Ruokakaupoissa myytävien alkoholijuomien prosenttiraja nousee kahdeksaan. Tähän saakka raja on ollut 5,5 prosenttia. Lakimuutos koskee käymisteitse valmistettuja tuotteita. Näitä ovat oluet, siiderit, viinit ja tietyt juomasekoitukset.
Tislepohjaiset juomasekoitukset sen sijaan jäivät lakiuudistuksen ulkopuolelle. Esimerkiksi giniä ja limonadia yhdistämällä valmistettua lonkeroa ei siis kauppojen hyllyillä nähdä vahvemmassa 5,6–8 prosentin luokassa. Hallitus perustelee tätä ratkaisua nuorten, erityisesti tyttöjen suojelemisella.
Lonkeron alkuperäinen valmistustapa on juuri tisleen ja limonadin yhdistäminen. Juomatalo Hartwall on tässä suhteessa pettynyt lakiuudistukseen.
“Olemme tietenkin pettyneitä siihen, että ruokakauppoihin tulevat vain käymisteitse valmistetut alkoholijuomat. Myynnin rajaamiseen kaupoissa juoman valmistustavan perusteella ei ole järkevää perustetta, ja se on sekä EU-oikeuden vastaista että kilpailua rajoittavaa. Myös kuluttajien on varmasti hyvin vaikea hahmottaa, mitä juomia saa jatkossa ruokakaupasta ja mitä Alkosta”, Hartwallin toimitusjohtaja Kalle Järvinen kommentoi tiedotteessa.
“Nähtäväksi jää, millaisia sanktioita lakimuutoksesta EU:lta tulee.”
Hartwall aikoo tuoda kauppoihin muun muassa kahdeksanprosenttisen Otto-lonkeron.
Täysvahvoja viinejä ei ruokakaupoista saa jatkossakaan, koska niiden alkoholipitoisuus ylittää kahdeksan prosentin rajan. Matala-alkoholisia viinejä ja viinijuomia kauppojen hyllyille sen sijaan ilmestyy.
Päivittäistavarakaupassa prosenttirajan nostoon ollaan tyytyväisiä, mutta alkoholilain laajempaa uudistusta odotetaan malttamattomana.
”Kaupat ovat valmiina palvelemaan kuluttajia ja aloittamaan uusien juomaryhmien vastuullisen myynnin uuden lain tultua voimaan. Hallitusohjelmassa on kuitenkin myös monia muita alkoholilakiin liittyviä uudistuksia, joiden etenemistä olisi jo aika vauhdittaa”, Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Tuula Loikkanen kommentoi tiedotteessa.
Laki astuu voimaan, kun tasavallan presidentti on hyväksynyt sen. Tarkasta ajankohdasta ei ole vielä tietoa.
Lakiuudistuksesta on puhuttu pitkään. Kauppavahvuusrajan nostaminen kahdeksaan prosenttiin tarkoittaisi ravintoloille haasteita, mutta myös mahdollisuuksia, kirjoitti juomiin erikoistunut toimittaja Anikó Lehtinen Avecissa viime kesänä.
Käsittelyssä on muitakin alaan vaikuttavia muutoksia. Ravintoloiden kannalta olisi suotuisaa, jos alkoholimyynnin arvonlisäverokantaa laskettaisiin. Hallitus on kuitenkin päätynyt nostamaan anniskelun alv-kantaa entisestään. Anikó Lehtinen kirjoitti kyseisen lakimuutoksen vaikutuksista Avecissa tällä viikolla.
Matala-alkoholinen viini ja viinijuoma
Viinin alkoholipitoisuutta on mahdollista laskea joko luonnollisesti tai tekniikan avulla.
“Perinteisempien, usein laatuluokiteltujen viinien käyminen pysäytetään jäähdyttämällä. Silloin myös sokeripitoisuus on korkeampi”, avaa Hartwallin viinilähettiläs Asko Mäntymäki.
Viinin alkoholipitoisuutta voi alentaa myös sekoittamalla viiniä ja alkoholitonta viiniä. Kun osa alkoholista on poistettu, saadaan aikaan kuivempi viini.
“Kolmas tapa on laimentaa viiniä osittain vedellä. Silloin viini usein aromisoidaan esimerkiksi marja- tai rypälearomilla. Tämä valmistustapa muuttaa myös nimeä, jolloin puhumme viinijuomista”, Mäntymäki opastaa.
