Sain ahaa-elämyksen. Inspiroiduin. Lamppu syttyi pään päälle. Syntyi oivallus. Näin ihmiset tavallisesti puhuvat käänteentekevistä hetkistä luovassa prosessissa. Jotakin tapahtuu heille, ja sitten se on menoa.

Luovuus ja ihmisen ajattelu ovat aina kiinnostaneet tutkija Asta Raamia. Kun Raami opetti Aalto-yliopistossa, hän huomasi, että luovasta ajattelusta puhumiseen ei ole sanoja. Ja ilman sanoja on vaikea ymmärtää, mistä ilmiössä on itse asiassa kyse.

”Länsimaisessa tieteessä on hyvin puutteellisesti käsitteitä ja teorioita, jotka kuvaisivat ihmismielen luovia ulottuvuuksia. Ihmisen mieli on kuin kerrostalo, ja luova ajattelu ja vaativa ongelmanratkaisu sijaitsee ylimmissä kerroksissa. Miksi käytämme vain alimpia kerroksia, vaikka kaikki taika tapahtuu siellä ylimpänä?”

Luovuus toi Raamin pian intuition äärelle. Hän havaitsi, että ne opiskelijat, jotka pokkasivat palkintoja ja menestyivät työssään, ajattelivat erityisellä tavalla – he käyttivät paljon intuitiota. Raami alkoi tehdä väitöskirjaa intuition käytöstä osana luovaa prosessia ja ongelmanratkaisua. Tutkimuksen aikana hän selvitti, mitä intuitio on, mitä se ei ole ja miten taitoa voi kehittää. Tässä jutussa Raami kertoo, miksi intuitio on avain kiinnostavampiin työtehtäviin, korkeampaan palkkaan ja parempiin työtuloksiin.

”Työelämässä ongelma on, että useimmiten vain rationaalisesti perusteltua tietoa pidetään luotettavana.”

1. Noloa hörhöilyä vai kilpailuetu?

Intuitiolla on huono maine – hyvästä syystä. Kun arkikielessä puhutaan intuitiosta, puhutaan kaikesta ja ei mistään. Intuitio menee sekaisin mutun, fiiliksen ja tunteen kanssa. Ehkä juuri sen vuoksi sille on helppo viitata kintaalla.

”Sitä ei ole ainoastaan sivuutettu länsimaisessa ajattelussa, vaan intuitiivinen ajattelu on leimattu vähempiarvoiseksi hörhöilyksi. Sitä se ei ole. Intuitio muodostaa yhdessä päättelyn kanssa koko ajattelumme perustan.”

Työelämäkonsulttien kuulee usein puhuvan ihmismielen ”systeemi ykkösestä” ja ”systeemi kakkosesta”. ”Systeemi ykkönen” on intuitio: tiedostamattoman ajattelun järjestelmä. Se on nopea ja automaattinen ajattelun systeemi. ”Systeemi kakkonen” taas on rationaalisuutta: hidasta, analyyttistä ja ponnistelua vaativaa. Systeemit toimivat loistavasti yhteen, ja ihminen tarvitsee molempia.

”Intuitio ja tietoinen ajattelu ovat eri tavoin luotettavia järjestelmiä. Työelämässä ongelma on, että useimmiten vain rationaalisesti perusteltua tietoa pidetään luotettavana. Jos vaikkapa asiantuntijalle tulee jostain työpaikan päätöksestä huono gut feeling, kannattaa pysähtyä miettimään, mistä on kyse, vaikka sitä ei osaisi heti perustella. On yritykselle kilpailuetu, että hyödynnetään ajattelun kaikkia osa-alueita.”

Kyse ei ole siis välttämättä vain asiantuntijan muutosvastarinnasta vaan siitä, että kaikki kehon ja havainnointikykymme vuosien varrella keräämä tieto ei yksinkertaisesti mahdu tietoiseen mieleemme. Raamin mukaan erityisen tärkeää on, että intuition tuottamia ajatuksia jaettaisiin työporukassa.

”Jos sanoo toiselle, että mulla on tästä huono tai hyvä tuntuma, ja toisella on herännyt sama ajatus, voidaan olla jonkun tosi olennaisen oivalluksen äärellä, joka osataan järjellä selittää vasta myöhemmin.”

2. Mutuilua vai lahjomatonta datankeruuta?

Intuitiota sanallistetaan usein tunteita kuvaavilla sanoilla, mutta kyseessä ei ole tunne. Itse asiassa voimakkaat tunteet ovat usein intuitiivisen ajattelun ja ongelmanratkaisun tiellä.

”Hyvä esimerkki on, että ihminen ei tee esimerkiksi vastarakastuneena tai hyvin peloissaan fiksuja päätöksiä, koska tunteet häiritsevät havainnointikykyä. Jos tulee impulssi mennä täysillä eteenpäin jonkun villin idean kanssa, niin ennen toteuttamista kannattaa kuitenkin ensin hengitellä ja rauhoittaa mieli.”

