Musiikkikatalogeilla tarkoitetaan kuvapankkimaisia sivustoja, joilta musiikkia voi hakea erilaisin hakumäärein. Epidemic Soundin ja Pond5:n kaltaisten palvelujen laajoissa musiikkikirjastoissa tarjolla on esimerkiksi iloista, surullista, juhlavaa, jännittävää, hidasta ja nopeaa musiikkia.
Katalogimusiikin käyttäjä maksaa katalogin lisenssistä, jonka kuukausihinta pyörii edullisimmillaan parin kympin paikkeilla. Tekijänoikeuksista hänen ei tarvitse huolehtia.
Kuulostaa kätevältä, ja juuri siksi katalogimusiikkia käytetään paljon esimerkiksi elokuvissa, televisiossa, radiossa ja tapahtumissa. Muusikko ja tv-kapellimestari Katja Lappi huomauttaa katalogibisneksen kuitenkin osaltaan rokottavan muusikoiden jo valmiiksi kurjahkoa palkkapolitiikkaa.
”Katalogimusiikkia käytetään laajalti tilanteissa, joihin olisi aiemmin tilattu sävellystyö ammattimuusikolta. Tämä on syönyt paljon muusikkojen töitä ja Teosto-korvauksia”, Lappi pahoittelee.
Muusikkojen liiton freelancekoordinaattori Jaakko Kämäräinen ei silti leimaa katalogipalveluita suoralta kädeltä oikeiksi tai vääriksi.
”Katalogimusiikin käyttäminen on nopeaa, vaivatonta ja äänisuunnittelun tilaamiseen verrattuna hyvin edullista. Ymmärrän, että sille on markkinansa. Muusikkona tietysti toivon, että räätälöityjä musiikkisisältöjä tilattaisiin mahdollisimman paljon, koska ne työllistävät muusikkoja ja musiikin tekijöitä.”
Kämäräisen mukaan olennaisinta on erottaa tilanteet, joissa katalogin geneerinen anti ja käyttötarkoitukseen varta vasten sävelletty musiikki eivät palvele yhteistä päämäärää. Samaa mieltä on Lataamon tuotanto- ja asiakkuusjohtaja Juho Hiidenmaa.
”Musiikki ei aina ole roolissa, jossa sen tilaaminen on perusteltua. Jos musiikin rooli tilanteessa on toisarvoinen, sen voi ladata katalogista. Se kuulostaa kuitenkin aina katalogimusiikilta”, Hiidenmaa summaa.
Kämäräinen rinnastaakin katalogimusiikin kaikkien tuntemaan hissimusiikkiin.
”Se on laadukasta, mutta huomaamatonta ja päällekäymätöntä.”
Hiidenmaa vakuuttaa tapahtuma-ammattilaisten yleisesti ottaen tiedostavan tilanteen.
”Tapahtumissa katalogimusiikkia käytetään hyvinkin aktiivisesti silloin, kun esimerkiksi kutsuprosessin animaatioihin ja virtuaalitapahtumien aloituksiin tarvitaan lyhyitä jinglemäisiä musiikkipätkiä. Kun taas halutaan vahvempaa sisältöä, ovat musiikin aidot ammattilaiset kultaakin kalliimpia. Laadukas lopputulos tehdään aina nollasta.”
Katja Lappi korostaa, ettei missään nimessä ole teknologian ja musiikkipalvelujen kehittymistä vastaan.
”On hienoa, että musiikkia voi nykyään tehdä käytännössä kuka tahansa – olenhan minäkin tehnyt elokuvamusiikkia, vaikken ole elokuvasävellyskouluja käynytkään. Toisaalta uskon, että katalogimusiikin haasteet tiedostetaan ja omaa yksilöllistä musiikkia sävellytetään ammattilaisilla myös jatkossa.”
Sillä on kieltämättä etunsa, koska musiikilla on tapana jäädä mieleen. Vaikkei katalogimusiikista korvamatoa kehittyisikään, voi tuttu sävelkulku silti tulla eteen yllättävässä tilanteessa. Koska katalogin kappaleita voi käyttää kuka tahansa ja missä tilanteessa tahansa, saattaa arvokkaasta yritystilaisuudesta tuttu musiikki soida seuraavana päivänä myös television peräpukamavoidemainoksessa.
Puolensa ja puolensa.
Julkaistu Evento-lehdessä 5–6/2021.
