Steve Jobs, teknologiayhtiö Applen pitkäaikainen toimitusjohtaja, oli armoton esihenkilö. Hän haukkui ja painosti alaisiaan ja erotti ihmisiä summamutikassa.
Jobs (1955–2011) oli myös kiistatta poikkeuksellinen kyky. Hän nosti Applen maailmanmaineeseen – Jobsin aikana yhtiö julkaisi muun muassa maailman ensimmäisen kosketusnäyttöisen puhelimen ja tabletin.
Historia on täynnä johtajia, jotka ovat luotsanneet yhtiönsä satumaiseen menestykseen henkilöstön maksaessa johtamistyylistä kovaa emotionaalista hintaa. Tulos tai ulos -mentaliteetissa tunteet on nähty menestyksen esteenä. Yhtiöissä, tai niiden johdossa, ei siis olla uskottu empatiaan. Miksi olisi, jos tulosta on tehty muutenkin?
Empatia merkitsee ihmisen kykyä samaistua muiden tunteisiin. Ihminen voi tunnistaa ja ymmärtää muiden tunteita tiedollisesti (kognitiivinen empatia) tai tuntea ja yhtyä muiden ihmisten tunnetiloihin (affektiivinen empatia).
World Economy Forum on määritellyt empatian tulevaisuuden työelämän tärkeimmäksi strategiaksi. Tulosta on tehtävä edelleen, mutta nyt empatia ei ole este vaan väline tavoitteiden saavuttamiseen.
Selvitimme, mikä muuttuu, kun yritystä johdetaan empaattisesti.
”Tulosta on tehtävä edelleen, mutta nyt empatia ei ole este vaan väline tavoitteiden saavuttamiseen.”
Parempia innovaatioita
Tutkimusnäytön valossa innovaatioita luodaan empaattisella johtamistyylillä – itse asiassa todennäköisemmin kuin vastakkaista johtamistyyliä käyttäen.
Yhdysvaltalainen tutkimustoimisto Catalyst selvitti yhdeksänsadan eri aloilla työskentelevän ihmisen kokemuksia empatiasta työpaikalla. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia oli, että empaattisella johtamisella voidaan vaikuttaa merkittävästi työntekijän kykyyn innovoida eli kehittää uusia ideoita ja tapoja saavuttaa tavoitteita. Empaattisilla esihenkilöillä havaittiin selvä yhteys työntekijöiden luovuuteen ja sitoutumiseen työpaikalla. Yhteys innovatiivisuuteen korostui, kun tarkasteltiin ylemmässä asemassa olevien johtajien empaattisuutta.
Valmentaja Riikka Seppälän mukaan innovatiiviset ratkaisut syntyvät usein turvallisissa konfliktitilanteissa. Kun yrityksen ilmapiiri on turvallinen, ihmiset uskaltavat olla eri mieltä ja kertoa ajatuksistaan pelkäämättä. Tämä on otollinen ympäristö innovaatioiden syntymiselle, koska ihmiset pistävät itsensä ja ajatuksensa peliin.
Konkreettinen osoitus innovaatiot mahdollistavasta ilmapiiristä ovat kokoukset. Kun ihmiset käyttävät palaverissa suurin piirtein yhtä paljon puheenvuoroja, on todennäköistä, että kaikkien panosta arvostetaan ja kunkin yksilön erikoisosaaminen on hyötykäytössä.
Sitoutuneempia työntekijöitä
Empatialla on useiden tutkimusten mukaan keskeinen vaikutus siihen, miten sitoutuneita ihmiset ovat työhönsä.
Läntisessä maailmassa eletään parhaillaan paitsi pandemian myös suuren irtisanoutumisaallon (the great resignation) aikaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa neljä miljoonaa ihmistä – kolme prosenttia maan työvoimasta – irtisanoutui heinäkuussa 2021. Suomessa Yleisen työttömyyskassan (YTK) teettämässä kyselyssä joka kolmas vastaaja sanoi harkitsevansa alan vaihtamista. Työntekijän sitoutuminen on yksi tämän hetken suurimpia haasteita yrityksille.
