Audiobrändäykseen erikoistunut Lauri Domnick on työskennellyt äänen parissa 20 vuotta, aluksi radiojuontajana ja dj:nä, sittemmin muun muassa viihdepäällikkönä S-ryhmässä, Restelissä ja Tallink Siljalla. Nyt Domnick kertoo ohjeet, kuinka ravintolan, baarit tai kahvilan äänimaisemasta saa niin miellyttävän, että asiakas haluaa viihtyä jopa suunnittelemaansa pidempään.
1. Kiinnostu äänestä
Tuttu juttu: juoma maistuu pullon suusta juotuna erilaiselta kuin lasista juotuna, koska pullosta tuoksu ei yllä nenään asti ja hajuaisti ei pääse töihin makuaistin kanssa. Muutkin aistit ovat yhteydessä toisiinsa: kaunis, hyvältä tuoksuva annos sekä herkullinen rasahdus haukatessa parantavat makuelämystä.
Ääni voi vaikuttaa makuun myös negatiivisesti. Lentokoneessa huminan desibelit ovat korkeammat kuin puheäänen. Tutkimusten mukaan se heikentää suolaisen ja makean aistimista – ja pitää yllä mauttoman lentokoneruoan mainetta.
Äänet vaikuttavat myös tunteisiin ja asiakkaiden käytökseen, joten niillä on iso merkitys liiketoiminnassa. Äänibrändäykseen erikoistunut Lauri Domnick kehottaakin yrityksiä kiinnittämään huomiota ääneen.
”Kun soitin levyjä yökerhossa, halusin tietää, pystynkö vaikuttamaan musiikilla ravintolan myyntiin. Kokeilin levyjen soittamisessa erilaisia draaman kaaria ja hiljalleen huomasin, että samoilla biiseillä mutta erilaisilla draaman kaarilla sai aikaiseksi jopa tuhansien eurojen eron myynnissä.”
Kiinnostus äänen merkitykseen liiketoiminnassa vei radiotoimittajan ja dj:n uusille urille, äänibrändäyksen pariin. Tarvetta palvelulle oli ja on edelleen, sillä vain noin 20 prosenttia yrityksistä mainitsee brändiohjeissaan äänen eli esimerkiksi äänilogot, taustamusiikin ja sen, millaisella puheäänellä ravintolaa mainostetaan.
”Äänibrändäys ei ole rakettitiedettä, mutta se on prosessi, jonka tulee edetä suunnitelmallisesti ja johdonmukaisesti”, Domnick sanoo.
2. Kuuntele ravintolaasi
Ravintolassa ei ole koskaan hiljaista. Vaikka olisit siellä yksin ja hiljaa, kuulisit ainakin ilmanvaihdon, sähkölaitteiden ja kylmäkaappien huminaa. Normaalien toimintojen keskellä ääntä onkin sitten enemmän: on kilinää, kolinaa, sirinää, sorinaa ja kaikua.
”Äänet ovat tietysti väistämättömiä, mutta niiden ei pitäisi olla se asia, johon asiakas kiinnittää huomiota ravintolassa. Valitettavan usein ravintolassa on kuitenkin häiritsevän kova hälinä”, Lauri Domnick sanoo.
Ravintolan äänimaisema vaikuttaa yleiseen viihtyvyyteen. Viimeistään silloin, kun kilinät ja kolinat mainitaan asiakaspalautteessa tai ravintolakritiikissä, äänimaisema on syytä laittaa remonttiin. Remontti alkaa tilaäänen tutkimisella.
”Ensimmäinen asia äänisuunnittelussa on poistaa tilasta epämiellyttävä ääni. Vasta sen jälkeen kannattaa lisätä tilaan uusia miellyttävämpiä ääniä.”
3. Pehmennä perushälyä
Visuaalinen brändäys tehdään ravintoloissa yleensä hyvin. Logot, fontit, värimaailmat ja kuvat ovat huolellisesti mietittyjä.
”Silmälle magee ravintola ei kuitenkaan aina ole kuuloaistille paras. Ravintoloiden sisustuksissa käytetään kovia pintoja, esimerkiksi kaakelia ja kiveä, joista ääni kimpoilee ja synnyttää epämiellyttävää hälyä.”
Hälinän vähentämisellä voi olla yllättäviä seurauksia. Miellyttävät äänet vähentävät stressiä ja vaikuttavat energiatasoon – ja tällä on vaikutusta esimerkiksi asiakasuskollisuuteen. Miellyttäväksi koettuun paikkaan halutaan tulla uudelleen.
