Itsensä tai muiden vähättely ei pue ketään. Tätä mieltä on valmentaja Jenni Janakka, joka neuvoo ilmaisemaan häpeilemättä itseäsi ja mielipiteitäsi työpaikalla.
1. Häädä kauhukuvat
Moni jännittää esimerkiksi epäkohdan esille ottamista työpaikalla. Se on ihan luonnollista. Mielemme syöttää meille koko ajan kauhuskenaarioita. Se on ihmislajille oleellinen taito ja syvällä meissä kaikissa. Esivanhempamme eivät olisi selviytyneet villissä luonnossa ilman sitä. Röyhkeyskoulu-kirjan kirjoittaja Jenni Janakka kehottaa kuitenkin pitämään mielessä, että asiat voivat aivan yhtä lailla mennä hyvin – ja useimmiten menevätkin. Työpaikalla muutkin ovat voineet miettiä samaa epäkohtaa kuin sinä, ja tilanteeseen tarttuminen on helpotus kaikille. Älä siis usko mielesi syöttämiä kauhukuvia.
2. Uskalla mokata
Jos ja kun jokin menee päin seiniä, nouse saman tien jaloillesi – ja mokaa uudestaan.
”Asioihin ei kannata suhtautua niin kamalan vakavasti. Joka tapauksessa kulman takana on jo seuraava suo odottamassa”, Janakka naurahtaa ja muistuttaa, että elämässä ehtii mokata monta kertaa ennen kuin on haudassa. Yhtä hutia ei siis kannata jäädä turhaan hautomaan.
”Kun on riittävästi maileja mittarissa, vuosien tuoma perspektiivi auttaa suhtautumaan asioihin rauhallisemmin. Nuorempana asioista panikoi huomattavasti helpommin.”
3. Vähättely veks
Käyttämämme kieli vaikuttaa meihin todella paljon. Erityisesti naisten keskuudessa elää vahvana itseä vähättelevän kielen kulttuuri.
”Käytämme paljon konditionaaleja ja liudennamme sanomaamme huomaamatta tilkesanoilla”, Janakka sanoo. Hän neuvoo kiinnittämään huomiota omaan puheeseen ja tarkkailemaan sähköpostiviestien sisältöjä.
”Tarkkaile, liitätkö viesteihisi omaa suoritustasi vähätteleviä välikommentteja”, hän sanoo ja vinkkaa tarkistamaan aina ennen lähetysnapin painamista, ettei viestiin ole putkahtanut mukaan jossittelua tai muuta turhaa epäröintiä.
4. Hyväksy, että huijaat
Huijarisyndrooma tarkoittaa sitä, että epäilee omaa osaamistaan ja pelkää oman todellisen osaamisen tason paljastumista muille. Se on Janakan mukaan asia, jonka kanssa voi tulla sinuiksi.
”Se on minullekin rakas sieluni kämppis”, hän heläyttää. Janakka kertoo suhtautuvansa asiaan niin, että siitä ei ehkä koskaan pääse eroon, mutta se ei saa estää elämistä.
”Voin päättää uskaltaa tehdä juttuja, vaikka mieli huutaa, että tästä ei tule mitään ja osaamattomuuteni paljastuu. On passivoivaa ajatella, että pitäisi olla jollain tavalla riittävä tai luottaa itseensä täydellisesti ennen kuin voi toteuttaa haluamiaan asioita.”
5. Ole armollinen itsellesi
Itseensä luottaminen on oppimisprosessi. Jos kerran onnistuu ilmaisemaan itseään ja mielipiteitään vahvasti ja häpeilemättä, ei voi olettaa, että se onnistuu aina ja ikuisesti.
”Siihen ei ole kaikkina päivinä voimavaroja. Määräänsä enempää ihmisestä ei lähde”, Janakka muistuttaa. Itseään kohtaan kannattaa olla armollinen. Ihmisen luonne muuttuu ja kehittyy. Toiset piirteet korostuvat elämän eri vaiheissa, ja toiset siirtyvät taka-alalle tai katoavat.