Catalystin tutkimuksessa havaittiin vahva yhteys työntekijöiden sitoutumisen ja empaattisen johtamisen välillä. Mitä haastavammat olosuhteet sitä varmemmin empatia vaikuttaa työntekijän haluun ja kykyyn pysyä nykyisessä työssään. Viime vuosien poikkeusolosuhteet ovat lisänneet työstressiä ja -uupumusta monilla aloilla. Erityisesti vähemmistöjen todennäköisyys jättää työnsä laski Catalystin tutkimuksessa empaattisen johtamisen myötä.
Työhyvinvoinnin konsultointia tekevän Auntien toimitusjohtajan Mervi Lammisen mukaan elämme parhaillaan vaihetta, jossa työnantaja on hakijan asemassa työntekijän sijaan.
”Ja kukapa haluaisi lähteä tässä tilanteessa tekemään töitä tunnekylmälle psykopaatille? Työhyvinvointia ei ole olemassa ilman empatiaa”, Lamminen sanoo.
Lisää tehoja
Empatia on perinteisesti nähty tehokkuuden vastakohtana, mutta tutkimus todistaa toista. Catalystin saamien tulosten mukaan työntekijän tehokkuus paranee juuri lisääntyneen innovatiivisuuden ja sitoutuneisuuden kautta. Samaa todistaa myös Googlen kuuluisa Project Aristotle -tutkimus, jossa selvitettiin, mitkä ominaisuudet yhdistävät tehokkaimpia tiimejä. Tärkein tekijä ei ollutkaan tiimin keskimääräinen älykkyysosamäärä, kokemus tai koulutus vaan ryhmässä vallitseva psykologinen turvallisuus.
Empatia kirittää työntekijän suoritustehoa, koska se antaa mielenrauhaa. Empaattisessa johtamistyylissä asetutaan työntekijän asemaan ja autetaan häntä tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Tämä voi tarkoittaa joustavien työaikojen ja muiden konkreettisten ratkaisujen tarjoamista. Näin luodaan edellytykset sille, että työntekijä ei vain selviydy annetuissa raameissa vaan saa asioita aikaan omilla ehdoillaan.
Empatiaa osoitetaan myös puhumalla työntekijöille organisaation asioista rehellisesti ja oikeaan aikaan. Näin ihmiset käyttävät aikansa ja ajattelunsa olennaiseen, eivät spekulointiin ja uhkakuvien maalailuun.
Mikä sitten oli Steve Jobsin salaisuus? Vaikka Jobs ei ollut se empaattisin johtaja, hän loi omalla tyylillään tehokkaan ja sitoutuneen työyhteisön, jossa syntyi merkittäviä innovaatioita. Moni Applen entinen työntekijä on kertonut, että Jobs johti pelolla. Onko siis niin, että pelolla voi johtaa yhtä menestyksekkäästi kuin empatialla?
Tapauskohtaisesti, kenties. On eri asia, onko se oikein. Emme myöskään tiedä, minkälaisia tuloksia Jobs olisi saanut aikaan toisenlaisella johtamistyylillä. Hänen alaisilleen ero olisi todennäköisesti ollut merkittävä.
Jobs ei kohdannut ihmisiä empaattisesti, mutta hänen ideointitapaansa on kiitelty. Johtajan tyyliin kuului havainnoida tuntemattomien ihmisten toimintaa ja päästä näin perille heidän tarpeistaan. Psykologiassa tätä kutsutaan perspektiivin omaksumiseksi: kyvyksi ymmärtää toisten näkökulmia ja ajatuksia. Kyseessä on eräs kognitiivisen empatian osa-alue.
Perspektiivin omaksuminen on tehokas tapa saada tietoa muiden ihmisten, esimerkiksi asiakkaiden, tarpeista. Jos vain lopputuloksella on väliä, tämä riittää.
Jos ajattelemme, että työstä pitäisi voida myös nauttia ja että muita ihmisiä ei saa kohdella alentavalla tavalla, tarvitsemme tunteiden ymmärryksen lisäksi myös niiden arvostusta.
Lähteet: Walter Isaacson (2011): Steve Jobs. Van Bommel, T. (2021). The power of empathy win times of crisis and beyond. Catalyst.
LUE MYÖS: Stressaamme kuin luolamiehet – kuormittunut ei aina itse ymmärrä tilaansa
Miten johtajan empaattisuus vaikuttaa työntekijän sitoutumiseen ja kykyyn innovoida?
