Nyt tutustumme teatterin ensi-illan taustalla vaikuttaviin osaajiin. Kuka tekee mitä ja missä vaiheessa prosessia? Esimerkkinä on Turun kaupunginteatteri ja sen näytelmä Kunnia.
Isossa teatterissa produktion takana on valtava määrä eri alojen osaajia. Oman panoksensa antavat ohjaaja, vaihteleva määrä tuotantoväkeä, taiteelliset suunnittelijat, näyttelijät, myynti- ja markkinointiosasto, näyttämötiimi kulissien takana sekä katsojista vastaava palvelutiimi.
Näyttelijät keskittyvät. Valot ja äänet odottavat oikeaa hetkeä. Liput on tarkastettu, takit otettu, ennakkomateriaali on valmista. Lämpiössä kahvi kiehuu, kuohuviinit on avattu.
Sitten esirippu nousee.
Pasi Lampelan kirjoittama ja ohjaama draama Kunnia saa ensi-iltansa Turun kaupunginteatterin pienellä näyttämöllä elokuun lopussa. Lampela istuu katsomossa ja jännittää.
”Ensi-ilta on piinallinen kokemus, mutta haluan olla paikalla. Se on moraalinen velvollisuus. Tuntuu, että laiva lähtee ja jään yksin satamaan vilkuttamaan. Kohtaan hylätyksi joutumisen pelkoni, kuolemanpelonkin”, Lampela sanoo.
Tuotantomalli
Isoissa produktioissa puhutaan aina vuosista. Turussa näytelmän teko alkaa kolme vuotta ennen ensi-iltaa. Tuotantopäällikkö Jan Toikan mukaan työtä ohjaa tuotantomalli, jossa on kolme vaihetta: kehitys, harjoittelu ja valmistus.
”Kun kivijalka on vakaa, jää taiteelliselle työlle tilaa ja aikaa”, Toikka sanoo.
Tuotantomallissa puhutaan aikatauluista, henkilöistä, työvaiheista, tiloista ja rahasta. Siitä, miten kaikki loksahtaa kohdilleen. Jokaisen vaiheen lopussa on oma virstanpylväänsä. Ihan viimeisin on ensi-ilta.
Työ alkaa teoksen ja ohjaajan valinnalla, sitten mietitään toteutusta ja tilaa, valitaan näyttelijät. Tuotantopäätös tehdään puolitoista vuotta ennen ensi-iltaa. Sen myötä saadaan budjetti, ensi-ilta, nimi ja taiteellinen työryhmä.
Näytelmä
Ennen ensi-iltaa alkaa olla valmista, tekstiin on tehty pieniä viilauksia pitkin harjoituskautta. Kolme vuotta sitten teksti oli vasta idea Lampelan mielessä.
”Aiheen tarjoaminen on aina seikkailu. Jännittää, saako myytyä aiheen, miten tulee kohdatuksi”, hän sanoo.
Kun Kunnia tilattiin, Lampelalla oli vuosi aikaa kirjoittaa.
Ohjaus
Näytelmä elää aina ensin käsikirjoittajan ja ohjaajan mielissä, tai tässä tapauksessa mielessä. Kun päästään lähemmäs ensi-iltaa, tulee muiden ammattilaisten vuoro astua esiin. Viime ajat näytelmää on harjoiteltu aamusta iltaan kuusi päivää viikossa. On yleisöä, puvut, maskit ja lavastus.
”Tarkkailen, kuuluvatko äänet, näkyvätkö valot, pysyvätkö näyttelijät ytimessä. Täytyy eläytyä joka sekuntiin. Se on todella stressaavaa, päivän jälkeen on fyysisestikin ihan poikki”, Lampela kertoo.
Harjoituskausi alkoi huhtikuun alussa. Ennen sitä Lampela soitti työryhmälle. Se on hänestä aina hieno hetki.
”Seuraavaksi loimme lavastajan kanssa näytelmän maailman. Miljöö on realistinen, mutta mittakaava ja henki tyylitelty.”
Sitten alettiin miettiä valoja, ääniä ja pukuja. Harjoituksia on päivittäin. Ensin luetaan teksti yhdessä, sitten mennään kohtaus kerrallaan. Sitten siirrytään kohti kokonaisuutta. Ohjaaja on mukana aina. Kunnes tulee hetki, jolloin laiva lähtee.
Puvustus
Puvustustyön alussa pukusuunnittelija Anniina Kuula poimii käsikirjoituksesta tyylilajin ja aikakauden ja kysyi ohjaajan toiveet. Sittemmin näytelmää on harjoiteltu roolivaatteissa jo useita kertoja.
Kun harjoituskausi alkoi, Kuula hankki kankaat ja valmiit vaatteet.
”Harjoituksissa katson, kuinka puvut toimivat lavalla ja onko vaihtoihin riittävästi aikaa. Hienointa on nähdä kokonaisuus pukuineen, lavasteineen ja maskeineen ensimmäistä kertaa.”
Kuulankin työ huipentuu, kun esirippu nousee.
”Juuri ennen ensi-iltaa vaatteet huolletaan vielä ja katsotaan, että kaikki on viimeisteltyä. Minun työni loppuu ensi-iltaan, vaikka näytelmän tarina yleisön edessä vasta alkaa”, Kuula kertoo.
