Kun ravintolan kattaustuotteiden ammattilaisilta kysyy tällä hetkellä pinnalla olevista trendeistä, värit ovat asia, jonka kaikki mainitsevat.
”Tällä hetkellä voimakkaat ja murretut värit ovat suosittuja. Jo reilun vuoden verran on ollut tarjolla myös kirkkaita ja voimakkaita värejä, kuten pinkkiä, omenanvihreää ja liilaa, mutta ainakaan vielä ne eivät ole nousseet trendiksi. Voimakkaita värejä arastellaan vielä jonkin verran Suomessa”, ammattikeittiön tarvikkeisiin erikoistuneen Dietan tuotepäällikkö Taija Lund sanoo.
Yksi tämän hetken trendeistä on Lundin mukaan reactive glazing -lasitteella pinnoitetut astiat.
”Termille ei oikein ole hyvää suomennosta, mutta kyseessä on lasite, jossa jokaisen astian lasite reagoi eri tavalla korkeaan lämpötilaan. Näin astiasarjan jokainen lautanen näyttää vähän erilaiselta”, Lund kertoo.
Ravintola-alan tukkukauppiaan E. Ahlströmin myyntijohtaja ja yrittäjä Teija Sääksmäen mukaan asiakkaat ovat kuitenkin muuttumassa rohkeammiksi värien suhteen.
”Värien käyttö on lisääntynyt, ja niitä ovat ryhtyneet käyttämään myös hotellit ja julkishallinnon asiakkaat, jotka aikaisemmin suosivat valkoisia astioita.”
Trendeissä Suomi tulee Taija Lundin mukaan vähän perässä, eivätkä kaikki trendit edes tänne asti rantaudu.
”Ravintolamaailma on kuitenkin aika klassinen, eli kaikkiin trendeihin ei hypätä mukaan. Nuoret keittiömestarit taas ovat rohkeampia tarttumaan uusiin asioihin ja ilmiöihin.”
Vanhat astiat kiertoon
Ravintola-astioilta vaaditaan paljon suurempaa kestävyyttä kuin kotikäytössä olevilta astioilta. Kova lasite tekee ravintolaposliinista haastavan kierrätettävän.
”Ravintolaposliinissa on kolminkertainen lasitus, mikä tekee siitä timantin jälkeen kovimman materiaalin maailmassa. Suomessa vain Kemiönsaarella sijaitseva Tiileri-tehdas ottaa vastaan ravintolaposliinia tiilien materiaaliksi. Jos ravintolaposliinia ei kierrätetä, se menee valitettavasti sekajätteeseen”, E. Ahlströmin Teija Sääksmäki kertoo.
E. Ahlström ottaa vastaan asiakkaidensa vanhat astiat. Käyttökelpoiset astiat laitetaan kiertoon hyväntekeväisyysprojektin kautta, osa toimitetaan kierrätykseen Tiilerin tehtaalle ja osa voidaan lähettää ennallistettavaksi Ainia-kiertotalouspalveluun.
”Tavoitteenamme on, että vuoteen 2030 mennessä myymistämme astioista 50 prosenttia saataisiin kierrätettyä tai ennallistettua.”
Ravintolayritykset ja ketjuravintolat kierrättävät astioita myös sisäisesti. Jos johonkin ravintolaan hankitaan uusi astiasto, niin vanhat astiat voidaan käyttää muiden ravintoloiden astiastojen täydentämiseen tai siirtää kokonaan toiselle ravintolalle.
Kestävyydestään huolimatta ravintola-astioita ja varsinkin laseja rikkoutuu jatkuvasti. Astiastoja täydennetään tarpeen mukaan ja niihin ostetaan myös uusia osia. Melko harvoin vaihdetaan koko astiastoa kerralla.
”Klassiset valkoiset astiat voivat olla ravintolassa käytössä jopa 20 vuotta, mutta trendiastioiden käyttöikä on huomattavasti lyhyempi. Menun vaihtuessa ravintola voi hankkia uudelle annokselle oman astian. Lisäksi uutta ilmettä astiastoihin tuodaan erilaisilla lisäosilla”, Lund sanoo.
Viime vuosina ravintoloissa on nähty myös niin sanottuja ”kirpputoriastioita”, kuten Arabian vanhoja kukkalautasia.
”Ne liittyvät vallalla olevaan nostalgiatrendiin. Niiden käyttö on ihan ok, kunhan lautasten lasitteen kunto on tarkistettu. Huonokuntoinen lasite voi olla hygieniariski, eivätkä kaikki asiakkaat pidä vanhoilta lautasilta syömisestä. Saatavilla on myös uusia, vanhoilta näyttäviä astioita, joilla voi rakentaa ravintolaan nostalgista tunnelmaa”, Sääksmäki muistuttaa.
Kattaus on tärkeä osa kokonaisuutta
Richard McCormickin ja Alex Niemisen Helsingissä sijaitsevat ravintolat Yes Yes Yes, Holiday, Cherí ja Lulu’s tunnetaan värikkäästä ja kuvauksellisesta ilmeestään.