Intuition käyttö ei siis ole holtitonta toimintaa. Mutta mistä tietää, voiko intuitioon luottaa? Eikö epämääräisiin aavistuksiin nojaaminen ole riskialtista? Raami kertoo, että luovassa työskentelyssä ja asiantuntijoiden vaativassa ongelmanratkaisussa intuitioon nojaavalla työskentelyllä on ollut ”jopa ylivertaisia tuloksia”. Tällä hän viittaa siihen, että monet keksinnöt, tieteelliset läpimurrot ja taideteokset ovat tutkitusti syntyneet intuitioon nojaten. Tavallisempaa on kuitenkin, että parhaimmat tulokset syntyvät intuitiota ja tietoista ajattelua yhdistämällä.

Raamin mukaan intuition luotettavuutta voi kuitenkin arvioida. Jos työkaveri heittää ilmoille kylmiä väreitä nostattavan idean, on syytä valpastua – saatetaan olla jonkin uuden äärellä.

”Ihminen ei ole vain keho ja mieli, vaan meillä kaikilla on kehomieli. Jos työkaverin ajattelu synnyttää kehossa reaktioita, se on kiinnostavaa, koska kehomieltä ei voi manipuloida tai lahjoa. Olemme siis töissä koko kehollamme, silloinkin kun on kyse ajatustyöstä.”

Raami on itse erityisen kiinnostunut intuition luotettavuudesta. Karkeasti voisi sanoa, että mitä kokeneempi ammattilainen, sitä enemmän intuitioon voi luottaa. Intuitio on konkarille ikään kuin tiedostamaton tietopankki, josta voi tilanteen vaatiessa ammentaa informaatiota.

”Jos kokenut lääkäri katsoo potilasta, hän vertaa tätä mielessään tuhansiin aiempiin potilaisiin, vaikka ei tietenkään selaa niitä kaikkia tietoisessa mielessään läpi. Lopulta ratkaisu pulpahtaa hänen mieleensä jostakin – se on aika arkinen esimerkki siitä, miten intuitio toimii.”  

LUE MYÖS: Miten mittaat tapahtumasi onnistumista? Ammattilainen, ota termit ja ajatusmallit haltuun

”Ihminen ei ole vain keho ja mieli, vaan meillä kaikilla on kehomieli.”

3. Avain radikaaleihin ratkaisuihin

Raamin mukaan kuka tahansa voi kehittää omaa intuitiivista ajatteluaan – myös ihminen, joka ei koe olevansa pätkän vertaa intuitiivinen. Olennaista on tunnistaa, että minunkin työuralleni ja elämääni mahtuneet kokemukset ja havainnot ovat tallentuneet tiedostamattomaan mieleen, ja niitä on mahdollista tuoda tietoiseen mielen hyödynnettäväksi.

”Ensimmäinen askel on, että kun huomaat ajattelevasi, että tuolta voisi löytyä ratkaisu tai nyt kaikki ei ole kunnossa, pysähdyt kuuntelemaan itseäsi.”

Raamin mukaan erityisen otolliset olosuhteet intuitiiviselle ajattelulle on silloin, kun olo on turvallinen ja rentoutunut. Sängyssä, kävelyllä tai suihkussa, tai missä vain paikassa, jossa ajatus pääsee virtaamaan vapaasti. Raami sanoo, että intuitiivisuus mielletään usein naisten ominaisuudeksi. Naisten ja miesten mieli toimii kuitenkin perusperiaatteiltaan samalla tavalla.

”Saattaa olla, että naisilla on yleisesti ottaen ajattelussaan enemmän empatiaa ja joustavuutta, ja kenties parempi yhteys omaan kehoonsa. Nämä asiat korreloivat positiivisesti intuitiivisuuden kanssa. Intuitio ei kuitenkaan ole sukupuolikysymys. Esimerkiksi haastattelemani miespuoliset huippuasiantuntijat hyödyntävät lähes poikkeuksetta intuitiota.”

Raamin mukaan intuitiota kehittämällä voi saada tulevaisuudessa mielenkiintoisempia työtehtäviä, parempaa palkkaa ja uudenlaisia työnkuvia. Tekoäly voi jo nyt kirjoittaa briljantin markkinointitekstin, mutta sille ei voi opettaa intuitiota, koska koneella ei ole tiedostamatonta mieltä.

”Kone voi sanoa error, mutta se ei osaa toistaiseksi päätellä, mistä jonkin epämääräisen ilmiön merkitykset ja epäsopivuudet johtuvat. Ihminen pystyy tähän intuition avulla, ja sen avulla voidaan synnyttää radikaaleja ratkaisuja, kunhan uskalletaan ajatella loppuun asti.”

---

---