Ravintolatoimenjohtaja Markus Kauppinen liimaa paperiseen take away -kassiin teippitarraa, joka on korvannut niitatun sulkijan. Näin on päästy eroon niitistä, joka harmitti. Niitti harmitti, sillä sellaista käyttämällä ravintolan take away -pakkaukset eivät voi olla täysin kierrätystavoitteiden mukaisia. Itse kuitti kilahtaa asiakkaan sähköpostiin.
Tapahtumapaikka on kortteliravintola Huuvan noutopiste Helsingin Jätkäsaaressa. Startupin pääkonttori sijaitsee kuudennessa kerroksessa, josta avautuu mitä urbaanein maisema yli Länsisataman. Täällä on tilaa ajatella ja selkänojaakin.
Huuvan taustalla on nimittäin Supercell-rahaa. Talouselämä-lehti valitsi Huuvan Suomen kymmenen lupaavimman startupin joukkoon. Niin teki myös EU-Startups.com-verkkojulkaisu.
Huuvan bisnes perustuu kuljetettavaan ruokaan, ja siksi pakkaukset ovat tärkeitä. Keksintö niitin korvanneesta teippisulkijasta on Huuvan omaa kehitystyötä. Muutoin muutos on Kauppisen mukaan usein teollisuusvetoista, mutta alan toimijoitakin kuullaan.
”Esimerkiksi Metsä Group käyttää meidän asiantuntemustamme, kun se kehittää märkävalettua astiaa.”
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Vanha kunnon porttööri
Huuva on sitoutunut yrityksenä siihen, että vuoden loppuun mennessä kaikista pakkausmateriaaleista sata prosenttia on kierrätettäviä. Jo nyt ollaan hyvin lähellä. Enää on säädettävänä joitain dippikippoja ja muita pikkuhiluja.
”Ykkösasia on tietenkin ruuan säilyvyys ja laatu. Hinnan pitää pysyä kurissa matalien katteiden toiminnassa. Astioiden pinottavuus ennen käyttöä ja sen jälkeen on tärkeää. Sitten voidaan keskittyä estetiikkaan”, Kauppinen listaa marssijärjestyksen.
Huuvan toimipisteissä tehdään 11 ravintolabrändin annoksia. Erilaisia astioita tarvitaan vain viisi. Tehokkuutta sekin. Kuljetukset hoitavat Wolt ja Foodora.
”Esitimme toivomuksen useille tahoille. Tehkää paperikassi, joka taipuu piknikliinaksi. Toki sen pitäisi olla liiketaloudellisesti kannattava. Ei ole tullut vastauksia”, Kauppinen harmittelee.
”Lisäksi toivoisimme, että teollisuus kehittäisi kokonaan kierrätettävän porttöörin. Sillä eliminoitaisiin kokonaan paperikassi.”
Porttööri on alkujaan yli sata vuotta vanha keksintö, kerroksellinen kahvasta kannettava astioiden sarja, johon saa mukaan vaikka koko perheen sapuskat.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Ranskassa on jo tiukka linja
Suomen metsäteollisuudella on kaukaa tulevat haastajansa. Niitä ovat bagassituotteet, joihin liitetään mielellään sana vastuullisuus. Bagassikulhoja käytetään noutoruoka-annoksiin, ja niiden materiaali syntyy ruokosokerin sivutuotteena pääasiassa EU:n ulkopuolella.
”Bagassipakkauksilla on ollut parempi rasvan ja lämmön sieto kuin puupohjaisilla astioilla. Ymmärrettävää, että niitä on suosittu esimerkiksi perheissä, joissa ruoka ostetaan töiden jälkeen kotona syötäväksi. Tuoteryhmän kasvu on nyt tasaantunut, kun markkinoille on alkanut tulla kilpailevia ratkaisuja”, Kauppinen arvioi.
Osa uudistuksista onnistuu myös ilman materiaa, kuten tilauksen yhteydessä esitettävä kysymys ”haluatko aterimet”.
”Kaikkihan syövät kotona tai toimistolla, jossa on keittiö. Kun tilauksia tulee sisään 400, niistä viidessä menee mukana aterimet.”
Ranska on yhtenä EU-maana ottanut jo todella tiukan linjan. Pikaruokapaikoissa, kahviloissa ja vastaavissa, joissa on yli 20 asiakaspaikkaa, ei saa käyttää kertakäyttöastioita. Hampurilaisetkin kääräistään vain ”nakkipaperiin”.
Silloin uudelleen käytettävät muovipakkaukset ovat yksi ratkaisu, jos ja kun lasiin ja posliiniin – saati savikeramiikkaan – ei ole enää paluuta.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Oma mainos tuopin kylkeen
Valmiutta on meillä Suomessakin. Green Cup, virallisesti Green vuokraus- ja pesupalvelut oy, loikkaa juuri uuteen kokoluokkaan. Viime kesänä se huolsi festareita runsaan sadan tuhannen tuopin verran. Nyt se kykenee tekemään sen päivässä, kun uusi pesulalaitos valmistui Lopelle strategisesti Helsinki-Turku-Tampere-kolmion sisään.
