Hiljaiset loparit eli ”quiet quitting” puhuttaa etenkin sosiaalisessa mediassa. Ilmiö näkyy myös työelämässä. Hiljaiset loparit tarkoittaa hieman rennompaa suhtautumista työelämään ja henkisen etäisyyden ottamista työhön.
Päätös hiljaisista lopareista voi näkyä vaikkapa siten, että työkaveri keskittyykin entistä selkeämmin oman työroolinsa ydintehtäviin ja asettaa omat rajat tiukemmin niiden ympärille. Silloin ei oteta lisävastuuta tai venytä samalla tavalla kuin aiemmin, kertoo HR-tehtävissä työskennellyt Linda Aro.
Aro toimi aiemmin Hartwallin henkilöstöjohtajana ja siirtyi hiljattain yhtiön ravintolakanavan myynnin vetovastuuseen. Hän ei usko sellaiseen työelämään, jossa ollaan työn sankareita silloin, kun työ kaappaa henkilökohtaisen elämän ja hyvinvoinnin.
”On hyvä, että työelämässä pohditaan omia rajoja ja keskustellaan siitä, mikä on riittävän hyvä suoritus. Poikkeusajat saivat nimittäin monen pohtimaan, millainen arki on itselle mielekästä. Se heijastuu suhtautumisessa työhön.”
Hiljaisten loparien ilmiössä on kuitenkin myös vaaran paikkoja. Henkisesti töistä irtaantuminen voi kääntyä omaa hyvinvointia vastaan, jos etäisyys työyhteisöön kasvaa ja työn imu katoaa. Siksi työyhteisöissä olisikin tärkeää virittää keskustelua siitä, millainen työarki innostaa sopivasti ja luo kokemuksen työn merkityksellisyydestä.
Yhtälö ei ole helppo ravintola-alalla, jossa moni toimija pyörittää arkea minimiresurssein. Kun henksu tekee työtä jatkuvasti äärirajoilla, alkaa työ tuntua helposti suorittamiselta. Ei siis ihme, että monen mieleen voi hiipiä ajatus, ettei asiakkaalle jaksa enää antaa parastaan tai auttaa työkaveria. Silloin ollaan heikoilla jäillä.
Esihenkilön kannattaakin olla Aron mukaan nyt hereillä. Omaa tiimiä voi auttaa löytämään työn imu sanoittamalla, miksi olemme olemassa. Jos tiimi onnistuu löytämään syyn olemassaololleen ja missiolle, on helpompi löytää myös takaisin oman työn merkityksellisyyden äärelle.
”Silloin voi olla helpompi tehdä arjessa valintoja sen välillä, vedänkö nyt tiukat rajat vai teenkö sittenkin tänään työvuorolistan, jotta työkaveri ei ole huomenna pulassa. Ajattelenko, että pizza, jota juuri nyt valmistan, ei olekaan pakkopullaa vaan asia, joka mahdollistaa perheelle kivan yhteisen hetken.”
Arjesta voi löytyä Aron mukaan yllättävän paljon hyviä asioita, jotka saavat tuntemaan, että työ antaa enemmän kuin se ottaa.
LUE MYÖS: Kun suru seuraa töihin: murheen murtama ei ole sairas, mutta sairausloma otetaan syystä
Linda Aro
Ravintolakanavan myyntijohtaja, Hartwall
Mottosi tiiminvetäjänä?
Juoma-alalla työskentelevänä lasi on aina puoliksi täynnä.
Miten työnantaja tukee sinun työhyvinvointiasi?
Merkittävin asia itselleni on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön.
Paras vastapaino työlle?
Se, että voin viettää aikaa rakkaiden ihmisten kanssa. Ja vielä parempi, jos voin viettää heidän kanssaan laatuaikaa ravintolassa elämästä nauttien.
