Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n mukaan Suomessa järjestetään tavallisesti vuosittain noin 150 erilaista messutapahtumaa ja niihin osallistuu yli 1,5 miljoonaa kävijää. Osa messuista on suunnattu vain tietyn alan ammattilaisille, osa yleisölle ja osa molemmille kohderyhmille.
Taloustutkimuksen toukokuussa valmistuneen tutkimuksen mukaan Suomen messut ja muut messukeskuksissa järjestetyt tapahtumat toivat vuonna 2019 järjestämispaikkakunnilleen yli puolen miljardin euron tulovirran. Pandemia-aika nipisti sekä tulo- että työllisyysvaikutukset viidesosaan normaalista.
”Ammattimessuilla luodaan todella arvokkaita kontakteja ja solmitaan sopimuksia. Sovittujen tapaamisten lisäksi messuilla syntyy paljon satunnaisia kohtaamisia, jotka ovat mahdollisia vain, kun saman alan ihmiset ovat koolla yhdessä paikassa. Verkossa tällaista verkostoitumista ei tapahdu”, Messu- ja tapahtumajärjestäjät ry:n puheenjohtaja Marja Pekkanen sanoo.
Maailman messukeskusten aukeneminen pandemiatauon jälkeen näkyy yritysten kaupankäynnin vilkastumisena ja järjestäjäpaikkakuntien tulojen lisääntymisenä. Messut luovat myös työllisyyttä.
Messuvieraat ja näytteilleasettajat käyttävät rahaa muun muassa ravintoloihin, kahviloihin, majoitukseen ja matkustamiseen sekä asioivat paikallisissa kaupoissa.
Kansainvälisen messujärjestö Ufin organisoimaa kansainvälistä messupäivää vietetään nyt seitsemättä kertaa.
LUE MYÖS: Kuvat: Mitä ravintoloitsija bongasi? Avec kiersi Roope Kotilan kanssa Gastro-messuilla
LUE MYÖS: Suomalainen, juo vähemmän mutta parempaa! Alkoholittomat isosti esillä cocktailmessuilla
Alla: Osterinavauksen SM-kisat ravintola-alan Gastro-messuilla Helsingissä toukokuussa. Jos video ei näy, katso se Instagramista.