Uudelleen käytettävien muovimukien idea sai alkunsa, kun parikymppinen Nuutti Lintu oli vaihto-oppilaana Ranskassa 2015–16. Siellä hän pyöritteli kädessään hiihtokeskuksen uudelleen käytettävää muovimukia ihmetellen, miksei meillä ole tällaisia. Yhdessä koulukaverinsa Joar Löfin kanssa he perustivat yrityksen, joka aloitti mukien myynnillä kesällä 2018. Niitä meni muun muassa Tampereen Ilveksen ja Turun Interin katsomoravintoloihin.
Seuraava askel oli mukien pesutoiminnan käynnistäminen. Ensimmäinen pesula toimi Hartolasta löytyneessä elintarvikehuoneistossa.
Viime kesänä Green Cupin tuopit, mukit ja kupit olivat käytössä jo yli 20 tapahtumassa. Kiinteitä sopimuksia on esimerkiksi Restelin Helsingin jäähallin ravintoloihin ja Tampereen vasta-avatulle Tavara-asemalle.
Linnun mukaan missio on sama kuin EU:lla eli vähentää jätteen määrää, minkä tapahtumajärjestäjät ovatkin voineet havaita ihan omin silmin. Green Cupin kadonneiden astioiden määrä on 6–10 prosenttia, vaikka niistä on yleensä peritty pantti.
”Astioista moni jatkaa elämäänsä uusissa kodeissa.”
Astioiden katoamisen yksi syy on tosiaan keräily. Tuopeissa on niin tähtien kuin seurojenkin mainospainatuksia. Muuten yksi muki kiertää satakunta kertaa, kun esimerkiksi klassisen ruskean olutpullon kierto oli vain 17 kertaa.
Yrityksen seuraava askel ovat lautaset. Niistä käydään jo keskusteluja asiakkaiden kanssa.
Pantillisia lautasia tuo jo nyt markkinoille sadan asiakasyrityksen kautta Kamupak. Iida Miettisen vuonna 2018 perustama startup-yritys operoi laajalla sarjalla muoviastioita. Suurimpia käyttäjiä ovat olleet maanlaajuiset Picnic-ketju, helsinkiläinen Sushi + Wine -ketju ja Sodexo Foodhub Espoossa.
Astiasto on tullut tähän saakka Ruotsista, ja uutta on ostettu Saksasta. Kasvu on toimitusjohtaja Ilkka Puikkosen mukaan merkittävää.
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Nyt Kamupakin pantilliset astiat pesee aina ravintola itse. Asiakkaan mukanaan tuomaan astiaan ei suoraan myydä tuotetta. Suunnitteleeko Kamupak keskuspesulaa Green Cupin toimintamallin mukaan?
”Hankkeita on vireillä. Ensin pitää varmistaa monta asiaa, kuten hankitaanko liikkuva pesula vai liikutellaanko astioita”, Ilkka Puikkonen sanoo ja arvelee ratkaisuja syntyvän jo tänä vuonna.
Pizza kotiin muovilaatikossa
Uudelleen käytettävä pizzalaatikko olisi Suomen kansallisruuan pizzan kannalta melkoinen läpimurto. Sitä Kamupak pilotoi viime syksynä yhdessä Kotipizzan kanssa.
Hankkeen taustalla oli Kotipizzan kesällä 2022 toteuttama kuluttajakysely, johon tuli lähes 13 500 vastausta. Vastaajista 85 prosenttia oli erittäin kiinnostuneita tai kiinnostuneita käyttämään uudelleen käytettävää pizzalaatikkoa, nimenomaan ympäristön suojelemiseksi.
Kotipizza Groupin vastuullisuusjohtaja Anna Rahikainen kertoo, että uudelleenkäytettävä pizzalaatikko on yhä testattavana. Asiakkaiden ja ravintoloiden palautteita kerätään edelleen.
”Emme ole vielä tehneet päätöstä pysyvästä käyttöönotosta, mutta sen mahdollisuutta tutkitaan osana Kotipizzan ilmastotyötä. Aaltopahvista valmistettu perinteinen pizzalaatikkomme pysyisi todennäköisesti valikoimassa rinnakkain uudelleenkäytettävän vaihtoehdon kanssa.”
Ja ainahan on olemassa oikeat astiat. Voisiko ne valjastaa uudenlaiseen käyttöön? Yksi esimerkki on vuosittain Helsingissä järjestettävä Suuret oluet – pienet panimot -tapahtuma. Tapahtumassa on käytetty 20 vuoden ajan aitoja lasisia maistelulaseja. Niiden jättimäinen pesuoperaatio hoituu olutseuralaisten talkootyönä.
LUE MYÖS: Pizzan saa mukaansa muovilaatikossa – tällainen on uutuus, jota Kotipizza kokeilee parhaillaan
