Kun Juhani Merimaa lähti Toijalasta Helsinkiin, ei Tavastia-klubista oltu vielä kuultukaan. Nuoren herran matematiikan opinnot olivat jo pitkällä, kun yksi Euroopan vanhimmista yhä toimivista rokkiklubeista perustettiin Helsingin ytimeen Kamppiin. Iloinen 70-luku oli juuri alkanut.
Klubi tuli tutuksi, ja pari vuotta myöhemmin tuore luonnontieteiden kandidaatti liukui mukaan sen toimintaan ravintolayhtiön hallituksen kautta. Tavastiaa hallinnoivan Helsingin Rock and Roll oy:n pitkäaikaisella toimitusjohtajalla oli viime vuonna 50-vuotistaiteilijajuhlan paikka.
”Me suuret ikäluokat olemme muuttaneet kaiken, myös bailauskulttuurin”, Juhani kehaisee.
Paljon on mahtunut myös siihen reiluun 30 vuoteen, jotka hänen tyttärensä Mirva Merimaa on viettänyt tapahtuma-alalla.
”Aloitin Ankkarockissa myymällä pääsylippuja ja makkaraa. 17-vuotiaana tulin lama-ajan konkurssista toipuvalle Tavastialle siivoamaan, tiskaamaan ja blokkaamaan. Silloin tyhjenneltiin vielä tuhkakuppejakin.”
Tätä nykyä Mirva tunnetaan lippukauppa Tiketin yrittäjänä ja toimitusjohtajana. Kokeili hän uransa alussa muutakin, mutta veri oli vettä sakeampaa.
”Mirvan myötä tytäryhtiö sai sanana syvemmän merkityksen”, Juhani myhäilee.
Äitinsä ja vaarinsa jalanjäljissä astelee myös kolmannen polven tavastialainen, klubin ohjelmavastaavana toimiva Mikko Merimaa.
”Ei minua tänne koskaan ohjattu, mutta mahdollisuuksia annettiin. Enkä sitten rehellisesti keksinyt muutakaan. Musiikki ja tapahtumat ovat aina olleet intohimoni.”
Jotain hyvää pandemiassakin
Merimaan perheen kasvaessa ja varttuessa ravintolakulttuuri ja tapahtumat ovat muuttuneet valtavin harppauksin.
”Mulle on kyllä jäänyt vanhoilta ajoilta tää pikkutakki päälle”, Juhani nauraa.
Mirvan ensimmäisenä työpäivänä Tiketissä pukukoodit oli jo kauan sitten unohdettu.
”Kukontori oli sen sijaan täynnä Rakkautta ja anarkiaa -festivaalin sarjakortteja jonottavia ihmisiä.”
Pandemian aikana palattiin taas hetkeksi menneeseen. Ei sentään teryleeniin ja lippujonoihin vaan jakoon ruoka- ja tanssiravintoloiden välillä. Tappiolle jäätiin, mutta poikkeusolojen vaatimista naruvirityksistä huolimatta Tavastialla haluttiin tarjota edes vähän työtä sekä esiintyjille että omalle henkilöstölle.
”Yksi koronassa oli hyvää – se, että Tapahtumateollisuus ry perustettiin, tapahtuma-ala järjestäytyi ja tuli edes vähän näkyväksi”, Mirva toteaa.
Tavastia ja Tiketti kuuluvat Tapahtumateollisuus ry:n perustajajäseniin. Lisäksi Mirva ajaa alan asiaa tulevaisuusfoorumi Music x Median hallituksessa ja Suomen Yrittäjien luovan alan verkoston johtoryhmässä.
”Päättäjät ovat vihdoin heränneet tapahtumien merkitykseen, ja alan edustajia kutsutaan ministeriöiden pöytiin keskustelemaan.”
Järjestäytymisen myötä myös tapahtumien tekijät heräsivät ymmärtämään, miten laajalle alan lonkerot tosiasiallisesti levittäytyvät. Oliko monikaan miettinyt, että esimerkiksi kirkko on yksi Suomen suurimmista tapahtumanjärjestäjistä?
LUE MYÖS: Jari Kupiainen kehittää kirkon tapahtumia: elektronista musiikkia, dance-messu…
”Ennen sanottiin, että there’s no business like show business. Nykyään voisi todeta, että there’s no business but show business.”
Juhani Merimaa
Artisti voikin kuvata yleisöä screenille
Lisääntyvä tapahtumallisuus ja tapahtumien kehittyminen ovat Merimaiden mukaan pysyvä ja kasvava trendi.
”Ennen sanottiin, että there’s no business like show business. Nykyään voisi todeta, että there’s no business but show business”, Juhani kiteyttää.
Tulevaisuudessa tapahtumat paitsi lisääntyvät myös kansainvälistyvät ja monialaistuvat. Esimerkkinä viimeisestä Merimaat mainitsevat Sanoman festivaalikaupat ja rakennusalalta tapahtumien pariin toimintaansa laajentaneet alihankkijat.
”Tällaisten kauppojen myötä tapahtumille tarjottava liiketoiminta laajenee”, Mirva linjaa.
Tapahtumien ulkoisten puitteiden komistuessa uutta osaamista todella tarvitaan. Esimerkiksi Chisun jäähyväiskeikoilla Tavastian lavalle rakennettiin valaistu catwalk. Artistin kädessä keikkui puolestaan kamera, jolla hän kuvasi yleisöä screenille.
