Juttu on osa Eventon Tutkassa-sarjaa, jossa tapahtuma-alan ammattilaiset kertovat inspiraation lähteistään.

Tekoäly on tuonut tapahtumiin tosi paljon mahdollisuuksia nyt, kun eletään nopean mullistuksen aikaa. Tekoäly voi tuoda lisäarvoa siihen, mitä tapahtumayleisö näkee ja mitä siellä tapahtumissa tapahtuu. Sen avulla voi tehostaa myös tapahtuman suunnittelua, toteutusta ja markkinointia.

Olen aina innostunut uusista tuulista. Aina kun tulee joku teknologiaan liittyvä mullistus, innostun niistä. Korona-aikaan mietin, miten voisin auttaa silloisia tapahtuma-alan asiakkaitani, kun koko maa suljettiin. Kaikki alkoivat järjestää webinaareja ja streameja, ja mietin miten etätapahtumia voisi järjestää eri tavalla.

Kesällä 2020 toteutimme yhdessä Yhteismaa ry:n kanssa Illallinen taivaan alla -tapahtuman virtuaalitoteutuksena. Saimme 600 ihmistä verkkoon syömään, jaoimme heidät pöytäryhmiin keskustelemaan, pormestari piti puheenvuoron, ja mukana oli Paleface ja muita esiintyjiä. Ymmärsin, että tässä on mahdollisuuksia aika isoihin asioihin tulevaisuudessakin. Samana vuonna perustin Unien.

Teimme Uniessa aluksi paljon yhteistyötä tapahtumatoimistojen kanssa. Kun tekoäly alkoi tehdä tuloaan, otimme siinä nopeasti pioneerin roolia. Se oli meille vahva erottautumiskeino. Lataamon kanssa kumppanuutemme syveni lopulta niin paljon, että viime syksynä Unie sulautui osaksi Lataamo Groupia, ja nyt toimin Lataamossa AI Design Directorina.

Mihinkään tuotantoon tekoälyä ei pitäisi tuoda vain tekoälyn takia, vaan siitä pitää aidosti olla jotain hyötyä. Tekoälystä voi esimerkiksi olla tosi paljon apua tapahtuman sanoman tiivistämiseen. Sillä on mieletön kyky tehdä yhteenvetoja tapahtumista, joissa on paljon puheenvuoroja tai vaikka viestiseinä. Ideana ei ole se, että tekoäly tekee jotain, vaan se, että sillä parannetaan tapahtuman sanoman vaikuttavuutta. Tämä vaikuttaa tapahtumakokemukseen, asiakasuskollisuuteen ja jälkimarkkinointiin.

Eräässä asiantuntijatapahtumassa noin tuhannen osallistujan ideat syötettiin tekoälylle, joka analysoi ne. Sitten se loi niistä kollektiivisen vision, jonka se esitteli tarinallisena 2,5 minuutin videona. Siinä yhdistyi hienosti viihteellisyys ja hyöty. Toisessa tapahtumassa osallistujien pöytäkeskustelut nauhoitettiin täsmämikrofonilla, ja tekoäly analysoi puhetta reaaliaikaisesti ja tuotti juontajille lisäkysymyksiä ja uusia ajatuksia, jotka inspiroivat jatkokeskustelua.

Tekoälyä on myös onnistuneesti kokeiltu esimerkiksi tapahtumajuontajan työparina sekä paneelikeskustelun osallistujana. Se voi esimerkiksi ottaa vastaan yleisökysymyksiä, analysoida niitä ja kirvoittaa lisäkeskustelua lavalla. Se ei kuitenkaan tule korvaamaan ihmistä.

Tekoäly ei vie työpaikkojamme, vaikka niin pelotellaan. Sen sijaan työpaikan voi viedä ihminen, joka osaa käyttää tekoälyä. Kaikkien ei tarvitse opiskella tekoälyä syvällisesti, mutta rehellinen kiinnostus ja ymmärrys sen mahdollisuuksista riittävät. Kun ymmärtää tekoälyn lainalaisuuksia, luovuuden ja hyötyjen maailma on täysin auki. Sen avulla ihminen, joka ei esimerkiksi osaa piirtää tai kärsii tyhjän paperin kammosta, voi luoda mitä tahansa.

Tekoäly ei ole tapahtumien tulevaisuutta, vaan sen pitäisi olla tapahtumien nykyisyyttä. Silti sitä hyödynnetään varsin harvoin. Vähitellen siitä tulee osa meidän työkalupakkia. Tekoäly tulee säästämään valtavan paljon aikaa ja rahaa, mutta tuo myös mahdollisuuksia tehdä asioita isommin ja hienommin.

---

---