Vaikka ravintola-alasta puhutaan usein negatiivissävytteisesti ja sitä saatetaan pitää läpikulkualana, Haaga-Helian ammattikorkeakoulun tutkimus kertoo alalla työskentelevien viihtyvän työssään. Tutkimukseen vastasi yli tuhat majoitus-, ravintola- ja matkailualalla työskentelevää ja siinä selvitettiin ravintola- ja majoitusalan henkilöstölle merkityksellisimpiä seikkoja työntekijäkokemuksen näkökulmasta.
Alalla työskentelevien parissa tärkeimmiksi asioiksi koetaan hyvä työilmapiiri, yksilöllisyyden mahdollisuus ja työaikojen joustavuus. Myös asiakkaiden ilahduttaminen ja asiakaspalvelu ovat merkityksellistä alalla työskenteleville, samoin monipuolisuus työtehtävissä. Oman työpaikan kohdalla nähdään, että parhaiten näistä tärkeistä arvoista toteutuu työilmapiiri, asiakaspalvelu, monipuoliset työtehtävät, työn mielekkyys sekä yksilöllisyys, eli se että työpaikalla saa olla oma itsensä.
Kehityspuolella nähdään useita seikkoja työmielekkyyden parantamiseksi, joista tärkein on palkkataso. Lisäksi parantamista tutkimuksen mukaan tarvitsevat toimiva esihenkilötyö ja työntekijän kehitys- ja uramahdollisuudet.
Johtamisen tärkeimmiksi asioiksi koettiin tutkimuksessa tasapuolinen kohtelu, läpinäkyvyys, avoimuus ja työntekijöiden kuuntelu. Johtamisen toteutumisessa parhaiten katsottiin toimineen tiimihengen luominen, tasapuolisuus ja työntekijöiden kuuntelu. Enemmän toivottiin palautteen antamista ja jatkoperehdytystä, joihin halutaan nimenomaan säännöllisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Alalla koettiin esihenkilön suoran palautteen antamisen perinteen puuttuvan, mutta osaksi sitä paikkaa luultavasti asiakaspalaute.
Unelmien työpaikaksi vastaajat kokevat työn, missä palkka ja edut ovat hyvät, työntekijöistä välitetään ja heitä kuunnellaan, johtaminen on suunnitelmallista ja ammattimaista, viestintä avointa ja työpaikalla on kannustava ilmapiiri sekä yhdessä tekemisen meininki. Tämä mukailee yleistä mielipidettä unelmien työpaikasta, joten alalla pääsääntöisesti arvostetaan samoja asioita kuin työpaikoilla yleensä.
Ravintola- ja majoitusalaa pidetään usein läpikulkualana, mutta vastaajien parissa yli 80 prosenttia työntekijöistä ei ole vaihtanut alaa. Se vajaa kaksikymmentä prosenttia, jotka tulevat muualta, tulevat pääosin sosiaali- ja terveyspalveluista tai kaupan alalta. Varsinkin henkisesti kuormittavalla sote-alalla työskentelevät miettivät alanvaihtoa, ja ravintola-ala koetaan sopivana vaihtoehtona.
Suurin osa vastaajista näkee tulevaisuutensa alalla valoisana. 76 prosenttia aikoo työskennellä ravintola-, matkailu- ja majoitusalalla vielä vuoden kuluttua ja 60 prosenttia vielä kolmen vuoden kuluttuakin. Jos muualle ollaan siirtymässä, kiinnostavia aloja ovat asiantuntijapalvelut, kaupan ala, virkistys – ja viihde- sekä koulutusala. Muille aloille siirtymisessä kiinnostaa varsinkin parempi palkkaus ja edut, työajat sekä työpaikan varmuus. Vaikka 68 prosenttia vastaajista on hyvin ylpeä alastaan, ravintola-, matkailu- ja majoitusalaa ei suositella ystäville. Vain 23 prosenttia pitää alan arvostusta hyvänä. Se on huolestuttava kehitys työvoimahaasteiden ollessa alan yksi keskeisimpiä uhkia.
LUE MYÖS: Ravintolakonkari kertoo avoimesti palkastaan – Kari Hiltunen on asettanut työlleen minimihinnan
LUE MYÖS: Pitäisikö ravintola-alalla ottaa taas käyttöön prosenttipalkka? Tekijäpula on valtava ongelma
Tutkimus on osa Haaga-Helian ammattikorkeakoulun Vetoa ja pitovoimaa MaRaMa -hanketta, jonka tavoite on tukea ja kehittää työntekijäymmärrystä matkailu-, ravintola- ja majoitusalalla. Samalla halutaan luoda työkaluja tutkimuksen tuloksia hyödyntäen. Tutkimus selvittää työntekijäkokemuksen merkitystä alalle, koska työvoiman saatavuushaasteiden myötä työntekijäkokemuksen merkitys yritysten kilpailukykytekijänä on kasvanut. Tutkimuksen aineisto perustuu 22 yrityksen ja yli tuhannen työntekijän haastatteluun, joissa oli mukana sekä johdon, esihenkilöstön että työntekijöiden edustajia.