”Talon omalla AV-tekniikalla toteutettavat keikat ovat jo nyt vähemmistössä. Esiintyjä tuo lähes poikkeuksetta lisäkalustoa mukanaan”, Mikko sanoo.
Tapahtumat tekevät kaupungin
Tapahtumainfran monimuotoistuessa alihankintaketjut pidentyvät ja niiden ymmärtämisestä tulee entistä keskeisempää.
”Infrastruktuurin lisääntyessä myös pörssiyhtiöt saapuvat alalle, minkä seurauksena alan koko rakenne muuttuu ja kehittyy”, Juhani ennustaa.
Tapahtumat tarvitsevat tietenkin venueita ja niihin sujuvia liikenneyhteyksiä. Viimeistään siinä vaiheessa kuvaan astuvat valtio ja kunnat, jotka ovat hiljalleen havahtuneet tapahtumien hyötyihin.
”Tapahtumat luovat kaupungin identiteetin ja vetovoiman. Silti toimintaympäristöt ovat häirintäalttiita ja joutuvat jopa siirtymään asuntokaavoituksen alta. En tiedä montaa muuta alaa, jolla olisi samoin”, Mirva huomauttaa.
Tulevaisuudessa kuitenkin myös ulkomailta matkustetaan hänen mukaansa enenevässä määrin suomalaisiin tapahtumiin.
”Täällä on turvallista, eikä meillä juurikaan ole vielä ilmastonmuutoksen tuomia sään ääri-ilmiöitä, joiden vuoksi esimerkiksi monia Keski-Euroopan festivaaleja on pitänyt keskeyttää.”
”Parempien tapahtumien kyljessä tullaan näkemään myös parempia palveluita.”
Mikko Merimaa
Oheispalvelujen merkitys korostuu
Tapahtumat ovat pääosin aineetonta kuluttamista, mutta nollissa niiden hiilijalanjälki ei ole. Juhani on tulevan suhteen silti toiveikas.
”Suurimmat päästöt syntyvät yleisön matkustamisesta. Uskon, että teknologia löytää siihen lähitulevaisuudessa ratkaisun.”
Tämän päivän ja etenkään tulevaisuuden tapahtuma ei enää ole pelkkä keikka, peli tai muu yksittäinen esitys. Oheispalvelujen rooli kasvaa, kuten Mikko todisti hiljattain Lontoon Wembleyllä. Siellä areenalle kuljettiin mitä monipuolisimman palvelutarjonnan läpi.
”Kokemusmuotoilun merkitys lisääntyy. Parempien tapahtumien kyljessä tullaan näkemään myös parempia palveluita”, hän ounastelee.
Lisäksi nykyasiakkaat, etenkin nuoret, ovat aiempaa tiedostavampia ja edellyttävät toimijoilta yhä enemmän arvoja korostavaa vastuullisuusviestintää, oli kyse sitten ympäristöasioista, sukupuolineutraaleista wc:istä tai esteettömyydestä.
”Asiakaskunnan arvot päivittyvät tiedon nopean liikkumisen myötä jatkuvasti. Sosiaalinen media on antanut äänen diversiteetille, joten vastuullisen toiminnan kannalta on tärkeää kuunnella, mikä asiakaskuntaamme puhuttaa.”
Joskus se saattaa olla buukatun artistin kyseenalainen postaus tai sopimattomana pidetty sanoitus. Vaikka somemyrskyt ovatkin joskus kohtuuttoman kiivaita, on tarkkuus ja kärkäs reagointi Mikosta kuitenkin hyvä asia.
”Olemme vielä ujoja käymään somessa vaikeita keskusteluja, mutta toivon, että alustojen yleinen keskustelukulttuuri kehittyy lähivuosina. Pian somea opitaan pitämään livekohtaamisten kaltaisena viestintänä.”
Perusasia on pysynyt samana
Teknologian kehitys kiihtyy, ja vain muutos on pysyvää. Juhani muistuttaa, että nyt puhutaan sovelluksista, jotka ovat viiden vuoden päästä kenties jo korvautuneet toisilla.
”Ja mä olen sentään nähnyt, kun telex muuttui faksiksi!”
Kun Mirva aloitti Tiketissä, hän hankki nettiyhteyden kertomatta siitä vastahakoiselle isälleen. Kymmenen vuotta sitten Tavastian mainonta siirtyi printistä kokonaan digiin, eikä uusien ja uudistuvien markkinointikanavien ja -välineiden perässä enää pysy ilman niiden aktiivista seuraamista ja haltuunottoa.
”Digitalisaatio näkyy tapahtumien prosesseissa ja tuo vanhan rinnalle uusia elementtejä, mutta itse tapahtumat pysyvät. Kun ihmiset tekevät työnsä näyttöpäätteen ääressä, livekohtaamisen tarve vain kasvaa”, Mirva tiivistää.
Joten vaikka Tavastiallakin on kaikki muuttunut, ei lopulta mikään ole muuttunut.
”Perusasia on edelleen sama kuin vuosikymmeniä sitten – artistin ja yleisön kohtaaminen sekä yhdessä viihtyminen”, Merimaat vakuuttavat.
LUE MYÖS: 75 vuotta täyttävä Juhani Merimaa Avecin haastattelussa: Helsingin keskustan elinvoima huolettaa
LUE MYÖS: Juhani Merimaa ja Mirva Merimaa: Rokkimoguli ja lippukauppias
