Kun mietitään suomalaisia panimoita, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas painii kirjaimellisesti omassa sarjassaan. Suureksi panimoksi se on auttamatta liian pieni, mutta pieneksi taas aivan liian suuri. Sen on ollut pakko löytää omat vahvuutensa, jotka tehtaanjohtaja Rami Aarikka tiivistää kolmeen sanaan: YYA – ylpeys, yhteistyö ja asiakaslähtöisyys.
Panimon lippulaivaolut, Kukko Pils, on valmistajansa tavoin oma lukunsa: yhtä aikaa innovatiivinen ja vanhanaikainen.
Se on maailman ensimmäinen todistetusti gluteeniton olut, ja sen visuaalinen ilme on kuin suoraan 1950-luvulta.
Sattumaako? Ei suinkaan, vaan tulosta siitä, kuinka yksi asia johtaa toiseen ja toinen kolmanteen.
”Teemme asiat niin kuin itsestä parhaalta tuntuu. Melkein täydellinen tietämättömyys on ollut meille siunaus ihan alkuajoista lähtien”, sanoo Aarikka.
”Toinen siunaus on ollut pohjaton persaukisuus. Jos me olisimme saaneet 10 miljoonaa markkaa lainaa aloitusvaiheessa, se olisi mennyt saman tien. Nyt kun rahaa ei ollut, jouduimme miettimään lähes jokaisen asian, että miten sen saisi tehtyä edullisesti. Ja sen, miten saisimme tehtyä markkinointia halvalla tai mieluiten niin, että joku muu maksaa.”
Itse asiassa, jos kaikki olisi mennyt kuten alun perin suunniteltiin, kukko olisi jäänyt enintään tuuliviiriksi limonadipuulaakin katolla. Laitilassa ei ollut koskaan edes tarkoitus alkaa valmistaa olutta vaan virvoitusjuomia ja siidereitä.
Mutta sitten kotioluita keitellyt Rami Aarikka sai amerikkalaisen Anchor Steam Beerin innoittamana idean valmistaa höyryolutta.
Palataan siis kaksi vuosikymmentä ajassa taaksepäin.
Hengenvaarallinen boileri
Vuosi 1998. Tavoitteeksi otetaan kotimaisen höyryoluen paneminen kaupallisessa mittakaavassa. Laitteistoksi hankitaan rosterinen 2 000 litran meijeritankki. Siihen kirjoitetaan mustalla tussilla ”SteamBeerBoiler”, sitten tankkiin integroidaan lämpöpattereiden sulattamiseen tarkoitettu höyrynkehitin.
”Se oli ihan hengenvaarallinen vehje. Kehitettiin höyryä juuri sen verran, että tankki kuumeni. Siinä sai olla todella varovainen”, Aarikka muistelee.
Raaka-aineeksi ostetaan Laihian Maltaalta maustamatonta olutvierrettä. Keiton sekaan heitetään itse ommeltuja nailonpusseja, jotka on täytetty eri värisillä maltailla ja humalilla. Ennen käsityönä tapahtuvaa pullotusta oluen annetaan käydä tuhannen litran muovitankissa.
Vuoden lopulla syntyy ensimmäinen oma höyryolut.
Olut nimeltä Kukko – huono vitsi munapitäjässä?
Olut on saatu pulloon. Nyt sille pitäisi keksiä vielä vetävä nimi.
Aluksi ehdotetaan Urhoa, mutta se ei kelpaa. Pitkäaikainen presidenttimme kun oli neuvostoliittolaisten kollegoidensa tavoin viinamäen miehiä, joten Aarikka ei nimelle lämpene.
Sitä paitsi Kekkosen saunaoluetkin tuppasivat useimmiten olemaan ykkösoluita, mistä todisteena UKK-arkistosta edelleen löytyvät Lahden Erikois Pisneri ja Erikois B -pullot.
Seuraava nimiehdotus on Kukko.
Huono vitsi munapitäjässä, tuumii Aarikka, mutta ei tyrmää ideaa oikopäätä.
Parin päivän pohdinnan jälkeen kukon synnyttämä positiivinen mielikuva vahvistuu.
”Tuolloin oluiden markkinajohtaja oli Karhu, iso köntys ja metsän valtias. Kukko taas oli pieni ja vikkelä, sellainen nyrkillä tapettava elukka, joka kuvittelee olevansa universumin valtias. Sehän sopi meille täydellisesti”, mies nauraa.
Kasvuvauhtia Ruotsista
Lokakuussa 2001 lanseerataan Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan lippulaivaolut, Kukko Pils. Siitä tulee välitön menestys, ja koko tuotanto myydään saman tien Kalaravintoloille Helsinkiin.
Kysyntä on niin kovaa, että ratkaisua pullonkaulaan haetaan Pohjois-Ruotsista. Munkbo Ångbryggeri vuokraa Laitilalle kapasiteettia, jotta Kukkoa saadaan myös tölkitettyä janoisille kuluttajille.
