Kööpenhaminassa Blume-cocktailbaaria ja Cocktail Solutions -baarikonsultointiyritystä pyörittävä Hardeep Singh Rehal on arvostettu hahmo Tanskassa: hänet on muun muassa valittu kahdesti vuoden baaripersoonaksi Norse Bar Awardseissa. Hän on myös kilpaillut aktiivisesti kansainvälisissä cocktailkisoissa, ja edustanut Tanskaa kaksi kertaa Diageon järjestämässä World Class -kilpailussa. Vuonna 2021 hän sijoittui vaativan kisan globaalin finaalin neljänneksi.
Rehalin tausta on tieteen ja insinööritaidon parissa, ja hän on opiskellut Tanskan teknillisessä yliopistossa. Baarialalla hän on ollut vuodesta 2002. Viime vuosina hän on pyrkinyt kuromaan kiinni baarialan ja akateemisen maailman rakoa. Hänen mukaansa alojen välisestä yhteistyöstä olisi paljon opittavaa ja innovoitavaa, mutta se vaatii hyppäämistä ulos omalta mukavuusalueelta. Siksi Rehal on hakeutunut puhujaksi erilaisiin tapahtumiin baarialan lisäksi laajemmin ruuan ja vieraanvaraisuusalan pariin. Yhteistyötä hän on tehnyt myös tieteen ja teknologian saralla.
Puhujan penkiltä suora yhteys alan ytimeen
Vuodesta 2002 New Orleansissa järjestetty Tales of the Cocktail on yksi alan suurimpia kokoontumisia, jonka koulutuksellinen ohjelma kerää sekä osallistujia että puhujia ympäri maailmaa. Rehalin mukaan Tales on alan ykköstapahtumia, mutta hän oli hämmästynyt siitä, miten vähän Pohjoismaat olivat esillä.
”En nähnyt juurikaan pohjoismaista läsnäoloa baarimestareilta, baareilta tai edes pohjoisilta brändeiltä”, Rehal kertoo Avecille.
Talesin ohjelmassa Pohjoismaat ovat vuosien varrella näkyneet ajoittain. Selkein esimerkki on vuodelta 2017, jolloin Monica Bergin vetämän seminaarin aiheena oli pohjoismaisista alkoholeista akvaviitti. Berg oli mukana myös vuonna 2023 mentorointia käsittelevässä ohjelmassa. Suomalaisia esiintyjiä on nähty ainakin muutaman kerran. Vuonna 2021 Bar Maten perustaja Mika Ammunét oli mukana työntekijälähtöistä tulevaisuutta käsittelevässä seminaarissa. Viime vuonna taas Kyrö Distillery Companyn Jouni Ritola oli keskustelemassa uusien tuotteiden kehittämisestä.
Ohjelma on yhdysvaltalaispainotteinen, mutta vuosittain esiin nousee myös tiettyjä maita tai maanosia käsitteleviä teemoja. Viime vuosina keskiössä ovat olleet esimerkiksi Korea, Japani ja Afrikka. Rehalin mukaan nyt olisi Pohjoismaiden vuoro. Hän näkisi mielellään alueen baariskenen vahvemmin esillä myös muissa isoissa kokoontumisissa, kuten 50 Best Bars -gaalassa, Top500-listauksessa ja Bar Convent Berlin -tapahtumassa. Rehalin mukaan tapahtumiin matkaaminen omalla rahalla on toki tyyristä, mutta sillä voi saavuttaa asioita, joita omasta baarista käsin ei ole mahdollista tehdä – erityisesti jos pääsee osaksi puhujakaartia.
”Silloin pääsee suoraan kontaktiin alan huippujen kanssa, jolloin tiedonvaihto pääsee tapahtumaan. Sen avulla pystyy lisäämään alan tietoisuutta itselle tärkeistä aiheista, ja minun kohdallani se on pohjoismainen baariskene.”
Puhujana kulut tai osa niistä saatetaan myös kattaa tapahtuman puolesta. Yksi tapa omien kulujen pienentämiseen on tehdä yhteistyötä brändien kanssa esimerkiksi pop upin tai muun aktivaation muodossa. Brändi hyötyy näkyvyydestä, ja vastavuoroisesti voidaan sopia kulujen maksamisesta.
Tyyli takaisin haltuun
Vuonna 2004 julkaistu The New Nordic Kitchen Manifesto nosti Rehalin mukaan Pohjoismaat altavastaajasta määrittämään ruoka- ja juomakokemusta. Ruokamatkailun lisääntyminen muutti vaatimustasoa myös cocktaileille, kun herkkusuut vierailivat matkoillaan myös baareissa, ja halusivat kokea samanhenkisiä elämyksiä kuin huippuravintoloissa.
”Se sai meidät hiomaan kykyjämme. Tuolloin tapahtui paljon juomainnovaatioita pohjoismaisten linjojen sisällä: puhdasta, minimalistista, eleganttia ja moderneja tekniikoita paikallisia raaka-aineita hyödyntäen.”
Rehalin mukaan pohjoismainen baariala ei ole onnistunut ylläpitämään ruokamatkailun tuomaa kuhinaa tai innostamaan alan huippuja vierailemaan alueella. Syrjäinen sijainti, kalliit hinnat ja pimeys tuovat omat haasteensa.
”Sen takia emme saa tänne journalisteja, tuomareita, kriitikoita ja muita henkilöitä, jotka voisivat nostaa meitä kansainvälisille listoille.”
Rehal kokee, että Pohjoismaille jo vuosia tyypillinen puhdas ja läpikuultava juomatyyli minimalistisine koristeineen nousi valtavirtaan vasta kun muut maat alkoivat toteuttaa sitä.
”Meidän täytyy tulla alueena yhteen, pitää itsestämme ääntä ja ottaa tyylimme uudestaan haltuun.”
Ensi vuonna 20 vuotta täyttävä pohjoismainen tyyli voisi kaivata uudistamista.
”Voisimme luoda New Nordic 2.0:n, nostaa sitä esiin ja saada sen kautta oikeita ihmisiä paikalle ja saada niitä kansainvälisiä sijoituksia, jotka ansaitsemme lahjakkuutemme ja juomiemme laadun perusteella.”
Facebookin Nordic Bartender Community -ryhmässä Rehalin avaus pohjoismaisen paneelin perustamisesta herätti runsaasti keskustelua marraskuussa. Aika näyttää, miten projekti etenee.