McCormickille ravintola on visuaalinen kokonaisuus, jossa kaikki yksityiskohdat astioita ja laseja myöten ovat osa tunnelmaa.
”Lasit eivät ole vain viininjuontia varten vaan osa ravintolan sisustusta ja konseptia. Meillä on monissa ravintoloissamme uniikit ja nimenomaan sen konseptia varten hankitut lasit. Chérissä ne ovat klassiset samppanjalasit ja Lulu’s -ravintolassa erikoiset martinilasit”, McCormick kertoo.
McCormick valitsee uuden ravintolan astiat heti projektin alussa.
”Kun ravintolan tila ja konsepti ovat selvillä, seuraavaksi ryhdyn miettimään kalusteita ja niihin sopivia astioita. Samalla pitää miettiä, mikä on kustannustehokasta ja realistista ja mihin haluaa käyttää budjetin.”
Uuden ravintolan perustamiseen varatusta budjetista McCormick kuluttaa laseihin ja aterimiin noin 5–10 prosenttia. Samaa astiastoa voi käyttää ravintolassa 2–3 vuotta, mutta sen jälkeen sitä on joko täydennettävä uusilla osilla tai päivitettävä uusilla väreillä.
”Ostan ravintoloihini mitä haluan, enkä ole joutunut tekemään kompromisseja designin, sisustuksen tai taiteen suhteen”, McCormick sanoo.
Vau-efekti kattauksesta
Kun astuu sisään ravintola-alan tukkukauppiaan E. Ahlströmin Creative Studioon Helsingin Vallilassa, saa nopeasti käsityksen siitä, kuinka valtavasti valinnanvaraa ravintola-astioissa on tarjolla. Ja kuten muodissa tai sisustuksessa, ei pinnalla ole vain yhtä ainoaa trendiä vaan monta erilaista tyylisuuntausta.
E. Ahlströmin henkilökunta käy vuosittain tutustumassa alan kansainvälisiin trendeihin Ambiente-messuilla Frankfurtissa sekä Host Milano -messuilla. Lisäksi he käyvät edustamiensa astiavalmistajien tehtailla eri puolilla Eurooppaa ja hyödyntävät erilaisten trendianalyytikkojen osaamista.
”Itse seuraan myös Kööpenhaminan ja New Yorkin muotiviikkoja, sillä monet värit ja astioiden struktuurit tulevat muotimaailmasta”, E. Ahlströmin myyntijohtaja ja yrittäjä Teija Sääksmäki sanoo.
Sääksmäen mukaan yhdessä ravintolassa on yli tuhat yksityiskohtaa, joiden pitää olla kunnossa. Kattauskonsepti on yksi kokonaisuuksista.
”Kattaus on tärkeä osa ravintolaelämystä. Esimerkiksi astioiden väreillä ja aterimien painolla voidaan vaikuttaa asiakaskokemukseen ja siihen, kokeeko asiakas saavansa rahalleen vastinetta. Onnistuessaan kattaus on vau-efekti, jonka asiakas haluaa kuvata ja jakaa sosiaalisessa mediassa ja tehdä samalla ilmaista markkinointia ravintolalle.”
Astiat uusiokäyttöön
Astiaston vaihto on ravintolalle ekologinen taakka, sillä jos vaihtoon laitettavia astioita ei voi kierrättää toiseen toimipisteeseen, ravintolaposliini päätyy tavallisesti sekajätteeseen.
Suomalaismuotoilijat Pekka Paikkari ja Kati Tuominen-Niittylä ovat kehittäneet maailman mittakaavassakin ainutlaatuisen innovaation, jonka avulla vanhoja, käytöstä poistettuja ja naarmuuntuneita astioita voidaan ennallistaa.
E. Ahlström on kaupallistanut innovaation Ainia-kiertotalouspalveluksi, jonka avulla ravintolat voivat estää posliiniastioiden päätymisen kaatopaikalle. Palvelun avulla ennallistettu astia on yhtä kestävä ja turvallinen kuin uusi.
Compass Group ja Viking Line ovat jo testanneet ennallistettuja astioita, ja esimerkiksi Helsingin Musiikkitalon ravintolassa on käytössä ennallistettu astiasto.
”Ennallistettujen astioiden hiilijalanjälki on 90 prosenttia pienempi kuin uudella astialla, ja laadukkaat astiat voidaan ennallistaa 5–7 kertaa. Tämä kasvattaa yksittäisen astian käyttöikää jopa 50 vuoteen saakka”, Teija Sääksmäki kertoo.
Kattaus 2024
Frankfurtissa vuosittain järjestettävät Ambiente-messut ovat maailman suurimmat kulutustavaramessut, jotka määrittelevät osaltaan myös tulevia kattaustrendejä. Ambiente Dining -näyttelyn johtaja Thomas Kastlin listasi vuoden 2024 astiatrendejä.
Nousussa nyt
- Epätavallinen ja taiteellinen lähestymistapa väreihin, materiaaleihin ja tekstuureihin
- Strukturoidut pinnat
- Käsinmaalatut aiheet
- Syvänvihreä, merensininen, marjojen sävyt
- Luonnonmateriaalit
- Luonnon inspiroima muotokieli