Ensimmäinen linjastosta tullut tölkki otetaan säilöön ja tuodaan Laitilan tehtaalle, missä se asetetaan lasikuvun alle kuin Roope Ankan onnenlantti ikään.
Siellä se on tänäkin päivänä esillä ja nähtävillä.
Vuonna 2003 Kukko Pils voittaa Tampereen Tummien Oluiden torilla parhaan pohjahiivaoluen ja parhaan kotimaisen oluen palkinnot.
Myös tehdasta laajennetaan, ja Kukko saa lisää elintilaa sekä kaivattua kapasiteettia.
Lue myös: Alkoholiton olut on muuttunut oluen irvikuvasta nautiskelujuomaksi ja janonsammuttajaksi
Gluteenittomuus tulee puun takaa
Samoihin aikoihin Alko ryhtyy testaamaan Suomen Keliakialiiton aloitteesta kotimaisten ja tuontioluiden gluteenipitoisuuksia. Pari vuotta myöhemmin tulokset kerrotaan asianosaisille panimoille.
Mittauksista käy ilmi, että suomalaisten oluiden keskimääräiset gluteenipitoisuudet ovat eurooppalaisia verrokkejaan matalampia.
Suuret panimot, Sinebrychoff ja Hartwall etunenässä, haluavat lopettaa tutkimukset ”panimoteollisuuden kannalta tarpeettomina”.
Mutta Rami Aarikka on toista mieltä.
Tutkimuksessa nimittäin pistää silmään yhden oluen saamat tulokset. Laitilan Kukko Pilsin gluteeniarvot ovat selvästi koko joukon matalimmat ja tasaisimmat. Ne alittavat kirkkaasti Keliakialiiton suositukset.
Kaikkien yllätykseksi Laitilassa on onnistuttu tekemään gluteeniton täysmallasolut ensimmäisenä maailmassa.
”Tuolloin isot panimot ajattelivat ja sanoivat ääneenkin, että heitä kiinnostaa vain ne 99 prosenttia suomalaisista, jotka juovat heidän oluitaan. No minähän nostin kauhean äläkän, että tämä on maailmanlaajuisesti merkittävä asia, koska tottahan keliakiaa sairastavilla tulee olla oikeus nauttia hyvästä oluesta siinä missä kaikilla muillakin”, kertoo Aarikka.
Lehdistötilaisuus järjestetään Laitilassa syyskuun 6. päivänä 2015. Mediaa saapuu paikalle runsain määrin kuulemaan, että Kukko Pilsin mittaustulokset vaihtelivat välillä 3,1–3,4 mg/kg, kun Keliakialiiton raja-arvo gluteenittomalle oluelle on 20 mg/kg.
Marraskuussa Laitilan Wirvoitusjuomatehdas pokkaa toisen palkinnon Varsinais-Suomen InnoSuomi-kilpailussa gluteenittomalla oluellaan.
Olutbrändien kuningas
Kansainvälisessä vertailussa Kukko on askeleen aikaansa edellä, mutta lopulta gluteenittoman oluen vientimarkkinat Yhdysvaltoihin avautuvat keväällä 2016.
Lopullisen kruununsa Kukko saa Brändien arvostus 2018 -tutkimuksessa, jossa se nimetään Suomen arvostetuimmaksi olutbrändiksi. Tutkimukseen vastanneista moni mainitsee gluteenittomuuden ratkaisevaksi tekijäksi eri brändien välillä.
”Ollaan tässä matkan varrella pyritty tekemään asioita niin, että itsellä olisi hyvä omatunto, että ei olisi pelkoa jäädä kusettamisesta kiinni. Se on aika hyvä ohjenuora bisnekseen”, tyytyväinen Rami Aarikka kuittaa.
Helsinki Beer Festivalin raati valitsi Vuoden olueksi Vaaleat lagerit alle 6% -sarjan voittaneen Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kukko Vahva Pilsin.
Tarkennus (lisätty 9.4.2019 klo 9.43)
Jutun mainitsemassa panimojen gluteenitutkimuksessa oli tarkoitus selvittää suomalaisen oluen gluteenipitoisuuksia ja se tehtiin. Jos tutkimusta olisi jatkettu yhdessä, niin oltaisiin oltu vahvasti ulkona esikilpailulliselta alueelta ja sellainen yhteistyöhän on panimojen välillä kielletty. Kukin jatkoi siitä omia tutkimuksiaan, jos jatkoi, Sinebrychoff ainakin – seurauksena Light Beer ja KOFF I saivat virallisen gluteenittoman oluen leiman. – pääpanimomestari Tapio Kangas-Heiska Sinebrychoffilta
Julkaistu Aromissa 5.4.2019
