Tunnetko villiyrtit? Suomen luonnossa on ilmainen superruoka-aitta.
“Meillä Suomessa on loistavat mahdollisuudet villiyrttien keräämiseen ja käyttämiseen – suureksi osaksi puhdas luonto ja maaperä”, hehkuttaa villiyrttiasiantuntija ja luontoyhteyskouluttaja Raija Kivimetsä ja luettelee omat alkukauden suosikkinsa.
Poimi talteen Raija Kivimetsän villiyrttilista! Tähän voit palata joka kevät uudelleen.
Villiyrtit Suomen luonnossa: 7 poimintaa
- Maitohorsma (Epilobium angustifolium) Maitohorsmaparsa on joka kevät yhtä ihana elämys. Kerää parsaksi korkeintaan 20 cm pituisia varsia, kuullota voissa pannulla, lisää sitruunaa ja sormisuolaa ja herkku on valmis.
- Vuohenputken (Aegopodium podagraria) pienet, kiiltävän vaaleanvihreät lehdet maistuvat sellaisinaan salaateissa, viherpirtelöissä ja leivän päällä esimerkiksi vuohenjuuston kanssa. Se on mieto ja hyvänmakuinen myös tuorepestossa tai suolaisessa piirakassa.
- Nokkonen (Utrica dioica) on takapihan todellinen kingi. Ryöppää ensin ja valmista sitten vaikka nokkosmuhennos ja nokkoslettuja.
- Poimulehti (Alchemilla vulgaris) piparkakkumaisine lehtineen maistuu parhaalta vielä vaaleanvihreänä, pienikokoisena ja suppuisena joko sellaisenaan tai kypsennettynä salaateissa, pestossa, kakuissa ja sämpylöissä.
- Voikukka (Taraxum spp.). Lisää voikukan lehtiä vaikkapa aamiaisvoileivän päälle tai vaihda salaatin rucola voikukkaan. Voikukan nupuista voi tehdä kotimaista kaprista säilömällä niitä mausteliemeen. Kukista voi leipoa vaikka herkullisen voikukka-banaanikakun.
- Ahomansikan (Fragaria vesca) nuoret lehdet sopivat salaatteihin ja maistuvat myös smoothieissa, sämpylöissä ja koristeina juhlajuomissa. Fermentoiduista lehdistä saa hienostuneen teejuoman.
- Siankärsämön (Achillea millefolium) satokausi alkaa pehmeistä, ensimmäisistä vauvalehdistä ja jatkuu kasvin kukintaan asti. Se sopii kaalien ja punajuuren kumppaniksi, jalostaa lammas-, riista- ja sieniruuat, lihapadat ja -pyörykät, villikalan ja salaatit. Graavaa lohi tillin sijaan siankärsämöllä!
Teksti jatkuu kuvien jälkeen.
Nopeus on valttia
Kivimetsä kertoo villiyrttien vahvistavan hyvinvointiamme ja tukevan terveyttämme. Villiyrtit ovat täynnä vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, puhdistavia ja energisoivia ja mikä kätevintä, ilmaisia.
“Ravintolamaailmaan villiyrtit tuovat paitsi Michelin-tähtiä myös hyvää makua ja uusia erilaisia makuelämyksiä.”
“Kun yhdistetään normikasveja ja proteiininlähteitä kuten kalaa ja lihaa sekä villiyrttejä mennään aina maku edellä. Villiyrtit tuovat myös kauneutta annoksiin.”
Villiyrttien keräämiseen pätevät samat säännöt kuin sienestykseen: tunnista varmasti, kerää ja käsittele heti kotiin tultuasi. Ensimmäiselle keräilyreissulle Kivimetsä kehottaa lähtemään villiyrttejä tuntevan henkilön kanssa. Keräilyn jälkeen nopeus on valttia.
“Mitä nopeammin villiyrtit päätyvät luonnosta lautaselle, kuivuriin tai pakasteeseen, sitä parempi. Näin aromit, ravinteet ja maku säilyvät parhaiten.”
“Meillä on parikin sataa villiyrttiä joita voi poimia, mutta myöskin tappavan myrkyllisiä. Kun oppii villiyrttien aakkoset, niiden tunnistamisen ja keräämisen periaatteet eli tavallaan saa ajokortin villiyrtteihin, on se loppuelämän taito.”
“Toki villiyrtit säilyvät muutaman päivän jääkaapissakin, kun laitat ne heti kerättyäsi vaikka pakastusrasioihin kerroksittain kostutetun talouspaperin kanssa”, Raija Kivimetsä vinkkaa.
Lisää tietoa villiyrttien keräämisestä ja käytöstä löytyy Raija Kivimetsän kirjasta Hurmaava horta (Readme.fi, 2021).
LUE MYÖS: Horsmaa lasiin! Suomen baarimestarit käyttävät kesällä yllättäviäkin raaka-aineita
