”Tällä kohdalla oli bäkkäri ja tuossa edessä lava, joka avautui puistoon kohti Hämeenkatua.”
Jussi Santalahden pää pyörii ja kädet käyvät Koskipuiston pohjoispäässä lähellä Koskitalon parkkipaikkaa. Into kertoo, että ollaan mieluisten muistojen äärellä.
Paikassa sijaitsi pääesiintymislava, kun kaikkien aikojen ensimmäinen Tammerfest vuonna 1995 järjestettiin.
”Tämähän on hieno paikka. En yhtään ihmettele, että bändit ja yleisö viihtyivät”, muistelee nyt 61-vuotias Santalahti Tamperelaisen haastattelussa.
Nostalgiakäynnin taustalla on se, että ensimmäisestä Tammerfestistä vuonna 1995 tulee tänä vuonna täyteen 30 vuotta.
Tampereelle vuonna 1985 kone-DI-opintojen perässä muuttanut turkulainen oli jo kolmekymppisenä ensimmäisen Tammerfestin aikaan mittavan uran tehnyt tamperelaisen musiikin monitoimimies, joka muun muassa buukkasi bändit Tullikamarille, toimi Alivaltiosihteerin ääniteknikkona ja soitti bassoa Ramones-henkistä punkia esittäneessä Pojat-yhtyeessä.
Silti vuosituhannen vaihteen tienoilla Santalahti oli tamperelaisille ennen kaikkea Mr. Tammerfest. Hän oli kaupunkifestivaalin vetovastuussa ensimmäiset 11 kertaa vuoteen 2006 saakka.
”Olinhan minä ulospäin Tammerfestin kasvot. Lisäksi pidin huolta sen jatkuvuudesta ja perinnöstä”, tiivistää Santalahti panoksensa.
Tammerfestin isyyttäkään hän ei kiellä, vaikka tapahtuman esikuva löytyi Turusta ja alkuvuosina vastuuta jakoi tiivis ydinporukka.
Santalahden lisäksi Harri Rantala, Tuula Syrjä, Sami Borgenström ja Niko Airaksinen olivat kaikki työskennelleet Turussa vuonna 1988 ensimmäistä kertaa järjestetyssä Down by the laituri -kaupunkitapahtumassa.
”Ideana oli samanlainen kaupunkifestivaali, jossa tunnettujen esiintyjien keikkoja järjestetään kaupungilla eri puolilla keskustaa erilaisissa paikoissa , kuten puistoissa ja klubeilla.”
Tammerfestiä pyörittämään perustettiin Tampereen Kesäjuhlat ry. Santalahden mukaan Tammerfest oli alkuvuosina ennen kaikkea kaupunkifestivaali. Koskipuistossa pidettiin ilmaiskonsertti ja klubien keikoille myytiin erillisiä lippuja, mutta tapahtuman henkinen päätuote oli Tammerfest-passi, jolla aukeni sisäänpääsy kaikille keikoille.
Keikkakansa kiersi Tampereen kaduilla kartat kädessään. Kartoille oli myös valmiiksi suunniteltu järjestäjien omia reittiehdotuksia keikalta toiselle kiertämiseen.
”Alkuvaiheessa tämä oli meille enemmän kulttuurityötä ja huvia. Kun homma lähti pyörimään, pystyi maksamaan jo palkkaakin.”
Kaupunki antoi tukea
Tammerfestin päälava siirtyi muutaman kesän jälkeen Ratinan stadionille ja Ratinanniemeen. Vuosien varrella pääareena on ollut myös Vuolteentorilla ja Keskustorilla ennen kuin pääpaikaksi vakiintui jälleen Ratinanniemi reilut kymmenen vuotta sitten.
Santalahti on erityisen iloinen siitä, että Tampereen ravintolat ja keikkapaikat lähtivät alusta saakka mukaan kaupunkifestivaaliin. Jo ensimmäiseen Tammerfestiin mukaan lähtivät muun muassa Manserockin kivijalkoihin kuuluvat Tullikamari, Yo-talo ja I-klubi.
”Iltaklubit olivat jo ensimmäisinä vuosina loppuunmyytyjä. Se oli meille valtava juttu. Koskipuiston ilmaiskonsertti oli myös heti positiivinen kokemus.”
Tammerfestin ilmaistarjonnan mahdollisti pitkään Tampereen kaupungilta saatu avustus. Santalahden mukaan ilman tukea koko tapahtumaa ei olisi järjestetty.
”Silloinen kulttuurijohtaja Lassi Saressalo uskalsi lähteä kaupungin puolesta mukaan. Teimme silloin pioneerityötä ja loimme käytännöt ja toimintatavat kaupunkifestivaalin järjestämiseen yhteistyössä kaupungin kanssa.”
Tampereen keskustaan joka kesä kymmeniä keikkoja ja kymmeniätuhansia Tammerfest-vieraita tuoneen tapahtuman vetäminen ei ollut pieni urakka. Vuonna 2006 Santalahti päätti vetäytyä Tammerfestin taustalta.
”Perhettä oli tullut ja käytännössä koko kesä- ja heinäkuut menivät Tammerfestien kanssa”, selittää Santalahti.
Tammerfest Oy:n uudeksi nokkamieheksi lähti Yo-talon Timo Isomäki, joka toimi promoottorina vuoteen 2021 saakka.
Santalahti jatkoi vielä 2010-luvun alussa tiukasti musiikkibisneksessä muun muassa raskaan musiikin festivaali Sauna Open Airin vetäjänä ja Ratinan stadionkeikkojen järjestäjänä.
Sauna Open Airin huonosti mennyt kesä 2013 kaatoi Santalahden tuotantoyhtiö Partysan Productionin konkurssiin. Pakkahuoneen päivähypyt -tansseja hän järjesti koronavuosiin saakka.
”Tammerfestin kautta tulleet kontaktit auttoivat uralla eteenpäin. Tammerfestistä käteen jäi valtavasti muistoja ja toimeentulo perheelle vuosiksi.”
Kutsu jää käyttämättä
Vetovastuun jätettyään Santalahti ei ole Tammerfest-muistojaan tapahtumassa verestellyt.
Vuonna 2018 Sanoma-konsernin Nelonen Media Liven omistukseen ja festarisalkkuun siirtynyttä Tammerfestiä ei tapahtuman isän mukaan enää tunnista alkuperäiseksi kuin nimestä.
Kun Tammerfestin alkuperäinen tavoite oli levittää erilaisia live-keikkoja kaupungille, on tapahtuman pääpaino siirtynyt yhä enemmän Ratinanniemen porttien taakse.
”Eihän sitä vanhempi kaartikaan samaksi tunnista. Meidän tavoitteenamme oli nimenomaan kaupunkifestivaali. Nyt samat artistit esiintyvät vuodesta aitojen takana. Suhde nykyiseen festivaaliin on etäinen.”
Kutsu juhla-Tammerfesteille on tapahtuman isälle toki tullut, mutta se jää käyttämättä.
”Meillä on silloin muita suunnitelmia.”
Elantonsa Santalahti on viime vuodet hankkinut sähköasentajana. Keväällä käteen tulivat myös diplomi-insinöörin paperit 40 vuotta opintojen aloittamisesta. Tammerfest-vuodet ovat olleet hänen mukaansa hyödyksi vielä uudellakin alalla.
”Asiakaskohtaamiset ja ennen kaikkea aikatauluttaminen ovat sellaisia, joista nykyisessäkin työssä vielä paljon hyötyä.”
Lue myös: Promoottori Pietu Sepponen innovoi uutta ja tuo jopa kesäfestarit keskelle talvea
