Uusi ravintolakonsepti on nimeltään Urban Gourmet, lyhyemmin UG. Taustalla on Fafa’s-ketjun perustajana tunnettu Doron Karavani.
”Haluan muuttaa ravintolabisneksen vanhanaikaiset toimintamallit. Tavoitteenamme on löytää uusia tähtiä Suomen ravintolakenttään ja tukea heidän menestymistään. Odotan yrittäjiltä erinomaisia, toteutuskelpoisia ideoita sekä pientä aloituspääomaa. Me hoidamme ravintolalle puitteet sekä huippuvalmennusta Suomen kovatasoisimmilta ravintola-alan osaajilta”, Karavani kertoo.
Tavoitteena on löytää kuusi ravintolayrittäjää kevään aikana haulla ja avata ensimmäinen Urban Gourmet -kokonaisuus Helsingin Hakaniemeen alkuvuonna 2024. UG on loungemainen ravintola, joka kokoaa kuusi erilaista ravintolakonseptia. Asiakas voi tilata annoksensa minkä tahansa ravintolan listalta omassa pöydässään istuen.
Doron Karavanilla on ajatus, että 2020-luvun asiakas haluaa omistaa asiakaspalvelutilanteen. Siksi hän on suunnitellut UG:n palvelumallin niin, että kaikki tapahtuu sovelluksen kautta.
”Kun tulet Urban Gourmetiin ensi kertaa, skannaat koodin ja tilaat annokset. Sitten todennäköisesti lataat sovelluksen, jonka avulla voit saada räätälöityä palvelua ja etuja: esimerkiksi jos olet vegaani, näet vain ruokalistan vegaaniset annokset. Voimme myös kohdentaa tarjouksia kanta-asiakkaille”, Karavani kuvailee.
Houkuttelemalla asiakkaat kirjautumaan käyttäjiksi Karavani pyrkii taklaamaan yhden ravintola-alan ikuisuusongelman: jatkuvuuden.
”Minulla on kokemusta bisneksen hyvistä ja huonoista puolista Fafas’in vuosilta. UG on syntynyt ajatuksesta, että jos voisin kääntää kelloa takaisinpäin, tekisin näin.”
Valmentajat tukevat yrittäjiä
Karavanin keräämä valmennustiimi valitsee ensimmäiset kuusi yrittäjää huhtikuun loppuun mennessä saapuneiden hakemusten perusteella. Tulevia ravintolayrittäjiä sparraavat Karavanin lisäksi Teresa Välimäki, Risto Mikkola, Mika Tuomonen ja Lotten Lindborg-Suhonen.
Tehtävästä innostunut Teresa Välimäki toteaa, että valmentajien rooli on valita parhaat konseptit niin, että ne tukevat toisiaan.
”Sitten lähtee sparraus. Idea ei välttämättä ole vielä valmis, vaan sitä pitää ehkä kirkastaa. Olemme jokainen apuna oman osaamisemme mukaan: Karavanilla on kova bisnespuoli, minulla, Mikkolalla ja Tuomosella vahva ruoka- ja tuotekehitysosaaminen ja Lindborg-Suhosella ravintolayrittäjyyden lisäksi mainostoimisto-osaaminen.”
Välimäki tiivistää tehtävän: tiimin on tarkoitus löytää mahdollisimman kiinnostavat uudet ruokakonseptit ja tehdä niistä timanttiset.
”Hakijan ei tarvitse olla sataprosenttisen valmis, vaan autamme oikeaan suuntaan. Riippuu millaisia ehdokkaita ja konsepteja tulee, miten paljon ne vaativat terävöittämistä ja prosessien viilaamista. Ensimmäiseen kohteeseen haetaan kuutta konseptia, joiden täytyy olla tarpeeksi erilaisia ja täydentää sopivasti toisiaan ilman että ne menevät päällekkäin.”
Valmentajilta saa konkreettisesti apua, Välimäki sanoo.
”Sparraamme tuotteen viilaamisessa maullisesti, kustannuksellisesti ja juuri niin laaja-alaisesti kuin on tarve. Esimerkiksi voi olla tarpeen miettiä, missä ajassa annos nostetaan tai parannella makuprofiilia, sillä pienissä annoksissa on tarpeen voimakkaampi makuprofiili kuin isoissa.”
