Juttusarjassa tulevaisuuden tekijät kertovat itsestään ja urasuunnitelmistaan. Vuorossa on 19-vuotias vastavalmistunut kokki Samuli Brunnila Tampereelta.

Minut innosti ravintola-alalle

Olin kahden vaiheilla, lähdenkö autoalalle vai ravintola-alalle. Ajattelin, että on kivempi pitää autot harrastuksena ja mennä kokkina töihin. Varsinainen polte alaa kohtaan syttyi, kun pääsin Tampereelle Finlaysonin Palatsille harjoitteluun. Siellä polte on noussut ainakin kymmenkertaisesti. Inspiroi, kun näki, kuinka hyvin siellä tehtiin ruokaa ja kuinka kokeneemmat kokit pystyivät vastaamaan kysymyksiini silmänräpäyksessä. Halusin itsekin oppia yhtä hyväksi kokiksi.

Haen inspiraatiota

Haluaisin joskus oman ravintolan, että pääsisin toteuttamaan omia visioitani. Palatsista olen saanut paljon ideoita sitä varten. Siellä opin myös, että kannattaa hankkia kokemusta erilaisista keittiöistä. Tällä hetkellä olen töissä Murikanrannassa Tampereella. Menin sinne oppimaan buffetlinjastopuolta, kun Palatsissa tehtiin à la cartea. Haluan kovasti nähdä erilaisia keittiöitä ja oppia niistä. Kävimme koulun kautta viikon reissulla Ranskassa tutustumassa myös ranskalaiseen keittiöön.

Suurin haasteeni

Minulla on jonkinasteinen keskittymishäiriö, joten rohmuan helposti vähän liikaa tekemistä kerralla ja aloitan ne kaikki samaan aikaan. Siitä olen koittanut oppia pois.

Lue myös: Suomen palkituin sommelier Samuil Angelov: Ravintolatyössä ADHD voi olla valtava voimavara

Koulutuksen paras anti

En ole ollut mikään merenelävien ystävä, mutta nyt olen huomannut, että niistä saa oikeasti tosi hyviä, kun vaan tekee kunnolla. Olen oppinut, että niistäkin ruoista, joista ei välttämättä tykkää, saattaa tykätäkin, kun tekee itse.

Inspiroin muita

Koitan parhaani mukaan inspiroida myös muita, vaikka olen usein keittiössä se, jolla on kaikista vähiten kokemusta. Tsemppaan ja koitan auttaa työkavereitani parhaani mukaan.

Esikuva, jota ihailen

Minulla on ennemminkin mentori. Finlaysonin Palatsissa työharjoitteluani ohjasi keittiömestari Mika Hellsten. Hän on tsempannut minua tosi paljon tämän lyhyen kokkiurani aikana. Olen kuullut, että joissain harjoitteluissa ei pääse tekemään kovinkaan paljon asioita, mutta Mika päästi tekemään paljon kaikenlaista. Hän on opettanut minulle todella paljon, ja siitä on ollut tosi paljon apua.

Kerron muille ravintola-alasta

Kaverini ihmettelevät, miten kokkialalla voi olla niin raskasta kuin puhutaan. Olen kertonut, ettei se ole samanlaista kuin kotona jonkun makaronilaatikon tekeminen. Voi joutua esimerkiksi kantamaan painavia gn-pakkeja edestakaisin ja tiskaamaan kuumassa ja hiostavassa huoneessa, joten kyllä se voi helposti uuvuttaa. Toisaalta keittiössä kaikki ovat tosi mukavia toisilleen ja asioista puhutaan suoraan. Kun onnistuu jossain, saa kehuja ja siitä tulee tosi hyvä fiilis.

Lue myös: Ravintola-ammattilaisilta suorat sanat alan ummehtuneesta työkulttuurista – ”En syytä ketään, joka ei ole uskaltanut pistää vastaan”