Juttusarjassa viiniammattilaiset kertovat oivalluksiaan työstä ja itsensä kehittämisestä.

Ajauduin viinien pariin vähän vahingossa. Ravintola-alan piti olla itselleni väliaikainen ammatti, mutta se vei mennessään, kun mielenkiinto juomia kohtaan alkoi kasvaa. Suurin innostus ja intohimo viineihin syttyi kymmenisen vuotta sitten, kun olin töissä Kaskiksessa Turussa. Helsingissä asuessani hurahdin natuviineihin.

On kiehtovaa, miten biodynaamisissa ja natuviineissä maistuu maaperä ja maaperän historia. Ja se, miten viinintekijän persoona ja innovatiivisuus vaikuttaa: kuinka he saavat muokattua todella mielenkiintoisia viinejä omanlaisilla ratkaisuillaan esimerkiksi kypsyttämisen suhteen. Inspiroivaa on myös se, miten viini voi tuoda lisää nyansseja annokseen, jolloin yksi plus yksi ei olekaan kaksi vaan siitä tulee parhaimmillaan kolme.

Alalla työskentely on jatkuvaa oppimista, sillä viinit kehittyvät koko ajan. Sukupolvenvaihdosten ja uusien viinintekijöiden myötä tulee aina uutta ja kivaa maisteltavaa. Moni viinintekijä kehittyy myös itse ikääntyessään. Moni on saattanut nuorena viitata kintaalla omien vanhempiensa ja isovanhempiensa tyylille ja alkanut tehdä tosi röyhkeitäkin viinejä. Sittemmin he ovat alkaneet viedä viinejään puhtaampaan ja virheettömämpään suuntaan.

Käyn paljon tastingeissa, ja aina kun on jotain uutta tarjolla tai kollegat suosittelevat jotain, pyrin pääsemään maistelemaan. Matkustelukin avartaa, oli se sitten Suomessa tai ulkomailla.

Kollegoiden kanssa vuorossa ollessa tulee juteltua viineistä enemmänkin, ja jos tulee vieraaksi ystäviä, koitan tarjota heille jotain, mitä he eivät ole aiemmin maistaneet, ja herätellä tutuistakin viineistä mieleen uusia asioita.

Toivoisin, että ihmiset uskaltaisivat maistella rohkeammin erilaisia viinejä ja huomaisivat, että viini on ihan samanlainen seurustelutuote kuin olut ja cocktailitkin ovat. Viinistä ei välttämättä tarvitse tietää mitään maistaakseen sitä. Itse pyrin olemaan viinien suhteen avarakatseinen, vaikka se olisi Alkon kyykkyhyllyltä. Kaikki viini on maistamisen arvoista, kaikki ei vaan ole juomisen arvoista.

Viini ei ole niin vakavaa, vaikka se mielletäänkin helposti elitistiseksi tai vähän besserwissertuotteeksi. Aina ne eivät kuitenkaan tule jonkun arvokkaan ranskalaisen linnan viinikellarista vaan aika usein jostain autotallista tai mummolan ladosta. Viinejä on tosi erilaisia, ja niitä kannattaa aina maistella mielenkiinnolla.

---

---