Airi Kalliolla, 70, on käsissään kunnianhimoinen ja haastava projekti. Kunnostettavana on 184 vuotta vanha ravintola Kaisaniemi, joka pitää rakentaa lähestulkoon uudelleen. Yleisölle historiallinen helsinkiläisravintola on tarkoitus avata vielä tämän vuoden puolella.
Ravintola Kaisaniemi oli Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut ravintola, kunnes se sulki ovensa tammikuussa 2019. Airi Kallion perheyritys osti sen kunnostettavakseen huhtikuussa 2021. Pahasti ränsistyneen rakennuksen remontissa on riittänyt ongelmia jokaiselle päivälle, ja budjetti on ylitetty ajat sitten.
Ensikosketuksen vanhojen kiinteistöjen restaurointiin Kallio sai vuonna 1981, kun hän osti ja kunnosti 1700-luvulla rakennetun talon ja sisäpihan Porvoon Välikadulla. Pari vuotta myöhemmin samasta pihasta tuli myyntiin isompi talo, jonka yläkertaan Kallio teki perheelleen kodin ja perusti samalla Porvoon Restauroinnin. Kodin alakertaan avattiin Tee- ja kahvihuone Helmi.
Kallio on palauttanut vanhaan loistoonsa myös 1800-luvun lopulla rakennetun kylpylä-ravintola Kappelin Loviisassa. Restaurointi tuotti 65 kuorma-autollista rakennusjätettä ennen kuin Kappelissa päästiin taas nauttimaan skonssibrunsseja historiallisessa ympäristössä.
”Raha ei voi olla pääasia”
Kallion yritys on tehnyt voittoa läpi vaikeiden koronavuosien, ja sen liikevaihto on lähes miljoona euroa. Ravintola Kaisaniemen restauroinnin poistot vuonna 2022 veivät tulosta lievästi pakkaselle.
Menestys tuntuu suoranaiselta ihmeeltä, kun liiketoimena on pyörittää ja entisöidä uuteen loistoon entisiä, lähes purkukuntoon ränsistyneitä kahvila-ravintoloita.
Mikä saa jo vuosia sitten virallisen vanhuuseläkeiän ohittaneen Airi Kallion jatkamaan yrittämistä? Ja miten ihmeessä hän onnistunut tekemään kannattavaa liiketoimintaa ravintoloista, jotka soutavat kaikkia ajan trendejä vastaan?
”Intohimo kaikkeen vanhaan ja kauniiseen”, Kallio vastaa.
Kallio ei voisi kuvitella itseään tavalliseksi ravintolayrittäjäksi. Kun hän ostaa ränsistyneen ja lähes purkukuntoisen kiinteistön, hän tekee sen puhtaasti vaistoonsa luottaen, ilman kuntokartoituksia ja kosteusmittauksia.
”Pitää vain luottaa intuitioon. Eivät tällaiset yli satavuotiaat kohteet ole excel-projekteja. Raha ei voi olla pääasia.”
Miten saat asiakkaan palaamaan?
Kallion kahvila-ravintolat Itä-Uudellamaalla ovat jo käsite. Porvoossa ja Loviisassa vieraileville turisteille ne ovat nähtävyyksiä, joissa pitää ehdottomasti käydä. Markkinointiin riittävät viestiä eteenpäin vievät tyytyväiset asiakkaat ja sosiaalinen media.
”Se on meille A ja O, että asiakkaamme ottavat itse kahviloissamme kuvia ja videoita ja postaavat niitä”, Kallio sanoo.
Lehtimainontaa Kallio ei juurikaan tee, koska liiketoiminta ei perustu tarjouksiin tyylillä ”osta kaksi, maksa yhdestä”.
”Meidän tilamme ovat niin arvokkaita ja kalliita jo itsessään, että meillä käyntiä voi verrata museovierailuun, jossa muu tarjoilu tulee ikään kuin lisänä.”
Kallion henkilökohtainen läsnäolo kahviloissaan tuo tuttuuden tunnetta varsinkin kanta-asiakkaille. Tee- ja kahvihuone Helmen tunnelmaa ei voi saavuttaa ketjukahvilassa.
”Asiakkaat tulevat tavallaan kyläilemään meillä. Näitä uudelleen ja uudelleen meille tulevia kanta-asiakkaita on jo kolmannessa sukupolvessa. Kuka tahansa käy kerran, mutta heidän palaamisensa vaatii kahvila-ravintolalta enemmän. Vain kymmenen prosenttia asiakkaistamme Loviisassa ja Porvoossa ovat paikallisia, loput ovat ulkopaikkakuntalaisia ja ulkomaalaisia turisteja”, Kallio kertoo.
Mannerheimin salaovi
Kaikissa restaurointikohteissa on menty talo edellä. Tämän jälkeen vasta tulee liiketoiminta, jolla investointi maksetaan.
”Vanhan talon korjaaminen itsessään ei ole se juttu. Tärkeämpää on sen huolto ja ylläpitäminen sekä liiketoiminnan brändin rakentaminen, mihin menee varmaan se 40 vuotta. Silloin tietää aina, että saa omansa pois.”
Kallio korostaa paitsi intohimon ja vaiston myös tarinoiden merkitystä, kun yrittäjä lähtee kunnostamaan ikivanhoja ravintolakiinteistöjä ja tekemään niissä liiketoimintaa.
