Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja nämä tunnettiinkin aiemmin kasvustrategioina. Joskus on puhuttu myös kasvusopimuksista. Kaikissa on pohjimmiltaan kyse siitä, että ministeriö laatii yhdessä toimialan edustajien kanssa strategian, miten toimialan kasvua voidaan tukea päämäärätietoisesti, jokaisen toimijan panosta hyödyntäen. Niin kuin muutkin strategiat, kyse voi olla käänteentekevästä sopimuksesta tai paperitiikeristä, ja luultavasti se tulee olemaan jotain siltä ja väliltä.
Työ- ja elinkeinoministeriöstä on viestitty, että nyt kun av-alan kasvusopimus on laadittu, ja brändätyn muodin ja monistettavien sisältöjen, kuten pelien, musiikin ja kirjojen, kasvusopimusprosessit ovat käynnissä, ensi vuonna olisi vuorossa tapahtuma-alan kasvusopimuksen vuoro.
Tätä tekstiä kirjoitettaessa ei ole vielä varmuutta, tekeekö työ- ja elinkeinoministeriö resurssisitoumuksen tapahtuma-alan kasvusopimusprosessiin ensi vuodelle. Mutta teki tai ei, on toimialan edun mukaista ryhtyä käymään keskinäistä keskustelua alan kasvun näkymistä ja keinoista kasvun vauhdittamiseksi.
Parhaimmillaan käy niin, että kun ministeriöstä ammutaan starttipistoolilla, saamme prosessille räjähtävän lähdön. Ja vaikka prosessi ei syystä tai toisesta vielä lähtisikään käyntiin, tuottaa yhteinen pohdinta alan kasvusta eväitä edunvalvonnan tarpeisiin.
Juuri nyt kun hallitusohjelman toimeenpano on vasta alussa, löytyy kaikille hyville ideoille kasvun, viennin, kannattavuuden ja työllisyyden parantamisesta kyllä poliittinen valmisteluprosessi, johon niitä kannattaa tarjota.
Ensimmäinen ratkaistava kysymys on, keitä tapahtuma-alan kasvuprosessiin on otettava mukaan: Miten varmistetaan, että urheilu-, kulttuuri-, yritys-, messu-, liikunta-, tori-, hengellisten, tieteellisten ja muiden tapahtumien sisällöt ovat tasapainoisesti edustettuna prosessissa?
Entä miten prosessiin saadaan mukaan alan eri toimijat tuotannosta ja tekniikasta järjestäjiin, lipunmyyntiin ja B2B-palveluihin? Millainen rajanveto tehdään av-alaan, jonka toimijoilla on tärkeä rooli myös tapahtuma-alalla? Millainen rooli on puolestaan horeca- ja matkailualan toimijoilla, joiden menestys kietoutuu yhteen tapahtuma-alan kanssa?
Toinen aivan kriittisen keskeinen kysymys on sisältö: Mitä toimia ala toivoo poliittisilta päätöksentekijöiltä? Mikä on julkisten organisaatioiden rooli kasvun mahdollistamisessa? Mitä jää alan itsensä tehtäväksi? Onko alan omalle tekemiselle jotain esteitä, jotka pitäisi ratkaista ensiksi?
Nämä ovat kaikki kysymyksiä, joihin itse kasvusopimuksella etsitään vastauksia. Mutta jotta vastauksia myös löydetään, pitää heti aluksi päättää, mistä suunnasta lähdetään etsimään.
Jotta kasvusopimus toimii tarkoituksessaan, on hyödyntämätön kasvupotentiaali tunnistettava markkinoilta: Miten alan yritykset voivat petrata vientiään? Onko kotimaan markkinoilla tyydyttämätöntä asiakaskysyntää? Onko eri tapahtumasisällöillä samat kasvunäkymät, ja millaista toimintaympäristöanalyysiä tarvitaan? Jos ala ei kasvun mahdollisuuksia tunnista tai sellaisia ei ole, ei ole tarvetta prosessillekaan.
Tapahtumateollisuus ry järjestää etätapaamisena jäsenilleen jäseninfon tiistaina 5.12.2023 klo 8.30–9.30. Jäseninfon aiheena on nimenomaan alan kasvusopimus, jotta yhteinen ajatustyö saadaan käyntiin. Aihe on myös isosti esillä Tapahtumateollisuus NYT -toimialaseminaarissa 5.–6.2.2024.
Näillä ensi askeleilla Tapahtumateollisuus ry on sitoutunut omalta osaltaan rakentamaan alan kasvusopimusta, josta alan toimijat voivat kokea laajasti omistajuutta ja jossa näkyy tapahtuma-alan moninaisuus ja kaikkien osallistuneiden viisaus.
Avecmedia ja Evento ovat Tapahtumateollisuus ry:n jäsenmedioita.
