenäkyvyyteen.

”Sosiaalisen median kanavat ovat meille tärkeitä markkinointikanavia. Olemme panostaneet myös verkkopalveluihin, kuten esimerkiksi verkkokaupan kautta tehtävään kakkujen ja ruokien ulosmyyntiin sekä lahjakortteihin. Cateringtoiminta on tuotu tähän päivään, ja se kasvaa hyvää vauhtia”, Tiainen sanoo.

Haasteita

Silvopleen haasteet eivät ole vielä ohi. Itänaapurin sotiminen aiheuttaa yleistä epävarmuutta, ja kustannukset ovat lähteneet laukalle.

”Kun on kyse kasvisruuasta, sesongit on hyödynnettävä huolella ja jokainen sentti laskettava tarkkaan Silvopleen arvoihin sopivalla tavalla”, Silvo muistuttaa.

Silvopleen tulevaisuus näyttää kuitenkin aiempaa kirkkaammalta.

”Food Camp Finlandin myötä seuraamme eri tavalla myyntiä ja osaamme tulkita aiempaa paremmin lukuja. Heidän tehtävä on Silvopleen tuotteiden kaupallistaminen esimerkiksi vähittäiskauppoihin. Yhteistyön kautta olemme päässeet myös mukaan erilaisiin tapahtumiin, kuten Helsingin juhlaviikoille. Silvopleen tärkein voimavara on kuitenkin Satu ja koko henkilökunta, josta on tullut minulle kuin toinen perhe”, Päivi Tiainen sanoo.

”Tällä porukalla haasteetkin ovat mahdollisuuksia”, Silvo lisää.

LUE MYÖS: Michelin-palkittu turkulainen ravintola Kaskis on aatteellinen, kekseliäs ja tinkimätön: ”Taisimme suotta nössöillä”

LUE MYÖS: Texmex pitää pintansa Helsingissä – 30-vuotias ravintola Iguana on nähnyt trendien tulevan ja menevän

LUE MYÖS: Avec vieraili stadionilla, jossa ei myydä lihaa – jalkapallon vegaaninen ammattilaisseura on suunnannäyttäjä

Silvoplee
Kulhollinen elävää ravintoa, joka on kerätty Silvopleen lounasbuffetista. KUVAT Jarkko Vuorenmaa


Ravintoloitsija Satu Silvo

  • Suosikkiraaka-aine Kotimaiset marjat. Metsästä poimitut mustikat ja muut marjat ovat aivan mahtavia. Rakastan myös luomumansikan makua. Kotimaiset marjat kestävät hyvin pakastustakin.
  • Esikuva Marjatta Svennevig opetti minulle kolme vuosikymmentä sitten, miten ravinto voi parantaa. Sillä tiellä ollaan.
  • Motto Uteliaisuus pitää nuorena.
  • Seuraavaksi aion kokeilla Linnunpöntön nikkarointia.
  • Sielunmaisema Metsä. Mikä onkaan mahtavampaa kuin kävellä sammalmättäillä ja kuunnella puiden havinaa ja ihailla niiden välistä pilkottavaa järveä. Metsässä ajatus lepää.

Silvoplee, Toinen Linja 3, Helsinki, silvoplee.fi


  • Tilaa Lehti

    Aromi
    Inspiraatiota ja hyötyä ruuan ja juoman ammattilaisille.

    Tilaa Aromi