”Tarinoita pitää ehdottomasti olla. Itse luen aina kaiken, mitä näistä kohteista on kirjoitettu. Jos näitä paikkoja johdettaisiin pelkät numerot edellä, silloin tapettaisiin seinien sisään historian aikana kätkeytyvät tarinat”, Kallio sanoo.
Ravintola Kaisaniemen kabinetissa J.V. Snellman suunnitteli Suomen markan. Myös marsalkka Mannerheim kuului ravintolan asiakaskuntaan. Marskin kabinetissa on salaovi, josta hän muiden vieraiden huomaamatta saattoi poistua ravintolasta. Loviisan Kappelissa oli soittanut Sibeliuksen sisarusten Lovisa-trio: triossa soittivat itse Jean ”Janne” Sibelius sekä sisko Linda ja veli Christian.
Ravintola Kaisaniemen Kalliot avaavat uudella nimellä Cajsan Helmi. Nimenvaihdolla Kallio haluaa kunnioittaa ravintola Kaisaniemen perustajaa, Catharina ”Cajsa” Wahllundia (1771–1843).
Cajsan Helmestä tulee hienostunut mannermainen kahvila-ravintola, kaikkea muuta kuin pihvi- ja kaljapaikka. Puretun kaljaterassin tilalle tulee villi vanhan ajan puistopuutarha, jossa istutaan siellä täällä vanhoissa tuoleissa ja pöytien äärellä kuin vanhan ajan herrasväki ja ylioppilaat.
”Ei ole järkeä lähteä kilpailemaan Helsingin ydinkeskustan 140–150 ravintolan kanssa. Cajsaan tullaan eläytymään historiaan, tarjoilut ovat osana kokonaisuutta”, Kallio sanoo.
Paitsi intohimoa ja vaistoa, tarvitaan vanhojen ravintoloiden entisöimiseen ja johtamiseen kärsivällisyyttä.
Lehmänhermoja tarvitaan paitsi rakennustöiden haasteisiin myös tämän päivän EU-määräysten noudattamiseen. Cajsan Helmeenkin on tehtävä moderni ilmastointi, ja vanha öljykattila tekee tilaa biodiesel-lämmitykselle.
”Vaikka Cajsakin on erityissuojeluksen alainen kiinteistö, sen korjaamisessa pitää täyttää samat vaatimukset kuin uudisrakentamisessa”, Kallio sanoo.
Kallio arvelee, ettei kukaan normaali mukavuudenhaluinen ihminen lähtisi toteuttamaan samoja projekteja kuin hän.
”Jokainen päivä edessä on väistämättä uusi ongelma, ja se on aina syy herätä uuteen aamuun. Olen kuin vuorikiipeilijä. Aina pitää olla vähän korkeampi huippu, joka täytyy saavuttaa.”
Airi Kallio
- Valmistui restaurointimaalarimestariksi vuonna 1979
- Toiminut restaurointi- ja kahvilayrittäjänä vuodesta 1983
- Työskentelee edelleen ajaen päivittäin Porvoosta Loviisaan ja Helsinkiin
- Inspiroituu taiteesta ja antiikista
Kuvia Cajsan Helmen työmaalta:
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Yllä: Timo Porthan ikuisti Airi Kallion Helsingissä ravintola Cajsan Helmen työmaalla. Pääset seuraavaan kuvaan painamalla väkästä kuvan reunassa. Voit katsoa kuvat myös Instagramista.
Suojelumerkintä sallii myös muutoksia
Arkkitehti Hanna-Leena Rissanen Helsingin Rakennusvalvonnasta korostaa, että suojelukohteen korjausrakentajan on perehdyttävä korjattavan rakennuksen historiaan.
Asemakaavan suojelumerkintä ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että rakennukselle ei saa tehdä mitään.
”Ennakkoneuvotteluissa korjausrakentajan ja kaupunginmuseon tai museoviraston kanssa pyritään ohjaamaan hanketta niin, että siihen ryhtyvä sisäistää, mitä suojellussa kiinteistössä voidaan ja mitä ei voida tehdä”, Rissanen sanoo.
Ulospäin näkyvä julkisivu on suojelukohteessa pidettävä hyvinkin tarkasti alkuperäisen näköisenä tai siltä voidaan edellyttää palauttavia korjauksia.
Suojelukohteen korjausta valvovat viranomaiset joustavat esimerkiksi takaisin ravintolakäyttöön palautettavan vanhan kiinteistön nykyajan vaatimuksissa.
”Uudet tekniset järjestelmät pitää kuitenkin integroida kokonaisuuteen pieteetillä.”
Vastaavasti myös esimerkiksi tämän päivän esteettömyys-, ilmanvaihto- ja energiamääräyksissä joustetaan.
Poikkeuslupa tarvitaan, jos suojeltu kohde halutaan remontoida asemakaavan sallimasta poikkeavaan käyttötarkoitukseen. Korjausluvan saamista edeltävä suunnittelu voi viedä vuosiakin.
”Suojelukohteen korjaushankkeeseen ryhtyvän pitää varautua myös jatkuviin yllätyksiin. On todella iso asia lähteä korjaamaan vanhaa rakennusta. Se ei ole koskaan osoittautunut helpommaksi, mitä ehkä on toiverikkaasti ajateltu.”
