Saksalaisen luovan toimiston Onto Storyn toimitusjohtaja Petra Lammers on urallaan ohjannut kaikkea teatterista stadionkeikkoihin ja palkintogaaloihin. Vuonna 2010 hän perusti Onliveline-yrityksen Norwin Kanderan kanssa. Yritys niitti mainetta ja keräsi palkintoja interaktiivisilla ja virtuaalisilla tapahtumaprojekteillaan. Parivaljakon tiet erosivat aiemmin tänä vuonna, kun Lammers perusti yritysten tarinankerrontaan ja muutosprosesseihin keskittyneen Onto Storyn.
”Lopulta tarinat ovat kaikkein tärkeimpiä. Ne ovat hauskoja, rauhoittavat ja opettavat. Tarinoiden kertominen on aivan mahtavaa”, Lammers sanoo.
Liwligin palkittu luova johtaja Richard Farman taas on työskennellyt vuosikymmeniä pohjoismaisen tapahtuma-alan huipulla. Farman perusti Fieldwork-nimisen toimiston ja työskenteli pitkään PS Occasionilla, joka yhdistyi Liwligiin vuonna 2022. Lisäksi Farman opettaa Tukholman arvostetussa viestinnän korkeakoulussa Berghsissä.
Farman on nähnyt alan muutoksen.
”Kun aloitin vuonna 1997, tapahtumia käytettiin brändinrakennuksen keinona, usein markkinoilla, joilla perinteinen mainonta ei ollut mahdollista. Nykyään rakennamme brändien sijaan asiakkaidemme yrityskulttuuria.”
Tapahtuma-ala on nopean muutoksen ja monen megatrendin puristuksessa, ja ne asettavat vaatimuksia kehittymiselle. Pyysimme Lammersia ja Farmania kertomaan näkemyksensä siitä, mitä trendejä ammattilaisen kannattaa kuunnella ja miten kehittää yrityksen toimintaa.
Tarinankerrontaa teknologian ja tekoälyn avulla
Petra Lammers, toimitusjohtaja, Onto Story
#1 Tapahtumien on oltava entistä strategisempia ja vaikuttavampia
Vielä muutama vuosi sitten näyttävän spektaakkelin luominen saattoi riittää, mutta tulevaisuudessa yritykset haluavat tapahtumiltaan paljon enemmän.
Suhtautuminen tapahtumiin muuttui perustavanlaatuisesti pandemian aikana. Tapahtumat alettiin nähdä entistä selkeämmin positioinnin, sisäisen viestinnän ja aktivoinnin välineenä ja ne sidottiin entistä tiiviimmin viestintästrategiaan. Tapahtumien on palveltava suurempaa tarkoitusta: niiden on pystyttävä viemään muutosta eteenpäin yrityksissä.
Olemme käyttäneet tapahtumissamme pitkään esimerkiksi pelillistämistä, virtuaalitodellisuutta, teknologiaa ja taidetta, mutta ei niiden itsensä vuoksi vaan koska olemme aina
etsineet uusia tapoja kertoa tarinoita. Tuomme saman luovuuden jokaiseen tuottamaamme tapahtumaan jatkossakin, mutta kaiken on palveltava vaikuttavuutta.
Ajattelen, että tulevaisuudessa tarinankerronnasta tulee yrityksissä entistä strategisempaa ja kokonaisvaltaisempaa. Live-tapahtumat toimivat näiden tarinoiden huippukohtina.
#2 Teknologia mahdollistaa luovia, yllättäviä ja iloa tuovia ratkaisuita
Teemme paljon työtä digitaalisen transformaation parissa. Muutos on meille ihmisille vaikeaa, mutta teknologia mahdollistaa luovia, yllättäviä ja jopa iloa tuottavia ratkaisuita. Olemme esimerkiksi kehittäneet erilaisia tekoälyllä ohjattuja 3D-hahmoja, jotka toimivat sisäisinä muutoslähettiläinä. Tunnetuin esimerkki on Yuuki, joka palkittiin Bea World -kilpailussa kultamitalilla AI-kategoriassa vuonna 2024.