Domnick kannustaa parantamaan tilan akustiikkaa pienillä, helpoilla ja usein edullisilla keinoilla. Keskieurooppalainen trendi on laittaa pehmeämpää lattiamateriaalia pöytien alle, mutta jo pehmeät huopatassut tuolin jalkojen alla auttavat vähentämään epämiellyttävää ääntä ravintolasalissa.
Lue myös: Musiikki tapahtumaan katalogista? Kaksipiippuinen juttu
4. Totea tavoitteet
Millaisista aineksista rakennetaan brändin ääni, joka vie kohti yrityksen laadullisia ja lopulta myös taloudellisia tavoitteita? Vastauksen löytäminen edellyttää pohdintaa. Itselleen kannattaa esittää liuta kysymyksiä.
”Ensin pitää miettiä, mitä äänellä halutaan saada aikaan. Haluatko luoda esimerkiksi mielikuvaa arvokkaasta vanhasta ravintolasta tai edullisesta pikaruokapaikasta? Tunnetasolla taustaäänet vaikuttavat esimerkiksi päätökseen siitä, kuinka paljon asiakas haluaa maksaa ruoasta.”
Lauri Domnick vinkkaa miettimään sitäkin, kuinka pitkään asiakkaiden halutaan viihtyvän: haluatko heidän piipahtavan kiireisesti buffetlounaalla vai viettävän ravintolassa pidemmän aikaa?
Millaisia tunteita ja toimintaa sinä haluat asiakkaissasi herättää?
5. Soita mielikuvamusiikkia
”Musiikki on liian vahva työkalu sellaisen käsissä, joka ei osaa sitä käyttää”, Lauri Domnick sanoo.
Vääränlaisella musiikilla, vaikka se olisi kuinka hyvää, voi tehdä paljon vahinkoa. Unohda siis oma lempimusiikkisi, joka ei sovi ehkä lainkaan yrityksesi brändiin.
Musiikki pitää valita ravintolan brändimielikuvan mukaan eli sen, mitä ravintola haluaa itsestään kertoa. Millainen musiikin tempo, volyymi ja tunnistettavuus tukevat tätä mielikuvaa?
”Jos haluat kertoa, että teillä käytetään kotimaisia luomuraaka-aineita, taustamusiikkia ei kannata hakea elektronisen musiikin laarilta vaan valita mieluummin akustisilla soittimilla esitettyä musiikkia. Jos ravintola halua viestiä olevansa vastuullinen ja luotettava, kannattaa valita musiikkia, joka kommunikoi väitteen kanssa.”
6. Vertaa kilpailijoihin
Ravintolan ääni kuuluu myös puhelimessa, mainoksissa, somessa ja sovelluksissa. Ota siis myös ne huomioon, kun remontoit ravintolatilan äänimaailmaa. Pelaavatko ne toistensa kanssa samassa joukkueessa? Piirtävätkö ne selkeää ja johdonmukaista kuvaa ravintolastasi?
Itsensä lisäksi kannattaa kuunnella myös kilpailijoita. Kuuntelemalla ja analysoimalla kilpailijoiden brändiääntä ravintolalla on mahdollisuus erottua ja saavuttaa kilpailuetua.
”Benchmarkin avulla tekee monesti löytöjä. Esimerkiksi jos oman ravintolagenren mainoksissa esiintyy useimmiten mies, omaan mainokseen kannattaa ehkä valitakin naisääni ja erottua sillä tavalla muista.”
Kompastutko näihin?
Huippuvehkeet. Hanki tilaan riittävän laadukkaat äänentoistolaitteet, mutta kalliit studiotasoiset kaiuttimet ovat useimmiten aivan turha investointi – varsinkin, jos ne sijoitetaan vääriin paikkoihin.
Muusikkokaverit. Kuka tahansa muusikko tai dj ei ole äänibrändäyksen asiantuntija, sillä kaikilla musiikin ammattilaisillakaan ei ole tilaääniosaamista. Käytä äänisuunnittelussa äänisuunnittelun ammattilaista, joka tietää miten tila katetaan musiikilla.
Väärä volyymi. Onko taustamusiikki pelkkää yläpään kihinää, josta ei saa selvää, vai pauhaako musiikki liian kovalla? Varsinkin baareissa kannattaa kiinnittää huomiota siihen, joutuvatko asiakkaat normaalin keskustelun sijaan huutamaan toistensa korvaan.
Lauri Domnick, 37
- Työskennellyt äänen parissa 20 vuotta, aluksi radiojuontajana ja dj:nä, sittemmin muun muassa viihdepäällikkönä S-ryhmässä, Restelissä ja Tallink Siljalla.
- Tehnyt äänibrändäystä kahdeksan vuotta, josta puolet omassa yrityksessä.
- Ollut Bauer Median Head of Audio Branding vuodesta 2017.
Julkaistu Aromissa 9/21.