Valot ja äänet
Valo- ja äänisuunnittelu on yksi näytelmän tärkeistä osa-alueista. Ne valmistuvat näytelmän ollessa jo kokonaisuus, mutta niitä suunnitellaan toki jo aiemmin. Ennen ensi-iltaa valo- ja ääniteknikot ovat valmiina tekniikan tasanteella yläkatsomossa.
Lavastus
Lavastaja Jani Uljaksen mukaan Kunnian kaltaisen kantaesityksen tekeminen on erityistä, koska esitykselle ei ole aiempaa vertailukohtaa.
”Ensi-illassa nautin esityksestä. Se on työssäni ainoa päivä, jolloin kaikki on valmista, mihinkään ei voi enää vaikuttaa”, Uljas sanoo.
”Ensin etsimme ohjaajan kanssa johtolankoja visuaaliseen maailmaan ja tunnetilaan. Hienoin työvaihe on pienoismallin teko.”
Jani Uljas, lavastaja
Ensi-iltaviikolla tila on vain Kunnian käytössä. Iltaisin on valmistavia harjoituksia. Kun useampaa esitystä harjoitellaan ja esitetään samanaikaisesti, lavastuksia vaihdetaan välillä kesken päivänkin. Kunnian lavastustyö alkoi reilu vuosi ennen ensi-iltaa.
”Ensin etsimme ohjaajan kanssa johtolankoja visuaaliseen maailmaan ja tunnetilaan. Hienoin työvaihe on pienoismallin teko.”
Näyttelijäntyö
Näyttelijä Kirsi Tarvaista ensi-ilta jännittää, mutta onneksi alla on jo muutama koeyleisö ennakkoesityksistä.
”Ensi-ilta on lukkoon lyönti, että tällainen tästä tuli. Yleisön energia kuitenkin kehittää juttua, se syvenee esitys esitykseltä”, Tarvainen kertoo.
Juuri ennen ensi-iltaa näyttelijät keskittyvät suoritukseensa. Takana on harjoituksia, läpimenoja, koeyleisöjä, omaisten näytös. Työrauhan varmistaa myös mediayhteydenottojen keskittäminen pressitilaisuuteen.
Kulisseissa
Juuri ennen ensi-iltaa näyttämöteknikot pystyttävät lavasteet, joita he liikuttavat myös esityksen aikana. Kulisseista löytyvät myös muun muassa järjestäjä-kuiskaaja, tarpeistonhoitaja ja näyttämömestari.
Järjestäjä-kuiskaaja on mukana alusta asti. Hän hoitaa myös aikataulut ja yleisökuulutukset sekä käsikirjoituksen eli plarin jakamisen ja päivittämisen.
Tarpeistonvalmistaja, tarpeistonhoitajat, järjestäjä ja näyttämömestari varmistavat, että kaikki on kunnossa ja toimii sekunnilleen. Tarpeistonhoitaja huolehtii esimerkiksi esityksen tavaroista ja valmistaa siinä syötävän ruuan. Pukija auttaa pukemaan, korjaa ja huoltaa.
Markkinointi
Markkinointi alkoi jo keväällä. Viestintäkoordinaattori Emmi Kantosen mukaan ensin tutustuttiin näytelmään, tekijöihin ja suunnitelmiin. Sitten syntyi näytelmän mainoskonsepti, mainosilme ja kuvausteksti. Mainoskanavia on useita.
Ensi-illan lähestyessä myös markkinointi tiivistyy.
”Teemme käsiohjelman, järjestämme esityskuvauksen, pressitilaisuuden ja kutsumme väen ensi-iltaan”, Kantonen kertoo.
Liput, takit, tarjoilu
Ennen ensi-iltaa valmiina on myös vaatesäilytyksestä, lippujen tarkastuksesta sekä käsiohjelmien, oheistuotteiden ja väliaikatarjoilujen myynnistä vastaava palvelutiimi.
Julkistus ja myynti
Kunnia julkistettiin 24. maaliskuuta. Sen jälkeen myyjillä on ollut noin puoli vuotta aikaa täyttää katsomoa. 31. elokuuta olevan ensi-illan jälkeen myyntiä ja katsojalukuja seurataan viikkotasolla. Syyskuussa luvassa on myös oheistapahtumia, kuten lämpiön Teosavaus.
LUE MYÖS: Pääkirjoitus: Pelkkä kiitos ei riitä – tapahtuma-alalla on painettu kahta kovemmin
Turun kaupunginteatteri
- Turun kaupungin omistama ammattiteatteri.
- Perustettiin vuonna 1946, pitkään Suomen vanhin kunnallinen teatteri.
- Vuodesta 2014 Turun kaupungin omistama osakeyhtiö johtajinaan toimitusjohtaja Arto Valkama ja taiteellinen johtaja Mikko Kouki.
- Toimii teatteritalossa Aurajoen rannalla, jossa on kolme näyttämöä: Päänäyttämö, Pieni näyttämö ja Sopukka.
- Ensi-iltoja vuosittain 5–10, lisäksi useita vierailunäytäntöjä, yhteensä noin 400 esitystä vuodessa.
- Talossa työskentelee vuosittain noin 150–200 ihmistä.
- Katsojamäärä on noin 140 000 ihmistä vuodessa.