Japanilaiselle lääkeyhtiö Takedalle kehitetty Yuuki opetti tekoälyä yrityksen henkilöstölle. Hän esiintyi keynote-puhujana virtuaalitodellisuuden avulla luodussa tapahtumassa; Yuuki astui lavalle ja puhui aivan kuin kuka tahansa. Se oli todella hauskaa seurattavaa. Yuuki myös johti pakohuoneita, joissa yrityksen liki 50 000 työntekijää ratkaisi ongelmia ja oppi lisää.
3D-hahmo voi esimerkiksi juontaa yrityksen podcastia tai konferenssia tai ilmestyä yrityksen sisäisille alustoille kertomaan tarinoita muutoksesta. Teknologia mahdollistaa sen, että muutos voi olla myös hauskaa, inhimillistä ja innostavaa – ei vain etäistä tai pelottavaa.
#3 Älykkäät, ketterät ideat ja toimistot menestyvät
Taloustilanne on haastava kaikkialla Euroopassa. Esimerkiksi Saksa on jo kolmatta vuotta taantumassa. Yritykset leikkaavat kustannuksia ja tekevät aiemmin toimistoille ulkoistamiaan tehtäviä itse. Samalla tekoäly muuttaa alaa nopeasti. Suuri osa toimistojen perinteisestä leipätyöstä on jo kadonnut. Toimistojen on oltava entistä erikoistuneempia ja keskityttävä siihen, mitä yritykset eivät kerta kaikkiaan voi tehdä itse.
Samalla kun budjetit pienenevät, kustannukset nousevat: esimerkiksi tapahtumapaikkojen vuokrat sekä tekniikka- ja logistiikkakulut ovat entistä korkeampia. Siksi on löydettävä luovia ratkaisuja, jotka ovat aiempaa edullisempia ja yksinkertaisempia mutta silti strategisesti vaikuttavia. Se ei ole aivan yksinkertaista.
Tähän tarvitaan hyviä ihmisiä ja juuri oikeanlaista osaamista. On osattava yhdistellä erilaisia taitoja ja työskennellä entistä älykkäämmin yhdessä. Tarvitaan pienempiä ja skarpimpia tiimejä, jotka tietävät tarkalleen, mitä tekevät ja miksi.
Paluu käsityön, aistien ja kohtaamisten äärelle
Richard Farman, luova johtaja, Liwlig Sweden
#4 Aistikokemukset nousevat tekoälyn vastavoimaksi
Juuri nyt tekoäly on kaikkialla, ja tapahtuma-alallakin se on ollut käytössä jo vuosia. Tekoälyllä luodut tekstit, kuvat ja videot eivät tunnu aidoilta tai herätä todellisia tunteita. Merkityksestä tyhjän sisällön tulva uuvuttaa ihmisiä. Tekoäly on arvokas työkalu esimerkiksi tuotannossa, logistiikassa ja taloushallinnossa, mutta tyhjän sisällön suoltaminen tulee vähenemään.
Käsillä tekeminen tuntuu aidolta vastapainolta tekoälylle. Tulemme näkemään entistä enemmän käsityötä, taidetta ja käsintehtyjä piirroksia ja kuvituksia. Voimakkaimmat kokemukset syntyvät aidossa vuorovaikutuksessa, kohtaamisissa kasvotusten ja katsoessa silmiin. Siihen tarvitaan kaikkia aisteja: hajua, makua, näköä, kuuloa ja tuntoa. Siksi sensoristen kokemusten merkitys tulee korostumaan.
#5 Offline-tapahtumat lisääntyvät
Huomiostamme on tullut yritysten ja brändien arvokkain pääomaa, josta kaikki kilpailevat. Näyttömme pommittavat meitä tuhansilla ärsykkeillä päivittäin. Se tekee meistä ylikuormittuneempia kuin koskaan.