UG ei sulje mitään pois. Karavanin lempiajatus on, että Helsingissä pitäisi olla tarjolla hyvää poronkäristystä ilman että joudut varaamaan pöydän valkoliinaisesta ravintolasta. Välimäki toteaa, että mistään ei saa erittäin hyvää makaronilaatikkoa, vaikka se on monen suomalaisen lempiruoka. UG:hen ei siis missään nimessä haeta pelkästään aasialaista street foodia.
”Haluamme löytää jotain uutta. Itse näkisin mielelläni jotain suomalaisesta ruokakulttuurista ponnistavaa. Onko suomalainen ruokaperinne koluttu läpi? Minusta ei ole edes aloitettu; sieltä voisi löytyä mitä vaan, ja sitä voi kehittää nykykuluttajan toiveiden mukaisesti. Voisi miettiä, miten uudistaa ruokaperinnettä, jotta se toimisi rennossa loungeympäristössä”, Välimäki innostaa.
”Infra, tila, laitteet – kaikki se tulee talon puolesta. Hakijat voivat keskittyä siihen, minkä osaavat parhaiten: ruokaan ja ruoan konseptointiin.”
2020-luvun asiakaspalvelu on digitaalista
Karavanilla on vahva usko, että digitaalinen palvelumalli tekee ravintolaelämyksestä sujuvampaa ja muutoksista ketterämpiä.
”Hiomme asiakaspolkua miellyttäväksi ja voimme välttää esimerkiksi turhaa jonottamista. UG-ravintolat pystyy myös reagoimaan asiakaspalautteeseen ja uusiin ruokatrendeihin sujuvasti”, Karavani toteaa.
Ravintola pyrkii myös keräämään sovelluksella tietoa.
”Pitivätkö asiakkaat ruoasta; voiko kokemusta parantaa jotenkin? Mitä enemmän saamme palautetta, sitä paremmin voimme sopeuttaa tekemistämme asiakastoiveisiin”, Karavani sanoo.
Digitalisaation on tuotava myös hauskuutta. Karavanin visiossa ruokalajia sovelluksessa tuplaklikkaamalla avautuu video ruoan tekemisestä. Reseptit voidaan laittaa jakoon, ja viinisuositukset kertoo sommelier videolla.
Isompi mittakaava tuo etuja yksittäisille yrittäjille. Karavani uskoo voivansa hoitaa esimerkiksi vuokraneuvottelut ihanteellisten asiakasvirtojen äärellä sijaitsevista tiloista isommilla muskeleilla. Kaikessa on tavoitteena luoda kestävämpää ravintolatoimintaa.
”Ravintolabisnes on kenties kaikkein kilpailluin toimiala. Kilpailu on niin kovaa, että 90 prosenttia ravintoloista kaatuu lyhyen ajan sisällä. Siinä menee hukkaan paljon panoksia”, Karavani sanoo.
Urban Gourmet -konsepti halutaan viedä myös ulkomaille
Doron Karavanin ensimmäinen UG avautuu vuoden 2024 alussa Hakaniemessä käyttöön otettavaan Lyyraan, joka on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistaman Ylvan jättihanke.
”Kuuden eri ravintolakonseptin tarjonta täydentää toisiaan. Uudenlainen ravintolamalli sopii moniin tarkoituksiin lounaasta illallisiin ja tapahtumiin. Kaikki hyvä on nyt samassa paketissa”, kuvailee Karavani.
UG:sta on määrä tulla kävijäkunnalle räätälöity, viihtymiseen houkutteleva tila.
”Haluan, että UG on kohde – syy tulla paikalle ja sopia sinne tapaamisia”, Karavani visioi.
Kun Karavani etsii yrittäjiä, hän pitää mielessä myös seuraavan kierroksen. Hän haluaa jokaiseen kohteeseen eri konseptit, ja vielä niin, että ne sopivat ympäristöön. Jos UG menisi Espalle, sinne sopisi myös osteribaari.
”En halua kopioida konsepteja kohteesta toiseen. Helsinki on niin pieni kaupunki, että pääset vartissa melkein minne vain haluamasi ruoan perässä. Ketjujen rakentaminen ei kannata näin pienellä markkina-alueella”, Karavani sanoo.
Haaveissa siintelee, että UG-konseptista tulee niin toimiva, että siitä syntyy vientituote.