”Myös tapamme reagoida ja toimia tilanteissa kehittyy sen mukaan, millaisia kokemuksia elämän aikana kohtaamme.”
Janakka kehottaakin iloitsemaan jokaisesta onnistumisesta, ilmaisemaan itseään rohkeasti ja pitämään kiinni omista rajoistaan.
6. Määritä tavoitteesi
Neuvotteluihin kannattaa Janakan mielestä lähteä selkeä tavoite mielessä.
”Moni miettii ennen neuvotteluja ensin, mitä itse haluaa, ja sen jälkeen, mitä vastapuoli tulee tarjoamaan. Silloin neuvotteluissa esiintuotu toive on kompromissi omien ja kuviteltujen vastapuolen halujen väliltä. Oma toivetila, esimerkiksi palkkatoive on tuotava esille ja sen jälkeen suu on syytä sulkea. Se, joka vaatimuksen esittämisen jälkeen alkaa ensimmäisenä puhua, taipuu.”
7. Lallattele menemään
Jos hiljaisuus neuvotteluissa alkaa tuntua painostavalta, Janakka kehottaa kokeilemaan hieman hassua mutta omassa elämässään toimivaksi kokemaansa keinoa.
”Ala lallatella pääsi sisällä. Hiljaisuus vaatimuksen esittämisen jälkeen tuntuu karmealta, joten päänsisäinen lallattelu auttaa kestämään tilannetta paremmin.”
8. Etsi asennekaveri
Asennekaveri on henkilö, jonka kanssa ajatuksia voi sparrailla ennen tärkeää palaveria tai haastavan asian esiin nostamista työpaikalla. Hänen kanssaan voi myös käydä läpi mokia tai tarkistaa yhdessä tärkeät meilit ennen niiden lähettämistä. Janakan mielestä asennekaveri on korvaamaton, ja jokaisen tulisi löytää sellainen. Asennekaveri voi olla kuka tahansa, iästä, sukupuolesta tai taustoista riippumatta.
”Yllättävätkin ihmiset voivat olla loistavia asennekavereita. Mitä moninaisempi luottamusporukka ympärilläsi on, sitä vahvempi ja viisaampi olet”, hän sanoo.
Kompastutko näihin?
Annat pelon lamauttaa
Iloitse siitä, että jokin asia pelottaa, sillä silloin asia on sinulle tärkeä. Jos kärsit huijarisyndroomasta, hyväksy se, äläkä soimaa siitä itseäsi. Älä anna sen estää sinua toteuttamasta itseäsi. Ymmärrä, että kokemuksesi huijariudestasi johtuu tähän saakka eletystä elämästä.
Otat itsesi ja muut liian tosissaan
Elämän aikana ehtii mokailla, eikä kukaan meistä selviä elämästä kympin paperein. Älä siis turhaan haudo yhtä virhettä. Nouse sen sijaan nopeasti jaloillesi ja suuntaa kohti uusia seikkailuja tai uusia mokia. Asioita ei kannata ottaa turhan vakavasti.
Pienennät itseäsi
Vaatimattomuus ei kaunista. Kiinnitä huomiota viestintään ja lopeta itsesi vähättely. Tiedä, että osaat. Nauti siitä, että osaat, ja anna meidän muidenkin nauttia siitä!
LUE MYÖS: Ole työpaikan Usain Bolt! Katso yritysvalmentaja Petteri Kilpisen inspiroiva puheenvuoro
Jenni Janakka
- Kirjailija ja puhetaiteilija, joka on aloittanut uransa näyttelijänä.
- Kirjoittanut kirjan Röyhkeyskoulu (Tuuma-kustannus 2019).
- Uusi kirja, Empatiakoulu, ilmestyy syksyn 2022 aikana.
- Asuu Helsingissä.
- Työskennellyt nuorempana ravintoloiden blokkaajana Tampereella henkilöstövuokrausfirman kautta.
- Rotissöörin tytär perheessä, jossa harrastetaan ahkerasti kokkaamista ja ruokaa.
- Harrastaa telinevoimistelua, jonka aloitti viime keväänä.
- Motto: Hyvä on hyvä. Ei tarvitse olla täydellinen.