Jotta pysyy järjissään, on pystyttävä keskittymään siihen, mikä todella merkitsee. Sen selvittämiseksi taas täytyy laskea puhelin hetkeksi kädestään ja olla itsensä kanssa. Siitä on tullut monelle meistä todella vaikeaa.
Puhelimen avulla voi olla missä tahansa, milloin tahansa – paitsi tässä ja nyt. Mutta juuri ”tässä ja nyt” on tärkeintä, sillä vain tässä hetkessä voi tavoittaa sen, mistä minä oikeasti välitän, mikä on tarkoitukseni.
Kysymykset yhteydestä, läsnäolosta ja merkityksestä ovat tapahtuma-alalla tärkeämpiä kuin koskaan. Arjessa häiriöitä ja keskeytyksiä on niin paljon, että syvempien kysymysten äärelle on vaikea pysähtyä. Siksi tapahtumien suunnittelussa pyritään luomaan mahdollisuuksia ihmisille olla yhteydessä itseensä ja sitä kautta toisiinsa. Tulemme näkemään aitoja, analogisia tapahtumia ja digivapaita konferensseja.
#6 Enemmän dialogia monologin sijaan
Konferenssit ovat vuosikymmeniä noudattaneet perinteistä kaavaa: ihmiset matkustavat paikalle, kokoontuvat saliin ja kuuntelevat puhujia, jotka kertovat lavalla, mitä tehdä ja ajatella. Viestintä on yksisuuntaista, ja yleisössä istuvan on helppo avata puhelin, unohtua skrollaamaan ja olla henkisesti aivan toisaalla.
Teemme yhä enemmän tapahtumia, jotka mahdollistavat kaksisuuntaisen viestinnän, enemmän dialogia monologin sijaan. Tapahtuman formaattia kehittämällä voidaan ohjata osallistujien tunnekokemusta haluttuun suuntaan.
Konferenssin ei esimerkiksi tarvitse tapahtua hotellin juhlasalissa. Olemme järjestäneet niitä esimerkiksi ulkona tai vaelluksilla. Viime syksynä järjestimme kolmipäiväisen session omalle tiimillemme luonnon helmassa Ruotsin länsirannikolla. Tapahtuman aluksi kaikki luovuttivat pois puhelimensa, ja keynote-puheenvuoroja oli vain yksi. Se pidettiin täydellisessä pimeydessä. Aistit toimivat niin, että kun yksi aisti on pois käytöstä, muut terävöityvät. Näin osallistujien oli helpompi keskittyä todella kuuntelemaan.
#7 Käsin tekeminen stimuloi aivoja ja yhdistää ihmisiä
B2B-tapahtumien tavoitteena on yhä useammin muuttaa tai kehittää osallistujien käyttäytymistä. Tiedetään, että käsien ja aivojen yhteistyö kehittää tutkitusti ajattelua. Niinpä sisällytämme tällaisiin tapahtumiin myös fyysistä tekemistä, kuten käsitöitä. Kutsuimme esimerkiksi taannoin järjestämäämme tapahtumaan Julia Kalthoffin, joka valmistaa käsityönä kirveitä. Osallistujat veistivät kirveillä voiveitsiä ja lusikoita. Olemme myös valaneet metallia seppien pajalla ja leiponeet leipää.
Emme tee tätä vain huvin vuoksi tai hienon konseptin takia vaan koska tiedämme, että perinteiset käsityöt yhdistävät ihmisiä, aktivoivat aisteja ja stimuloivat aivoja tavalla, johon digitaaliset kokemukset eivät pysty.
Tapahtumien suunnittelu nojaa entistä enemmän käyttäytymistieteisiin ja tutkittuun tietoon siitä, miten ihmiset oppivat asioita, kohtaavat toisiaan, kasvavat ja kehittyvät.
